JT-äidit: Miten synnytyksessä suhtauduttu hoitotahtoon (ei verta)?

jos vaihtoehtona on mahdollisuus elämään.

tähän pohdintaan. Kun minustakin tuo kuulostaa ika todennäköiseltä siitä mitä on tapahtunut.

Itse luulen, että kyse on niinkin simppelistä asiasta kuin että jo 2000 v sitten huomasivat että jos verta vuotaa paljon, niin siihen kuolee eli verta pidettiin elämännesteenä. Silloin on tietysti luontevaa liittää siihen kaikenmaailman sielu-uskomuksia, jotka sitten joidenkin kohdalla jäävät elämään tuhansiksi vuosiksi. Erityisen helposti näin käy silloin jos on joku pyhä kirja johon vedotaan, sillä pyhää kirjaa ei voi päivittää vastaamaan uutta tietoa (jos päivitettäisiin, myönnettäisiin että siinä on virheitä -> pyhyys kärsisi).

Annathan lastesi sitten kasvaa ilman minkään uskonnon tuputtamista, jotta he voivat aikuisena itse päättää minkä uskonnon valitsevat? Lapsesta saakka jos heille Jehovaa syötetään, niin miten luulet heidän pystyvän "itse valitsemaan" uskontonsa? Ja normikansalainen yleensä ottaa verensiirron, jos se on hengen säästämisen kannalta oleellista. Kukaan ei kuvittele olevansa kuolematon, mutta ei myöskään kuvittele olevansa pelastettu, kun tavallaan valitsee itsemurhan pelastumisen sijasta. Sinä taas suuressa viisaudessasi mielummin kuolet, koska muuten et pysty yhteisössäsi elämään. Rationaalistahan tuossa ei ole ollenkaan ja koko yhteisönne on sairas.

Eli eihän omia lapsiasikaan ole kastettu, eiväthän he vain käy uskontotunneilla, kirkossa tms... Voi hyvänen aika! Totta kai minä opetan lapsilleni omaa tapaani uskoa, mieheni taas omaansa! Ei heistä silti tule mitään aivopestyjä sen enempää kuin tavan talliaisesta, joka koulussa käy uskontotunneilla. Mulla ja miehelläni on ennemminkin joka kerta uskonkysymyksistä lapsille puhuessamme tapana sanoa, että nämä ovat asioita, joista me ajattelemme eri tavalla, ja että jokainen lopulta oman kantansa itse valitsee. Jos tää on jonkun mielestä aivopesua, niin sitten varmaan myös 90 % suomalaisista lapsista aivopestään luterilaisiksi.

En kuvittele eläväni "suuressa viisaudessani", vaan olen tehnyt vakaumuksellisen valinnan. Sitä taas en ole tehnyt siksi, että voisin kuulua tähän yhteisööni, enkä myöskään tee esim. hoitotahtopäätöksiä siksi, että miellyttäisin yhteisöäni, vaan OMAATUNTOANI. Siinä on ihan älyttömän suuri ero! Ja uskokaa pois, terveydenhoitoni rationalismista olen kyllä keskustellut lääkäreiden kanssa niin paljon, että tiedän riskit, jotka otan ja joita olen päättänyt olla ottamatta.

Mut hei, koska täällä suurin osa kommentoijista ei pysty jättämään emotionaalista ja asenteellista suhtautumistaan taka-alalle (jota hieman odotin) ja keskustelemaan "asiallisesti", taidan lakata vastailemasta... Mielestäni teillä kaikilla (ja myös minulla) on oikeus uskoa, ajatella ja tehdä elämänvalintoja itsenäisesti. Ja näinhän se onneksi Suomessa onkin! :)

