Olemmeko tiukkapipoisia vanhempia?

kops.

etkö anna 7-vuotiaan edes euroviisuja katsoa tänään? Lapsi-parka..

Eihän tuo tiedä, mitkä ne edes on. On kyllä yritetty selittää, mutta ei katsota. Meidän eskarilainen 7-vuotias ei myöskään tiedä, mitä Salkkarit on, mitä tapahtuu Huippumalli haussa tai Idols -tyyppisissä ohjelmissa. Näin siksi, että a) minä ne katso noita ohjelmia ja b) ei katsoisi lapseni Salkkareita tai Huippumalleja, vaikka minä katsoisin, sillä ne eivät sovi mielestäni lapsille. Euroviisuja meillä ei jaksa kukaan katsoa.

AP:n kirjoitukseen kommentoisin seuraavaa. Mekin toimimme pitkälti kuten ap.

Meilläkin mennään nukkumaan kahdeksalta, ettei tarvitse hoitoaamuina tapella ja herätellä lapsia. Lapset 7v ja 4v, televisiosta katsovat vain lasten ohjelmia. Niitä kylläkin arkisin myös aamulla, sillä aikaa minä luen aamun lehden. Joskus vaihtavat iltaohjelmat peliajaksi. Mutta muuten meillä pysyy televisio suljettuna. Ns. ei-lastenohjelmista katsovat Reikä seinässä (nauhalta maanantaisin) sekä Hauskat kotivideot (suoraan). Eli siis perjantaisin valvotaan yhdeksään. Vähän tiukkaa tekee lapsilla. Haluan itselleni iltaisin tunnin verran omaa aikaa, joten kun lapset menevät nukkumaan kahdeksalta, minä vähän järjestelen paikkoja ja menen itsekin kymmeneltä nukkumaan, saan sen näin. Mökillä/vaunuilemassa/lomalal mummoloissa emme kyllä pistä lapsia kahdeksalta nukkumaan, mutta kyllähän sen noitten älämölössä huomaa, että ovat yliväsyneitä joskus. Vaan kivaahan se heidänkin mielestä on.

Karkin suhteen olemme vähemmän tiukkoja. Karkkipäivä on kerran viikossa. Lapset joko itse ostavat karkkinsa kaupasta, yleensä ottavat n. 100-130g irtokarkkeja, tai sitten kaivamme karkkikaapista jotain. Meillä on siis karkki"kaappi", jonka lapsetkin tietävät. Kerran viikossa sieltä saa karkkia.

Iltaisin meidänkin esikoinen tulee seitsemältä sisälle. Olemme harkinneet, että kesäaikaan voisi tietenki venyttää vähän ulkonaoloaikaa, jos naapuritkin ovat pidempään ulkona. Mutta iltapalalla venähtää helposti puolituntia-kolme varttia, sillä juttelemme päivän asiat läpi. Ja lapset on saatava ajallaan nukkumaan, että me aikuiset saamme pienen hengähdystauon ja pääsemme itsekin ajallamme sänkyyn.

Esikoinen oli aikanaan melkein minuutintarkka nukkumaanmenoajastaan. Opimme karvaimman kautta, että jos nukkumaanmeno myöhästyi kymmenenkin minuuttia kahdeksasta, oli herätys yleensä puoli neljältä... Toisinaan puoli kolmelta. Tosi kiva. Siksi meillä tuo kahdeksan on iskostunut nukkumaanmenoajaksi, vaikka enää esikoisella ei ole tuota outoa piirrettä. Pienemmällä sitä ei ole ollut koskaan. Mutta n. 2½ vuotta (1v-3½v) esikoinen ei sietänyt yhtään unirytmien kanssa leikkimistä. Olen eräänkin kerran istunut hotellin respassa pirteän pikkuisen kanssa viihdyttämässä yöportieria, että kuski saa nukuttua :D

teilla on ihan turvalliset ja terveelliset rajat asetettu. Varsinkin jos niista sallitaan erityistapauksissa myos poikkeuksia. Etenkin jos lapsenne vaikuttavat onnellisilta ja tyytyvaisilta, niin en olisi huolissani. Rajoista on paljon helpompi myohemmin joustaa, kuin alkaa niita tiukentaa jos ne ovat aiemmin olleet liian loysat.

Meillä on kolme alle kouluikäistä. Nuorin on taapero ja vanhin menee eskariin. On niillä jo eroja rutiineissa ja säännöissä. Ja mitä lapset kasvaa isommiksi niin sitä enempi vapauksia annetaan ja sääntöjä vaihdellaan kun ikää karttuu ja lapsi oppii.



