Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voi plääh... ollaan juhlia järjestämässä, eikä vaimot päästä miehiään tulemaan!
19.05.2009 |
Eli tilanne on siis se, että järjestämme lapsettomia (so. alkoholipitoisia) juhlia, joihin miehen kaveriporukan enemmistö ei pääse tulemaan, koska heillä on pieniä lapsia. Meidän lapset on jo vähän isompia, ja haluttiin monen vuoden jälkeen taas järjestää juhlat ihan aikuisten kesken. Nyt näyttää siltä, ettei monikaan miehen ystävistä tule edes yksinään, koska eivät saa lapsenvahtia tai perheessä on pieni vauva jota ei voi viedä hoitoon.
Mä en suoraan sanottuna tajua. Kyllä me ollaan käyty miehen kanssa erikseenkin juhlissa, ja toisaalta mun ystäväni tulevat vaikka ilman puolisoitaan. Kuitenkin ihan normaalit kotibileet tiedossa, ei luvassa mitään säädytöntä ja kauheaa remuamista. Harmittaa miehen puolesta. :(
Kommentit (95)
Ihan oikeasti.
Miehen kaveripiiri on ainoa kaveriporukka myös vaimollensa (joka on niin hankala persoona, ettei omaa omia ystäviä ollenkaan, vaan pitää miehensä kavereita/näiden vaimoja oikeina ystävinään...) Ja tämä riivinrauta on kateellinen miehellensä, jolle tulee normaaleja kutsuja tämän kaveteilta. Vaimo ei päästä miestään mihinkään, jollei itsekään pääse mukaan - kateutta?
Mies on sanonut, että luvassa on jäkätystä, mökötystä ja seksilakko, jos tämä on mennyt kavereittensa kanssa, joten aina täytyy keksiä joku todella hyvä syy mennä tai vaimo soittelee perään ja tarkastaa, missä ollaan. Esim. terassille ei päästä töiden jälkeen yhdelle (hä?)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
bilettää tai leikkiä nuorta kotibileissä, saattaa ne lapset olla paljon tärkeemmät kuin kalja.
kun mies ei viitsinyt lähteä koulukaverinsa polttareihin yksin:)
Itse asiassa meillä on kummallakin omia harrastuksia ja huomattavasti tärkeämpiä kuin lapsuudentuttujen kanssa viinin lipitys. Kumpikin käy vuorotellen omissa harrastuksissaan ja tapaa siellä uusia ystäviään, joiden kanssa on jopa muutakin yhteistä kuin nuoruuden kapakoissa kulkeminen.
Pelaamme kumpikin joukkuepelejä aktiivisesti ja mies valmentaa junnuja lisäksi. Tämä vie aikaa meiltä kummaltakin sen verran, ettei jaksa/viitsi enää viikonloppua tuhlata vanhan kaverin kanssa juhlintaan (kuten ap.n tapauksessa kyse näkyy olevan kavereista, joiden kanssa ei pidetä enää yhteyttä)
Se nyt vain menee niin, että aika aikaansa kutakin. Ennemin minua käy sääliksi ap.n mies jos hänellä ei ole muuta elämää kuin kaljan kittaaminen miesporukassa.
Mutta av.n raadin mielestä olemme muumioituneita ja meillä ei ole elämää kun kotibileet ei enää kiinnosta *reps ja kops*
että ihmiset ovat istuneet kodeissansa odottaen juuri tämän kaverin järjestämiä kutsuja.
On meilläkin kavereita, joiden kanssa tapailemme perheittän ja teemme, jos vaikka mitä. Mutta aikuisten juhlia meistä kukaan järjestää harvemmin ja kun joku juhlat järjestää, niin olemme puolin ja toisin ilolla juhlissa mukana!
Se, että järjestää juhlia vaikka kerran viidessä vuodessa ystävlilleen, ei tarkoita sitä, etteikö olisi muuten yhteyksissä.
Ja viittaan nyt lähinnä näihin lukuisiin vastauksiin, joissa kerrotaan, että "ei kiinnosta ryypätä". Ei tarvitsekaan ja jos nyt kerran viidessä vuodessa menee vähän viiniä hyvien ystävien kanssa juomaan, niin onko se niin kamalaa?
tästä vaiheesta yli ja muut ovat. Tai että ap.n mies on niin kamala kännissä, ettei sitä enää aikuisena kukaan jaksa katsoa.
Ihme selittelyä, että "on muutakin tekemistä". Jos nyt useamman vuoden on jo saanut tehdä sitä "muuta", niin olisiko se niin kamalaa välillä viettää aikuisten juhlia?