Sain sitä paitsi tänään lisätietoa hoitokäytännöistä ja ohjeita eteenpäin (esim. sairaalayhteyskomitealta ja sairaalan potilasasiamieheltä). Tiedän nyt, että minua äitiyspkl:lla hoitanut lääkäri teki virheen. Aika paljon olisi sellaista hoitoa tarjolla, jota hän olisi voinut minulle ehdottaa. Nyt osaan niitä vaatia, toinen lääkäri voi niistä minulle järjestää ja laadin todennäköisesti tästä ensin mainitusta lääkäristä huomautuksen hänen esimiehelleen. Eihän se varmaan paljon mitään vaikuta, mutta jospa hän seuraavan kerran vastaavassa tilanteessa osaa suhtautua ammatillisemmin, ei asenteellisesti.

t: ap

Annathan lastesi sitten kasvaa ilman minkään uskonnon tuputtamista, jotta he voivat aikuisena itse päättää minkä uskonnon valitsevat? Lapsesta saakka jos heille Jehovaa syötetään, niin miten luulet heidän pystyvän "itse valitsemaan" uskontonsa? Ja normikansalainen yleensä ottaa verensiirron, jos se on hengen säästämisen kannalta oleellista. Kukaan ei kuvittele olevansa kuolematon, mutta ei myöskään kuvittele olevansa pelastettu, kun tavallaan valitsee itsemurhan pelastumisen sijasta. Sinä taas suuressa viisaudessasi mielummin kuolet, koska muuten et pysty yhteisössäsi elämään. Rationaalistahan tuossa ei ole ollenkaan ja koko yhteisönne on sairas.

Eli eihän omia lapsiasikaan ole kastettu, eiväthän he vain käy uskontotunneilla, kirkossa tms... Voi hyvänen aika! Totta kai minä opetan lapsilleni omaa tapaani uskoa, mieheni taas omaansa! Ei heistä silti tule mitään aivopestyjä sen enempää kuin tavan talliaisesta, joka koulussa käy uskontotunneilla. Mulla ja miehelläni on ennemminkin joka kerta uskonkysymyksistä lapsille puhuessamme tapana sanoa, että nämä ovat asioita, joista me ajattelemme eri tavalla, ja että jokainen lopulta oman kantansa itse valitsee. Jos tää on jonkun mielestä aivopesua, niin sitten varmaan myös 90 % suomalaisista lapsista aivopestään luterilaisiksi.

En kuvittele eläväni "suuressa viisaudessani", vaan olen tehnyt vakaumuksellisen valinnan. Sitä taas en ole tehnyt siksi, että voisin kuulua tähän yhteisööni, enkä myöskään tee esim. hoitotahtopäätöksiä siksi, että miellyttäisin yhteisöäni, vaan OMAATUNTOANI. Siinä on ihan älyttömän suuri ero! Ja uskokaa pois, terveydenhoitoni rationalismista olen kyllä keskustellut lääkäreiden kanssa niin paljon, että tiedän riskit, jotka otan ja joita olen päättänyt olla ottamatta.

Mut hei, koska täällä suurin osa kommentoijista ei pysty jättämään emotionaalista ja asenteellista suhtautumistaan taka-alalle (jota hieman odotin) ja keskustelemaan "asiallisesti", taidan lakata vastailemasta... Mielestäni teillä kaikilla (ja myös minulla) on oikeus uskoa, ajatella ja tehdä elämänvalintoja itsenäisesti. Ja näinhän se onneksi Suomessa onkin! :)

Sain sitä paitsi tänään lisätietoa hoitokäytännöistä ja ohjeita eteenpäin (esim. sairaalayhteyskomitealta ja sairaalan potilasasiamieheltä). Tiedän nyt, että minua äitiyspkl:lla hoitanut lääkäri teki virheen. Aika paljon olisi sellaista hoitoa tarjolla, jota hän olisi voinut minulle ehdottaa. Nyt osaan niitä vaatia, toinen lääkäri voi niistä minulle järjestää ja laadin todennäköisesti tästä ensin mainitusta lääkäristä huomautuksen hänen esimiehelleen. Eihän se varmaan paljon mitään vaikuta, mutta jospa hän seuraavan kerran vastaavassa tilanteessa osaa suhtautua ammatillisemmin, ei asenteellisesti.