Meillä kotiin tulee alle kouluikäset myös seittemältä, syödään, aletaan rauhoittuun iltaan, pesut, pisut ja pusut. Nukkumaan kasin aikaan. Pienimpiä laitetaan vähän aikasempaan.



Jos nukkumaan mennään kasin aikaan, ei uni tule siihen lyömään! :D Tai sisällä tartte olla tasan klo 19.

Mutta niihin aikoihin: jos pelit jää kesken, ne jää. Puhutaan ale kouluikäsistä! Huomenna on taas aikaa.



Itsekin muistan miten lapsena kesällä sai valvoa pidempään, olla ulkona myöhempään, katsoa Euroviisuja.. Kyllä joskus saatiin mässätä herkkuja, vaikka meille annettiin vitonen ja sillä ostettiin kiskalta irtareita!

Mutta kotiin tultiin pikkukakkoseksi ja sitten alettiin rauhottuun.

- Yläasteella sitten olin miltei ilman sääntöjä, telkkari huoneessa jota toljotin puoleen yöhön. Ei se ole oikein. Itse ainakin kaipasin jotain sääntöjä, tuntui ettei enää välitetä.

Yläasteella voi olla ulkona yhdeskään, mutta ei alle kouluikänen!



Itsellä on kaksi isompaa sisarusta jokka sai olla illalla myöhempään, jokkut kaverit jäi ulos mutta se harmi jäi minuutiksi ja sitten se meni ohi.

Mitä te vanhempina pelkäätte, kun pidätte noin orjallisen tiukkaa aikataulua? Eikö se ahdista teitäkin, pitää kiinni aina noin piiruntarkasti... En itse haluaisi enkä jaksaisi.

Karkkipäiväasia on ihan ok, minusta, mutta esim. lomalla saatetaan laistaa säännöstä.

Tietokone/tv-aika on pikkuisen tiukka, esim. meillä voidaan katsella joku lastenleffa viikonloppuiltana tai sadepäivänä tai yhdessä laulaa karaokea (joo, junttia ;) tai laulupelejä. Tai katsella jotain viihdeohjelmaa (esim. hauskoja kotivideoita) /luonto-ohjelmaa (lapset tykkää Avarasta luonnosta erityisesti). Mutta jatkuvaa katsomista en itsekään suosi, tv:n/tietokoneen vastapainoksi sitten liikuntaa, kavereiden kanssa pelaamista ulkona, leikkiä, piirtelyä, jotain luovaa toimintaa, yhteisiä lautapelejä...

Tuo ekaluokkalaisen kotiintuloaikakin on aika järkevä. Isommilla siitä joutuu varmaan liisimään.

Nukkumaanmenoaika ihmetyttää eniten. Meillä lomalla mennään ihan eri aikataulussa ja juhlapyhinä ym. kekkereinä lapset saa nukahtaa omaan tahtiinsa. Se juuri erottaa juhlan arjesta, että voi löysätä otetta ja rentoutua, niin itse kuin lapsetkin.

Meilläkin on tarkka nukkumaanmenoaika, tosin vasta 21.00. Siitä joustetaan pienten kohdalla vain äärimmäisessä hätätilanteessa, esikoisen kohdalla silloin tällöin (esim tänään)



Ruutuaika on kiva, jos siinä jaksaa pysyä. Meillä 3-v katsoisi lastenohjelmia vaikka 12t/pvä ja usein väsyneenä sorrun laittamaan sen Muumin tai Nalle puhin pyörimään, vaikka tunti ruudun edessä olisikin täyttynyt jo aamun lastenohjelmilla..

Tietokoneella esikoinen saa olla 4t /vko ja se on riittänyt hänelle hyvin.



KArkkipäivä on ihan ehdoton meilläkin, tosin mummot joskus tuovat vääränä päivänä karkkia ja silloin en ihan aina kiellä syömästä ;)



Tuo viimeinen kohta on se, missä olen vähiten tiukka, eli jos tiedän että esikoisella on tosi hyvät pelit /leikit ulkona kavereiden kanssa, niin saa olla 20 tai jopa 20.15 asti ulkona.