Ja kuten on jo monesti todettu, niin ei tarvitse vetää lärvejä, mutta onhan se kivaa, kun saa rauhassa jutella aikuisten juttuja ja juoda viiniä ilman jatkuvia häiriötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perustele, miksi ei saisi kieltäytyä jos ei kiinnosta? Pitääkö uhrautua siksi, että miehesi ei koe itseään loukkaantuneeksi jos ei itsellä enää tippaakaan haluta lähteä kotibileisiin viiniä lipittelemään.
Ihmisillä on hei vapaa tahto. En minä ainakaan enää tässä iässä elä sitä elämää, että teen itselle vastentahtoisia asioita siksi, ettei vain joku loukkaantuisi.
Ja viittaan nyt lähinnä näihin lukuisiin vastauksiin, joissa kerrotaan, että "ei kiinnosta ryypätä". Ei tarvitsekaan ja jos nyt kerran viidessä vuodessa menee vähän viiniä hyvien ystävien kanssa juomaan, niin onko se niin kamalaa?
eukkojen mielessä ei pyöri kuin Nico-Petterin kakkavaipat ja "vilkas sosiaalinen elämä" on mammakerhoissa pyörimistä..
kyllähän ihmiset oikeasti tulee juhliin jos ne todella kiinnostaa, eikö niin? Että taitaa nyt vaan olla niin että ne juhlat ei vaan nappaa, väärää seuraa tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eukkojen mielessä ei pyöri kuin Nico-Petterin kakkavaipat ja "vilkas sosiaalinen elämä" on mammakerhoissa pyörimistä ja oman kullannupun kakanvärin kertomista. Kuinkas he nyt uskaltaisivat/osaisivat jotain muuta tehdäkään, saati päästää miestä juhliin, jossa on mukana on ihmisiä, joiden elämästä löytyy muutakin sisältöä kuin vessan kuuraus ja oma jälkikasvu...
Ja itse luen nuoruudenystäviin esim. opiskelukaverit. Vaikea uskoa että meidän opiskelijaporukka olisi ollut jotenkin tavattoman erikoinen kun meitä yhdisti ennen kaikkea muut asiat kuni bileet, yhteiset baari ym. reissut oli pikemminkin seuraus siitä että _muutenkin_ viihdyttiin yhdessä kuni päinvastoin...
Ja se, että joskus järjestää/menee kotibileisiin/grillibileisiin millä nimellä nyt näitä illanistujaisia nimittääkään ei ainakaan minusta tarkoita sitä etteikö olisi muutaKIN elämää.
Ja kyllä, joskus on minustakin kiva jutella aikuisten asioita ilman häiriöitä eli lapsia :) Itse en ainakaan lasten kuulleen halua sivuta mitään synkeämpiä aiheita aikuistenkaan keskusteluissa (siis ihan asiallisia aiheita eikä mitään viikonlopun kännijuttuja koska niitä nyt ei meidän tuttavapiirissä kukaan harrasta) ja kyllä ainakin meillä lapset keskeyttävät aikuisten puheet väkisinkin aika usein (pitää mennä pyyhkimään, antaa ruokaa, vaihtaa vaippaa tms.), saati sitten jos kaikilla on lapsia ja vielä useampia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja itse luen nuoruudenystäviin esim. opiskelukaverit. Vaikea uskoa että meidän opiskelijaporukka olisi ollut jotenkin tavattoman erikoinen kun meitä yhdisti ennen kaikkea muut asiat kuni bileet, yhteiset baari ym. reissut oli pikemminkin seuraus siitä että _muutenkin_ viihdyttiin yhdessä kuni päinvastoin...
Ja se, että joskus järjestää/menee kotibileisiin/grillibileisiin millä nimellä nyt näitä illanistujaisia nimittääkään ei ainakaan minusta tarkoita sitä etteikö olisi muutaKIN elämää.
Ja kyllä, joskus on minustakin kiva jutella aikuisten asioita ilman häiriöitä eli lapsia :) Itse en ainakaan lasten kuulleen halua sivuta mitään synkeämpiä aiheita aikuistenkaan keskusteluissa (siis ihan asiallisia aiheita eikä mitään viikonlopun kännijuttuja koska niitä nyt ei meidän tuttavapiirissä kukaan harrasta) ja kyllä ainakin meillä lapset keskeyttävät aikuisten puheet väkisinkin aika usein (pitää mennä pyyhkimään, antaa ruokaa, vaihtaa vaippaa tms.), saati sitten jos kaikilla on lapsia ja vielä useampia.
jotka eivät päästä kumppaniaan yksin. Kyse ei välttämättä ole mistään lapsenvahdin puuttumisesta vaan siitä, että esim. miehen kaverit eivät ole vaimosta kiinnostavia ja siksi ei hänen mielestään tuollaisia juhlia tarvitse noteerata. Mies haluaisi ehkä mennä, mutta ei jaksa siitä seuraavaa vaimon kiukuttelua.