t: ap

luterilainen tai jonkin muun kirkon jäsen? Ja vaikka olisinkin, evankelis-luterilaissilla ei esimerkiksi ole tapana kieltäytyä täysin järkevästä hoidosta, josta oma henki saattaa olla riippuvainen. Tässä on vissi ero, ymmärrät sen itsekin! On eri asia käydä rippikirkossa ja elää normaalia elämää, jossa omilla aivoilla ajattelu on sallittua, kuin kuulua tuollaiseen lahkoon, jossa eri tavalla ajatteleva eristetään täysin yhteisöstä ja jopa omasta perheestä! Joten älä sinä tule kertomaan, etteikö yhteisösi ole pelolla johdettava ja jossa aivopesu kuuluu asiaan. Valitettavaa, että olet noin syävelle joutunut, säälin kaltaisiasi ihmisiä ja etenkin lapsianne, joille ei muuta mahdollisuutta anneta.

"henkeä säästävää hoitoa vastaan? Siinä voi jäädä lapset äidittömiksi tai joissain tapauksessa jopa perheettömiksi. Joten enpä paljoa tuollaisia uskomuksia kumartele. Ja olen moneen kertaan maininnut täällä Jehovien tavana eristää eri atvalla ajatteleva yhteisöstään. Onko todellakin mielenterveyden kannalta hyväksi olla pakosta ja pelosta uskova, kuin pystyä käyttämään vapaasti omaa tahtoaan ja valita vaikka ateismi. Minulla on ystävä, joka syntyi JT-perheeseen ja perhe hänet hylkäsi, kun ei itse uskonut. Kaikkea muuta kuin kunnioitettava lahko! "

Ei sillä ole mitään väliä onko sinun mielestäsi kunnioitettavaa vai ei tai ymmärrätkö näitä asioita. Etkä sinä pysty MITÄÄN niin loukkaavaa sanomaan ettei sitä kaikki "uskovaiset" olisi saanut jo elämänsä aikana kuulla. Sinun on turha vaahdota kun et todellisuudessa yhtään tiedä millaista on uskoa ja kuulua johonkin yhteisöön.

Turha on myös vaahdota äidittömiksi jäävistä lapsista, kun ap on sen asian pohtinut läpi jo niin moneen otteeseen. Kuinka suuria ja monenlaisia riskejä valtaväestön äidit ottavatkaan henkensä suhteen ilman, että edes tajuavat tai ajattelevat sitä. Joka ikinen humala on mm todella suuri riski. Et koskaan tiedä mitä itse teet tai mitä joku tekee sinulle ollessasi humalassa. Mutta väliäkö sillä, sehän kuuluu asiaan ja kulttuuriin!

Minä kunnioitan kaikkia uskontoja, rotuja, ateisteja, sinuakin. En ymmärrä läheskään kaikkia ihmisten valintoja, mutta silti kunnioitan niitä. Käsittääkseni JT:illä tuo hylkääminen "luopioiden" suhteen perustuu tiettyyn Raamatun kohtaan, mutta minä ymmärrän sen kohdan eri tavalla. Tulkinnoissa on eroja.

t. vl-äiti

enkä ymmärrä miksi pitäisi hymistellä uskonnon kanssa hihhuloivien ihmisten elämäntapoja. Ja väitteesi etten ymmärrä millaista on kuulua johonkin uskonnollisennyhteisöön, ei pidä paikkaansa. Minulla on ystävä, jolle oma perhe on kääntänyt selkänsä, koska hän ei omaksunut JT-uskoa. Joten mulla on erittäin hyvä tietämys siitä, millaisia kyseisen opin edustajat ovat ja mitä kaikkea eri tavalla ajatteleva on joutunut käymään läpi. Hengellä leikkimistä en ymmärrä mitenkään, vaikka se olisi verhottu minkälaiseen tekosyyhyn tahansa.

