Jos Suomeen tulisi sota, mitä tekisitte?
Meidän perhe lähtisi heti lipettiin, johonkin toiseen maahan asumaan.
Kommentit (78)
Pakkaisin kunnollisia retkeilyvaatteita reppuun ja menisin sotilaspirrin esikuntaan kyselemään, mistä saa kuitata kättä pitempää ja että missä on kuorma-auto jonka lavalla pääsee ryssää vastaan.
ootko tosissasi?
Ja kyllä musta suomalaiset oli hyvinkin urheita, ei mun käy ainakaan kateeksi Baltian maiden kohtalo. Kiitos vaan heille jotka pakon edessä uhrautuivat.
ja seuraavassa sodassa olis tullut nappi niskaan jos ois karkuun yrittäny.
Vähänkö oltiin urheita.
Kun ampui vihollista päin niin oli pieni mahdollisuus selvitä. II MS tuntuu olevan suomalaisille tosi myyttinen tapahtuma ja mistään negatiivisesta ei koskaan puhuta, kuten siitä että suuri osa sotilaista oli narkkareita sodan loputtua.
Heti kun tulisi mitään pienimpiäkään viitteitä mahd sodasta, niin ulkomaille lähdettäisiin.
maasta ei pääse pois. Rintamakarkuruutta ei hyväksytä.
Toiseksi on epätodennäiköistä, että vain Suomi olisi silloin sodassa. Siinä olisi sitten koko Eurooppa. Minne menisitte? Indokiinaanko?
lähtekää joo pakolaisiksi! Sitten ainakin tiedätte, miltä somaleista tuntuu.
olen miettinyt tuota omavaraistaloudessa elämistä..
Pari lehmää..muutama kana ja kukko, lampaita, possuja ja hevonen (auttaa metsätöissä), kissa pitämään hiiret aisoissa...
Perunaa, hernettä, punajuurta, porkkanaa ja sipulia kasvimaalle..
Muuttaisin jonnekin länsirannikolle..lyhyt matka Ruotsiin........
Älä viitisi loukata ihmisiä asialla josta et näköjään ymmärrä mitään. Sinulle ei näköjään "kotiuskontoisänmaa" merkitse mitään. Minun ukkini kuoli talvisodassa ja mummoni jäi kuuden pienen lapsen yksinhuoltajaksi. Kaikki lapset kouluttautuivat ja pääsivät elämässä eteenpäin. Se ei olisi ollut mahdollista jos suomalaisilla ei silloin olisi ollut maanpuolustahtoa. Kunnioitan suuresti sotaveteraaneja.
Mies sivari, niin ei ole edes maanpuolustusvelvollisuutta.
Niinkö luulet? Sivarithan laitetaan ekaksi tykinruoaksi.
tuli muuten kerran monta vuotta sitten, se seurasi nelihenkistä lapsiperhettä, joka toimi juuri alla kerrotulla tavalla. Ihan äärimmäisen ahdistava tarina, muistan paljon yksityiskohtia siitä. Ja totta kai sinne talolle lopulta alkoi tulla tiputellen ihmisiä, missä yhteydessä muistaakseni lopussa kävi oikein huonosti, en kuitenkaan tarkalleen muista miten.
Puistattava kuvitelma joka tapauksessa, tarvitsee vain ajatella esim. Sri Lankassa taistelujen keskelle jääneitä siviilejä ja siellä surmansa saaneita satoja lapsia...
luultavasti se olisi myös niissä maissa johon olisi mahdolista paeta.
Ottaisin lehmän ja pari possua, muutaman kanan ja elelisin omavaraistaloudessa, toivoen ettei kaupunkilaiset ja vihulaiset eksyisi tänne meidän korpeen ruuanhakuun.
Sairaaloihin ja autonkuljettajiksi tms.
Mies sivari, niin ei ole edes maanpuolustusvelvollisuutta.
Niinkö luulet? Sivarithan laitetaan ekaksi tykinruoaksi.
Älä viitisi loukata ihmisiä asialla josta et näköjään ymmärrä mitään. Sinulle ei näköjään "kotiuskontoisänmaa" merkitse mitään. Minun ukkini kuoli talvisodassa ja mummoni jäi kuuden pienen lapsen yksinhuoltajaksi. Kaikki lapset kouluttautuivat ja pääsivät elämässä eteenpäin. Se ei olisi ollut mahdollista jos suomalaisilla ei silloin olisi ollut maanpuolustahtoa. Kunnioitan suuresti sotaveteraaneja.
Pappani oli lähettinä jatkosodassa ja häneltä on jäänyt karmiva valokuva-albumi näiltä ajoilta; poteroihin kuolleita miehiä, räjähtäneitä panssarivaunuja jne jne.
Musta on vaan outoa että täällä palvotaan sotaveteraaneja ja unohdetaan täysin sen miten hirvittävää sota todella oli ja kuinka se tuhosi yhden sukupolven mielenterveyden. Isosetäni joka kuoli 6kk sitten puhui usein siitä kun sodasta selvinneitä pidetään nykyään sankareina vaikka heillä ei ollut siinä tilanteessa mitään muuta vaihtoehtoa kuin lähteä rintamalle.
Mies sivari, niin ei ole edes maanpuolustusvelvollisuutta.
...olisin pystyttämässä perustamiskeskuksia. (Siis niitä paikkoja joissa varsinaiset joukot varustetaan) ja sieltä jatkaisin tod näk johonkin esikuntaan.
Mieheni (joka on jo poistettu reservistä iän ja perussairauden takia) ja lapseni lähettäisin maaseudulle tyhjillään olevaan mummolaamme jossa pärjää pitkäänkin ilman sähköä ja suurempaa tarviketäydennystä. Selviäisivät siellä varmasti vuoden ongelmitta.
...olisin pystyttämässä perustamiskeskuksia. (Siis niitä paikkoja joissa varsinaiset joukot varustetaan) ja sieltä jatkaisin tod näk johonkin esikuntaan.
Mieheni (joka on jo poistettu reservistä iän ja perussairauden takia) ja lapseni lähettäisin maaseudulle tyhjillään olevaan mummolaamme jossa pärjää pitkäänkin ilman sähköä ja suurempaa tarviketäydennystä. Selviäisivät siellä varmasti vuoden ongelmitta.
perustetaanko noi paikat varuskuntiin vai mihin?
lotta-työ varmaan kutsuisi mua..mies lähtisi rintamalle...en saisi häntä pakenemaan..lapset antaisin tätinsä ja äitini hoiviin...
On mielenkiintoista lukea kuinka monet muutkin ovat miettineet kuinka tälläisessä tilanteessa toimisivat.........
Asumme ulkomailla. Mieheni on suomalainen joten varmaan tulisi sotakutsu, mutta mitä tapahtuu jos hän ei lähde`?
kouluihin. Paikkaan johon on riittävät kuljetusyhteydet, iso tila perustamista varten (esim jumppasali) ja paljon erillisiä tiloja kuten luokat tavaroiden lajitteluun, jakeluun ja myös lääkärintarkastuksiin ja odottamiseen. Ja tietysti toimiva suurtalouskeittiö, eihän ne ukot ja akat ilman ruokaa liiku.
Maailmalta. Tietaahan sen kuka suomeen hyokkaisi. Mulla on sisus siina kuin mun isovanhemmissani.
Pakkaisin kunnollisia retkeilyvaatteita reppuun ja menisin sotilaspirrin esikuntaan kyselemään, mistä saa kuitata kättä pitempää ja että missä on kuorma-auto jonka lavalla pääsee ryssää vastaan.