Minä oikeasti säälin pareja, jotka eivät tee mitään koskaan yksin. Kun sitten elämä heittelee, tulee vaikkapa ero, elämä romahtaa täydellisesti. Monilla katoaa koko sosiaalinen piiri, kun eron jälkeen ei enää kutsuta minnekään. Yhteiset ystävät välttävät kutsumasta eronnutta paria samoihin juhliin ja jottei loukattaisi toista, ei kutsuta sitten kumpaakaan. Varsin tavallinen tarina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sittekö on muumio ja elämä loppunut kun ryyppääminen ei kiinnosta.;) Heh, toiset osaa pitää ihan kivaa ja hauskaa ilman alkoholiakin.
Ei kaikkia kiinnosta tollaset "kotibileet" missä pitää ryypätä.
Ihan vain oikaistakseni pari oletusta, joita av-siskot ovat hätäpäissään meistä tehneet.
-kyseessä on tiivis kaveripiiri, joka tapaa eri kokoonpanoissa (yleensä lasten kanssa) suht säännöllisesti. Nyt on vaan parin vuoden sisään tullut useaan perheeseen lisäystä, me itse olimme "lisääntyjinä" ensimmäisten joukossa. :)
-kyseiset miehet ovat olleet kovia ottamaan osaa erilaisiin bileisiin ennen lapsen saantia
-kyseessä ei ole perseet olalle -tyyppiset juhlat, vaan ihan kiva illanistuminen kaveriporukassa ruuan ja juoman kera ja sen jälkeen lähtö esim. tanssimaan, jos siltä tuntuu. Aikuiset ihmiset saavat päättää itse humalansa tason, eikä lasten ei mun mielestäni tarvitse siellä jaloissa (tällä kertaa) pyöriä. On kiva päästä keskustelemaan maailman tilasta ilman "lapsisuodatinta".
-minun ystävilläni ei ole tällä hetkellä vauvoja, ja osa heistä on (hui olkoon) miespuolisia.
Ja edelleen ihmettelen tätä, ettei pariskunnan toinen osapuoli voisi tulla, vaikkei toinen pääsisikään. Kyllä minustakin tuntui vauvavuoden loppupuolella, että talosta on hyvä päästä välillä ulos ilman lasta, eikö miehillä muka tule sama olo? ;) Näissä tapauksissa ei nimittäin ole kyse mistään vastasyntyneistä, vaan nuorimmillaan nelikuisesta vauvasta. Luulisi äidin pärjäävän sen ikäisen kanssa yhden illan yksin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kiinnostaa nuorena, mutta ei enää kolmekymppisiä perheellisiä. Järjestäkää tapaamisia siten, että kutsutte kyläilemään kokonaisia perheitä. Siinähän voi tutustua porukalla.
lisää vielä, niin kovan musiikin, että ei edes juttelemaan pysty, niin mikä siinä on hauskaa???
Siis, koet varmasti, että olette ihan äärettömän suosittuja ja teidä jaksetaan vuodesta toiseen kutusa. Miksi et sano suoraan, että ei kiinnosta, vai pelkäätkö juuri, ettei kutsuja tule, joilla taas voisi rehvastella kun olaan niin suosittuja.
Minusta on ihan harmi ystävienne puolesta, etteivät näe todellista luonnettanne ja eivät näkisi vaivaa kutsua teitä enää mihinnkään....
Mutta itse asiaan. Minusta on outoa, etteivät miehet voi tulla ja en nyt ihan välttämättä ole sitä mieltä, ettei kiinnosta. On niitä ihan varmasti sellaisiakin, että perherauhan vuoksi kieltäytyy, kun joutuisi yksin lähtemään tai sitten saattavat ajatella, että kun muut tulevat sinne "pareittain", niin ei kehtaa lähteä ilman omaa paria.
Meillä pääsääntöisesti joudutaan käymään erikseen, koska ei ole lapsenvahteja. Meillä ei ole kovin usein näitä yhteisiä juttuja (ehkä 5-6 krt vuodessa) ja joka kerta minä ainakin ihan innolla lähden. Koskaan ei ole tarvinnut mitään tekosyitä keksiä, tosin minulla on paljon hyviä ystäviä ja aina nautin heidän seurastaan ovat ne sitten minkälaisia bileitä tahansa. Ja monesti yhdessä ne järjestetään eli jokainen tuo jotakin periaatteella.
Meillä ei todellakaan jouduta mitään suurta keskustelua käymään, se lähtee kumpi pääsee ja vähän yritetään vuorotella. Mutta ehdottomasti yksin voi ja saa lähteä. Meillä on kyllä lähes kaikilla lapsia, joten jonkunverran on juhlia, joissa on lapsetkin mukana.