Totta kai sinulla on oikeus mielipiteisiisi, mutta ota huomioon että myös muilla on! Siksi on turha vaahdota, kun se ei kuitenkaan muuta mitään. Ja käsityksesi uskonnollisista yhteisöistä ovat hyvin rajalliset, pinnalliset ja marginaaliset, kun se perustuu vain ystävän kokemukseen ja kertomukseen. Sitä kaikkea värittää negatiivinen kokemus yhteisöstä luopumisesta. On aivan eri asia itse uskoa ja olla mukana. Ja niitä positiivisia kokemuksia on HUOMATTAVASTI enemmän, kuin negatiivisia. No, huomaan ettei sinulla ole minkäänlaista haluakaan ymmärtää muuta kuin omaa ajatusmaailmaasi, niin antaapa asian olla. Ehkä ei kuitenkaan kannata puhua suvaitsemattomuudesta yhtään mitään ennen kuin olet käynyt peilin edessä mutkan. Se on monesti ihan terveellistä.

"henkeä säästävää hoitoa vastaan? Siinä voi jäädä lapset äidittömiksi tai joissain tapauksessa jopa perheettömiksi. Joten enpä paljoa tuollaisia uskomuksia kumartele. Ja olen moneen kertaan maininnut täällä Jehovien tavana eristää eri atvalla ajatteleva yhteisöstään. Onko todellakin mielenterveyden kannalta hyväksi olla pakosta ja pelosta uskova, kuin pystyä käyttämään vapaasti omaa tahtoaan ja valita vaikka ateismi. Minulla on ystävä, joka syntyi JT-perheeseen ja perhe hänet hylkäsi, kun ei itse uskonut. Kaikkea muuta kuin kunnioitettava lahko! "

Ei sillä ole mitään väliä onko sinun mielestäsi kunnioitettavaa vai ei tai ymmärrätkö näitä asioita. Etkä sinä pysty MITÄÄN niin loukkaavaa sanomaan ettei sitä kaikki "uskovaiset" olisi saanut jo elämänsä aikana kuulla. Sinun on turha vaahdota kun et todellisuudessa yhtään tiedä millaista on uskoa ja kuulua johonkin yhteisöön.

Turha on myös vaahdota äidittömiksi jäävistä lapsista, kun ap on sen asian pohtinut läpi jo niin moneen otteeseen. Kuinka suuria ja monenlaisia riskejä valtaväestön äidit ottavatkaan henkensä suhteen ilman, että edes tajuavat tai ajattelevat sitä. Joka ikinen humala on mm todella suuri riski. Et koskaan tiedä mitä itse teet tai mitä joku tekee sinulle ollessasi humalassa. Mutta väliäkö sillä, sehän kuuluu asiaan ja kulttuuriin!

Minä kunnioitan kaikkia uskontoja, rotuja, ateisteja, sinuakin. En ymmärrä läheskään kaikkia ihmisten valintoja, mutta silti kunnioitan niitä. Käsittääkseni JT:illä tuo hylkääminen "luopioiden" suhteen perustuu tiettyyn Raamatun kohtaan, mutta minä ymmärrän sen kohdan eri tavalla. Tulkinnoissa on eroja.

t. vl-äiti

enkä ymmärrä miksi pitäisi hymistellä uskonnon kanssa hihhuloivien ihmisten elämäntapoja. Ja väitteesi etten ymmärrä millaista on kuulua johonkin uskonnollisennyhteisöön, ei pidä paikkaansa. Minulla on ystävä, jolle oma perhe on kääntänyt selkänsä, koska hän ei omaksunut JT-uskoa. Joten mulla on erittäin hyvä tietämys siitä, millaisia kyseisen opin edustajat ovat ja mitä kaikkea eri tavalla ajatteleva on joutunut käymään läpi. Hengellä leikkimistä en ymmärrä mitenkään, vaikka se olisi verhottu minkälaiseen tekosyyhyn tahansa.