Meilläkin ostetaan esim. niitä pikkuhyviä tai sen tapaisia tai irkkareita n. eurolla ja lapset on ihan tyytyväisiä (ekaluokkalainenkin). Miksi ihmeessä syöttää lapselle hirveetä sokerimäärää? Tiesittekö että yhdessä mättöpussissa (n. 400 g) on 330 kcal/100g:ssa eli 400grammassa yhteensä lähestulkoon aikuisen koko päivän energiantarve.

pääsee niin lapsi kuin aikeuinenkin helpommalla, vähentää stressiäym. kun tietää ne rajat. Ei tarvitse koettaa ns. kepuillä jäätä joka kerta, että josko tänään saisi ulkoillakin vaikka puoli kahdeksaan, tai josko tänään kaupasta ostettaisiinkin poikkeuksellisesti mega-pussi irtokarkkeja.

Ja kun lomallakin menee nukkumaan tuttuna aikana, niin seuraava päivä sujuu todennäköisemmin mukavasti siltä, joka meni ajoissa nukkumaan, kuin siltä lapselta,, joka sai kukkua vielä puolilta öin, eikö?

Itse emme ihan noin tarkkoja rajoja pidä, täytyy myöntää, että on tullut lipsuttua, mutta arki oli ennen helpompaa, joten taidetaan palata kohti vanhaa.

niin voi kuinka meillä opeilla olis elämä koulussa paljon helpompaa!



Hyvä ap, sinä olet täysin oikeilla periaatteilla varustettu vanhempi.



t. luokanope ja kahden pojan äiti



ps. Meillä on ihan samat iltarutiinit kun teillä mutta ihana luova kaaos kotona, ja luovat lapset. Tietyt rutiinit luovat luovuutta.

Että jos ollaan samalla yöreissulla, teijän perhe jokka antaa lapsen nukahtaa joskus klo 23 ja me jokka mennään iltapalan jälkeen nukkumaan kaheksan aikaan niin pitääkö teidän joustaa myös ja herätä aamulla aikaseen kun lapseni herää klo 6. Vaikka mentäisiin nukkuun myöhempään niinkuin TE haluatte?

183

Ei todellakaan tarvitse, on meidänkin mökkireissuilla/yökylissä pikkulapsia, jotka saattavat heräillä aiemmin tms. eikä se ketään haittaa, ei tarvii hissutella tms. Eikä kenenkään nukahtamistakaan ole tavallinen elämä haitannut :D, eikä ketään toki estetä menemästä nukkumaan :DD. Joustoa löytyy näinkin päin. Enkä toki ole kenenkään rutiineita sorkkimassa, mietin vain, että monet lapset kuitenkin ehkä joutuvat leireille ym. menoihin ja niissä ei eletäkään lapsen rutiinien mukaan vaan tehdään ihan eri tahtiin kaikkea...

-en muista numeroa-

Ei kai kukaan ole sitä mieltä, että rutiinit ovat lapsille pahaksi. Mitä pienempi lapsi, sitä tärkeämpää se on. Vanhempien lasten kanssa vaan niistä rutiineista on helpompi poiketa kuin ihan taaperoiden.



Monilla vaan tuntuu unohtuvan se, että 1,5-vuotiaan nukkumaanmenoaika on hiukan eri asia kuin 9-vuotiaan. Meillä on kanssa taaperot olleet sellaisia, että jos nukkumaanmenoajasta myöhästyy, niin on aikainen aamuherätys tiedossa. On silti kuitenkin harkiten tehty kyläilyjä eikä me jostain häistä tms. oltaisi lähdetty seiskalta pois, että saisi lapset kahdeksalta omaan sänkyyn nukkumaan. Oltiin niin pitkään kuin lapset viihtyivät ja kärvisteltiin sitten seuraavana aamuna.



Meillä ainakin alkoi jo selkeästi ennen kouluikää tulla joustomahdollisuuksia nukkumaanmenoaikaan. Jos oli erikoisjuttu illalla, niin nukkuivat aamulla pidempään. Kasvu vaikutti siis tuohon.



Jotkut ihmiset ovat voimakkaasti sääntöorientoituneita. Heillä tuntuu olevan niin, että orjallinen sääntöjen ja rutiinien noudattaminen tuo tunnetta elämänhallinnasta. Siksi on niin vaikea poiketa.



Meillä siis pientenkin lasten kanssa on voitu poiketa rutiineista esimerkiksi 1-2 kertaa kuukaudessa. Isompien kanssa sitten voidaan joustaa paljon enemmän mikäli siihen on syy ja tarvetta.

meillä myös uniaika säännöllinen ja lomilla sama,tosin joskus venytetään tunnilla jos on vieraita, tai muuta iltaohjelmaa...

Ainoa mikä kirjoituksessasi kuulostaa oudolta, tuo onnellisuutenne hokeminen,

minä uskon että myös veljesi perhe voi olla ns. onnellinen perhe vaikka ei niin rutiineja olisikaan. Toisille sopii rutiinit ja toisille ei. Onnellisuus ei silti liene kiinni siitä onko rutiinit tiukat vai mitkä...