Olisko mahdollista laittaa vielä näille miehen kavereille viesti, ettei kaikilla muillakaan ole seuralaista tulossa mukaan, joten yksinkin voi ihan hyvin tulla.
Moni käyttää lasta tekosyynä. Minä ainakin ja mieheni!
On IHANAA kun voi kieltäytyä sanomalla, että meillä on näitä pieniä lapsia, ei pääse. Kun oikeasti EI KIINNOSTA!
Kyllä mekin sanotaan, että tulee ikävä äitiä ja isiä, ei saada lapsenvahtia tms, vaikka ei oltais mitään lapsenvahtia yritettykään.
Ei meitä ainakaan mitkään kaveripiirin juhlat edes kiinnosta. Kammottaa jo ajatus mitä sitten, kun ei enää voi käyttää lapsia tekosyynä. Sitten kai pitää edes käväistä juhlissa.
Mutta minun mielestäni ainakin on ihanaa, ettei tarvii lähteä kaikenmaailman tylsiin kissanristiäisiin ja grillibileisiin. By the way, normaalit kotibileet = tylsääääää!!!
sittekö on muumio ja elämä loppunut kun ryyppääminen ei kiinnosta.;) Heh, toiset osaa pitää ihan kivaa ja hauskaa ilman alkoholiakin.
Ei kaikkia kiinnosta tollaset "kotibileet" missä pitää ryypätä.
miehen ja lasten myötä ei pysty edes kavereiden juhlissa käymään ilman puolisoa, siellä voi juoda vaikka teetä. Alkoholi ei ollut pointti, mikäli et itse sitä ymmärtänyt.
Onneksi en ole tuollainen kolmekymppinen perheellinen jolla ei mitään muuta enää elämässä olekaan. Sepä vasta tylsää. Tietyssä elämän vaiheessa ei välttämättä kiinnosta, mutta ei musta ainakaan vielä ole tulossa mammaa jota ei kiinnosta muu kuin olla muksujen kanssa 24/7.
t. 33 perheenäiti
kiinnostaa nuorena, mutta ei enää kolmekymppisiä perheellisiä. Järjestäkää tapaamisia siten, että kutsutte kyläilemään kokonaisia perheitä. Siinähän voi tutustua porukalla.
niin kovalla että ei pystyisi keskustelemaan. Ja ryyppääminen (niillä jotka sitä harrasti, useimmat ei) jäi sinne opiskeluaikoihin.
Siis ihan oikeastiko te kuvittelette että koti-/grillibilieet/illanistujaiset=ryypätään päättömästi ja soitetaan musiikkia (liian) kovaa :O Suoraan sanottuna tuollainen on minusta aika rajoittunut ja mielikuvitukseton näkemys siitä mitä tarkoitaa se jos tapaa aikuisten kesken kavereita jonkun kotona.
lisää vielä, niin kovan musiikin, että ei edes juttelemaan pysty, niin mikä siinä on hauskaa???
Siis ihan oikeastiko te kuvittelette että koti-/grillibilieet/illanistujaiset=ryypätään päättömästi ja soitetaan musiikkia (liian) kovaa :O Suoraan sanottuna tuollainen on minusta aika rajoittunut ja mielikuvitukseton näkemys siitä mitä tarkoitaa se jos tapaa aikuisten kesken kavereita jonkun kotona.
Siis ihan oikeasti, on tullut nähtyä. Ei meitä kyllä enää kutsutakaan ;)
Heillä on muutamalla ihan hirveä viinanjuontivimma menossa, kestänyt jo useamman vuoden ajan nyt kun lapsen on jo "isompia" eli ne voi olla keskenään kun vanhemmat on ihan sekaisin. Ei heidän kanssa oikein mitään voi tehdä kun tuo ainoastaan kiinnostaa.
Alue: Aihe vapaa
Luuleeko kirjoittaja kenties että ap:n (miehen) kavereilla ei ole muuta sosiaalista elämää ollenkaan kuin se mitä ap miehensä kanssa järjestää? Eli jos ap ei ole järjestänyt juhlia harva se viikko vaan nyt 2v jälkeen = nämä ystävät eivät ole kahteen vuoteen tehneet mitään? Nyt vähän realismia peliin. Ystävillä saattaa olla ollut hyvinkin vilkas sosiaalinen elämä mutta nyt vaan ap:n järjestämät juhlat eivät natsanneet oikeaan ajankohtaan tai ne eivät muuten vaan natsaa. Miten muuten on: jos kahteen vuoteen ei ole järjestetty mitään eikä pahemmin tavattu niin ovatkohan ystävät jo muuttuneet ennemminkin kaukaisemmiksi kavereiksi joita ei tosiaan vaan kiinnosta...