Totta kai sinulla on oikeus mielipiteisiisi, mutta ota huomioon että myös muilla on! Siksi on turha vaahdota, kun se ei kuitenkaan muuta mitään. Ja käsityksesi uskonnollisista yhteisöistä ovat hyvin rajalliset, pinnalliset ja marginaaliset, kun se perustuu vain ystävän kokemukseen ja kertomukseen. Sitä kaikkea värittää negatiivinen kokemus yhteisöstä luopumisesta. On aivan eri asia itse uskoa ja olla mukana. Ja niitä positiivisia kokemuksia on HUOMATTAVASTI enemmän, kuin negatiivisia. No, huomaan ettei sinulla ole minkäänlaista haluakaan ymmärtää muuta kuin omaa ajatusmaailmaasi, niin antaapa asian olla. Ehkä ei kuitenkaan kannata puhua suvaitsemattomuudesta yhtään mitään ennen kuin olet käynyt peilin edessä mutkan. Se on monesti ihan terveellistä.

itsensä tappamiselle, pommin kiinnittämiselle omaan selkään ja samalla viedään viattomien henki, peritään järkyttäviä summia ihmisiltä jonkin avaruusolennon (Xanu) toista tulemista odottaessa, kiskotaan rahaa "pyhän" veden myymisellä, en todellakaan tule sitä ymmärtämään tai hyväksymään.

"Tutkimiseen" todella kannustetaan JT-porukassa, mutta sitten Raamatun mielipide saattaa kuitenkin jäädä monipuolisesti käsittelemättä. Eli tutkitaan vain JT-oppeja yksipuolisesti. Esim. elämän pyhyydestä ja kunnioittamisesta vaikkapa suhteessa sen "symbolin" eli veren kunnioittamiseen ei keskustella.



(vrt. jos vaikka presidentin auto syttyy tuleen, niin yritetäänkö pelastaa presidentti vai suomen liput auton keulilta? Kumpi on tärkeämpi asia?)



Eli onko tärkeämpi kunnioittaa itse elämää vai sitä symboloivaa verta? -Varsinkin kun Raamatussa on painavia todisteita elämän kunnioittamisen puolesta. Veren karttaminen oli kylläkin vakava asia, mutta asiasta kiinnostuneelle löytyy kyllä tasapainoinen Raamatun näkökulma aiheeseen.

ovat kyllä JT-äidillekin antaneet sektion yhteydessä verta. Pitivät sitä vaihtoehtoa parempana kuin äidin kuolemaan ja ison lapsikatraan jäämistä äidittömäksi. Merkintää verensiirrosta ei papereihin laitettu...



Moraalitonta/eettistä vai ei? Äiti ja vauva kuitenkin jäivät eloon.

Se on jonkun pöpin kirjoittama tarina, mikä teille on tod.näk syntymästä asti aivopesty. Kuusi vuotiaan yh-äitinä tiedän että lapset uskoo ja kunnioittaa vanhempiaan vaikka tekis mitä. Itse en jättäisi lapsiani ilman äitiä. Itsekästä tehdä lapsia ja sitten vedota joihinkin omantunnon juttuihin kun tilanne päällä. Lapsia ei kiinnosta onko veri mistä. Ne haluu niiden äidin ja sen luulis olevan kaikkein tärkeintä jos perheen tahtoo. Uskonto ei koskaan menis mun lasten edelle. Ja eikös jumala anna anteeks pedareillekkin.? Miksi ei sitten henkensä pelastaneen äidille? Just asking

[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 12:12"]

Se on jonkun pöpin kirjoittama tarina, mikä teille on tod.näk syntymästä asti aivopesty. Kuusi vuotiaan yh-äitinä tiedän että lapset uskoo ja kunnioittaa vanhempiaan vaikka tekis mitä. Itse en jättäisi lapsiani ilman äitiä. Itsekästä tehdä lapsia ja sitten vedota joihinkin omantunnon juttuihin kun tilanne päällä. Lapsia ei kiinnosta onko veri mistä. Ne haluu niiden äidin ja sen luulis olevan kaikkein tärkeintä jos perheen tahtoo. Uskonto ei koskaan menis mun lasten edelle. Ja eikös jumala anna anteeks pedareillekkin.? Miksi ei sitten henkensä pelastaneen äidille? Just asking