Mutta mielestäni lapsillle ne tuovat turvaa mutta niistä poikkeaminenkin joskus hyväksi koska se tuo tunteen että aina ei tarvitse tehdä kaikkea samanlailla vaan opitaan joustamaan ja sitten palataan taas arkeen.

Esim. hampaat pestään joka ilta sitten nukkumaan. Mutta esim. tänään lapset valitsi videon sadun sijaan ja pestiin hampaat ennen sitä.Nyt kysyivät että kumman hampaat pestään ensin ja sitten nauratti heitä kun tajusivatkin että nehän pestiin jo:) Ja menivät kiltisti nukkumaan eivätkä pyytäneet enää satua koska tänään satu vaihtui videoon(äidillä ääni mennyt kun kipeä, isi töissä)

eli joustaa voi olematta silti perhe jossa ei ole rajoja lapsille. Mutta eivät rutiinit tee automaattisesti onnellista perhettä. Tai rutiinittomuus onnetonta.

Muistan itsekkin kun minulla oli nuoruudessa kova kuri ja sen pelossa opin valehtelemaan ja piti opetella siitä sitten pois.Mielummin niin että uskaltaa kertoa vanhemmille tuntemuksensa ja keskustella kun heitä pelkäävänä valehtelee.

meillä samanikäiset lapset, 9, 6 ja 2. Juuri tässä kello 20.37 vanhin katsoo vielä nauhoitettua italian jalkapalloa, keskimmäinen piirtelee ja kaksivuotias hyppii sängyllä. Iltapalat vielä syömättä, kaksi vanhinta tuli juuri sisään leikittyään naapurin lasten kanssa ihanassa valoisassa kevätillassa. Eikä meillä ole vielä hätää minnekkään...

Ap kertoo ensin Hitlermäisen tiukat säännöt, joista ei jousteta mitenkään päin. Moni on tyrmännyt ja sanonut, että kyllä pientä joustoa täytyisi joskus löytyä, vaikka säännöt olisivatkin hyvät. Lopulta ap:kin sanoo, että kyllähän heiltä joustoa löytyy monessa tilanteessa ja kääntää taas niin, että kaikki ovat häntä vastaan. Toisin sanoen provosoidaan toisia kertomalla valikoituja totuuksia ja muuttamalla niitä sitten tarvittaessa keskustelun kannalta haluamaansa suuntaan.



Vaikea tällaisista alkuperäisistä on olla mitään mieltä. Huomionhakua?

Näin on naps ja piste.

Nyt sitten selitellään, ettei sitä niin natseja ollakaan.



Miten minusta tuntuu, että aivan kuin olisit kateellinen tai jotain veljellesi. sinua tuntuu ärsyttävän suunnattomasti, että veljesi lapset saavat mökillä leikkiä ulkona pitempään, eivätkä laita lapsiaan nukkumaan samaan aikaan kuin sinä. Häiritseekö sinua veljesi lapset vai mikä mättää?



Useimmilla on tiukat rajat, mutta kyllä joustoa löytyy jos lapsi osoittaa olevansa jouston arvoinen ja voi luottaa häneen. Ovatko lapsesi sellaisia, ettet pysty luottamaan heihin vai oletko epävarma ja varmuuden vuoksi pysyt joka päivä tiukoissa säännöissä.



Olet jotenkin hassu ja kyllä minullekin tulee mieleen se aika kun esikoisen kanssa hössötin. Elämä opettaa.



[



i]olimme juuri koko perhe muutaman tunnin pyöräretkellä, ajeltiin merenrantaan piknikille ja olipa ihana auringonpaiste ja hauska retki. Oli herkkuevästä ja pelattiin pallopelejä. Isommat lapset jäi vielä pihalle puuhaamaan kun pienimmän piti saada päivällisruokaa täällä sisällä. Tunnin kuluttua mennään saunaan ja sit onkin taas kello kahdeksan ja nukkumaanmenon aika :)

En muuten ole missään kirjoittanut että mistään ei koskaan jousteta. Iltanukkumaanmeno on ehkä sellainen josta harvimmin joustetaan koska lapset eivät sitä koskaan vaadi vaan pikemminkin haluavat mennä nukkumaan, joten asiaa ei ole pahemmin tarvinnut edes miettiä.

Karkkiraha 1€ liittyy viikkorahaan ja viikkorahan suuruus on sellainen, että se kasvaa lapsen kasvaessa, eihän siitä mitään tulisi jos joka viikko saisi eri summan viikkorahaa - sellaista joustoa ei meidän perhe tarvitse.