[/quote]

Koska verensiirron ottaminen olisi tieten tahtoista synnin tekoa...  Tuo pedofilia on perinteisesti JT-piireissä katsottu olevan moraalittomuuden harjoittamista, kuten homoseksuaalisuus ja ennen avioliittoa harjoitettu seksikin. (Kannattaa googlata esim Candace Contin hyväksikäyttötapaus, josta JT:n järjestö tuomittiin maksamaan miljoonakorvaukset uhrille...) 

JT porukka on aivan yhtä aivopestyä kuin ISISiin kuuluvatkin. Kaikki ulkopuolelta tuleva kritiikki jätetään huomioimatta, koska koko maailma on saatanan vallassa. Siksi JT säännöt menevät yleisten moraalikäsitysten ja lakien yli. Selittää myös sen miksi todistajat ovat yleensä niin haluttomia kommentoimaan mitään heitä koskevia uutisia, varsinkaan negatiivisia. Ne nähdään vaan saatanan hyökkäyksenä heitä vastaan.

t. JT:ksi kasvatettu

ei ole mitään hyötyä, koska eivät ehdi vaikuttaa. Istukka kun irtoaa repeämällä, niin homma on siinä. Miksi teet lisää lapsia tuollaisilla riskeillä?

on lapsellisimpia eli idiooteimpia uskossaan. Niin ja vl:t tietty myös. Järki ja usko samaan käteen ja sydämeen, kiitos, Se olisi nykyaikaa.

Miksi teet lisää lapsia tuollaisilla riskeillä?

Lapsista äidittömiä lapsellisten uskonnollisten pakkomielteiden takia. Se olisi kyllä häpeällistä enkä jaksa uskoa että Jumala oikeasti siunaisi moisen toiminnan. Minkälainen näiden ihmisten jumala oikein on?

Sain kesäkuussa ihanan, rotevan, terveen, täysiaikaisen vauvan! Olen ihan haltioissani, samoin koko perhe!



Kaikki meni synnytyksessä hyvin, kätilöksi sattui ihana ammattitaitoinen ihminen, joka otti hoitotahtoni hienosti huomioon. Hän kutsui hoitotahdosta puhuttaessa paikalle lääkärin ja kävimme jo etukäteen läpi riskit, hoitokeinot jne. Sovimme, etten saa verensiirtoja, menisi tilanne mihin hyvänsä, mutta että saisin kyllä kaiken muun avun mitä tarjolla on. Pystyin siis keskittymään itse synnytykseen hyvillä mielin.



Sain synnytyksen jälkeen ylimääräisen kohtua supistavan pistoksen (ilmeisesti sama lääke, jota tässä ketjussa asiaa kommentoinut Ruotsissa synnyttänyt äiti oli saanut). Se todella toimi, vuoto jäi vähäiseksi koko aikana.



Ikävää tässä on se, että hb-arvot eivät ole vielä (2,5 kk synnytyksestä) parantuneet täysin, joten nähtävästi minulla on jokin ongelma punasolujen tuotannossa. Sitä tutkitaan kuulemma myöhemmin, nyt oloni on kuitenkin kohtuuhyvä (Hb 110 paikkeilla, mikä on jo hyvä taso mulle!).



Kiitos tässä ketjussa asiallisesti kommentoineille, teistä oli minulle henkistä tukea. Ja Jehovalta onneksi saa valtavasti voimaa, kun sitä pyytää rukouksessa.



Teille muillekin ketjussa kommentoineille hyvää (ja jatkossa ehkä avarakatseisempaa, ymmärtävämpää?) tulevaisuutta...