Ruutuaika 1h/lapsi joka sisältää Tv/dvd:n katselua sekä tietokonepeliaikaa on mahdollista joustavasti vaihtaa myös kahden lapsen yhdessä katsomiksi dvd-elokuviksi jolloin tästä tulee yhteensä n. 2h tv-aikaa sinä päivänä eikä sit enää tietskaria siihen päälle, se on ok. Lapsemme ovat myös käyneet elokuvissa leffateatterissa, noin kolmevuotiaana ovat molemmat isommat nähneet ekan leffansa. Lisäksi käymme paljon lastenteattereissa ja -konserteissa.



mukavaa viikonloppua kaikille,

ap

[/quote]

joskus kuumentuu, siis tämä molemminpuolinen ahdistus, kun kontrollifriikin äidin johtama perhe ja boheemin äidin perhe yrittävät yhdessäoloa. Omaa kokemusta on yhdestä viikonlopusta perheen kanssa, jossa vallitsi hirveä kontrollin tarve ja äidin syömishäiriötä oltiin siirtämässä uuteen sukupolveen.

MInun eivät vielä ole noin isoja (7v), mutta rajasi ovat minusta varsin hyvät.



Nukkumaanmenoaika riippuu minusta juuri siitä, että onko aamu- vai illanvirkku.



Ymmärrän täysin, että haluat täällä kysyä muiden näkemyksiä; haluat toisen mielipiteen veljesi arvosteluista.



Et myöskään missään vaiheessa sanonut, että teillä ei jousteta, vaan jo aloituksessa sanoit että 2-3 x vuodessa siitä poiketaan.



Minun mielestä haittaavaa "natsimaisuutta" olisi se, jos säännöistä pidettäisiin aina kiinni, silloinkin jos lapsi osaa hyvin perustella, miksi pitää poiketa.



Me ollaan aika tiukkapipoja nukkumisen kanssa siksi, että kaikilla on kivempaa kun lapset eivät ole väsyneitä, niin lapsilla kuin aikuisilla.



Minäkin ihmettelen sallivaa linjaa karkin suhteen.

Mutta meillä sitä syödään siksi vähän, että pidän sokeria hyvin haitallisena.



En myöskään ymmärrä sitä, että jo 3-vuotiaat katsoo Tanssii tähtien kanssa yms. MInusta siinä oleva tuomariosuus ei ole sopivaa lapsille: siis se, että tavallaan opetetaan lapsille kuinka arvostellaan toisten suoritusta.

En halua opettaa tuota kilpailuhenkisyyttä yms.

Myös erilaiset tosi-tvt ovat ehdottomasti vain aikuisille.



Mutta joka tapauksessa olen sitä mieltä, että säännöistä pitää olla poikkeuksia.

löysillä rajoilla... Siis helou, alle 10v nukkumaan yhdeksän aikana...? Sehän on ihan liian myöhään! Lapsi tarvitsee unta ja ennen puolta yötä nukutut tunnit ovat kaikkein tärkeimpiä, kyllähän jokainen sen tietää.



Hyvä ap jatka samaan malliin!



Rajat ja säännöt ovat tärkeitä lapsille, ja minulla oli tiukat rajat, kuten jo sanoin, ja olen todella iloinen että oli. Minulla ei tullut mitään kapinointia teini-iässä, en ole vieläkään maistanut kertaakaan edes alkoholia tai tupakkaa. Muutin 15 vuotiaana kotoa ja siitä asti olen omillani pärjännyt ja välit äitiini, joka meidät yksin kasvatti, ovat todella hyvät, soittelemme joka päivä. Nyt tultuani äidiksi oma äitini on esikuva siitä millainen äiti haluan omalle tytölleni olla.



t. (olikohan se nyt...) 43 :)

klo 21.15 mennessä ja esim. 3-v herää aina 8-9 aikaan ja nukkuu päivällä 1-2t päiväunet.



Koululainen nukkuu 21-07.30 mikä on hänelle ihan riittävä määrä. Jos joskus joustetaan (esim lomalla) ja valvoo pidempään, niin tarpeen mukaan hänkin voi nukkua päiväunet.

Kyllä te aika tiukilta kuulostatte. Minä olen tiukka nukkumaanmenon suhteen myös - mutta en lomilla enkä silloin, jos on vieraita. Ja vahdin lasten telkkarin katsomista ja pleikan katsomista jne.



Teidän elämänasenteenne kuulostaa hmmm... joustamattomalta.