Puheliaiden lasten vanhemmat!

Vielä jossain kaupassa siedettävää, koska ei kassajonossa yleensä tartte kauan seisoa. Mutta jossain julkisesessa liikenteessä työpäivän jälkeen ei oikeesti kiinnosta ollenkaan jonkun vieraan mukulan jutut ja kyselyt!

Vielä jossain kaupassa siedettävää, koska ei kassajonossa yleensä tartte kauan seisoa. Mutta jossain julkisesessa liikenteessä työpäivän jälkeen ei oikeesti kiinnosta ollenkaan jonkun vieraan mukulan jutut ja kyselyt!

meidän edellisessä asunnossa naapurissa asui n. 8-v tyttö joka kysyi AINA kun teki jotain että "minne sä meet" , "miksi" , "mitä sä teet", "milloin sä tuut". SIIIIIIS ARRRGGGHHHH!!!! Sit kun naapurille ei voi alkaa huutamaankaan että mitä hemmettiä se sulle kuuluu!! Oikeesti raivostuttavaa :/!!

Komppaan sitä joka sanoi,että suomessa ei lapsia arvosteta.

Täällä pidetään lapsia vähempiarvoisina, joiden jutuista ei tarvitse välittää.



Miten voi ärsyttää noin paljon että pieni tai iso lapsi juttelee. Tai tavallaan ymmärrän, mutta kyllä se vaan on kestettävä.



Ihmettelen kyllä muiden kasvatustapoja, jos oikein opetetaan, että vieraille ei puhuta.



Tai että jos jonkun lapselle on riittänyt, että saa puhua omien vanhempien kanssa, niin sama pitäisi riittää muidenkin lapsille.



Mä en oikeasti meinaa edes uskoa näitä kommentteja täällä. Saanko kysyä, missäpäin te oikein asutte, ja mikä teidän koulutustasonne on kun näin sivistymättömiä olette.



t. todella puheliaan lapsen äiti

Jopa 2v ja 5v osaavat paremmat käytöstavat kuin todella monet muut aikuiset!

Vastaavat jos kysytään mutta muuten ei ota vieraisiin mitään kontaktia oma-aloitteellisesti, tai siis aikuisiin, lapsiin kyllä.



Itseäni ei pahemmin puheliaat lapset häiritse, mutta kerran oli kyllä aika ärsyttävä lapsi metrossa, tai oikeestaaan sen lapsen äiti oli ärsyttävä. Lapsi kyseli kaikenlaista, sitten äkkäsi mulla kauppakassin jalkojen välissä. Rupesi kyselemään että mitä siellä on? ei ollu kauheen kiva kaikkien kuullen ruveta selostamaan mitä olen ostanut, joten vastasin jotain ympäripyöreää. No, lapsi sitten kurkkas sinne kassiin ja äkkäs siellä banaaneja, ja kysyi voisiko saada yhden banaanin? Mä annoin sen sille. Ei siinä mitään, mutta jos olisi ollut mun lapset kyseessä, niin mä olisin äitinä jo puuttunut asiaan. Tän lapsen äiti vaan istui kuunteli ja hymyili hymyä "eikö oo suloinen lapsi"?

välillä kun on käynyt puheterapeutilla, niin innostuu jututtamaan jotain ihan tuiki tuntematonta, sillä hän ei ymmärrä kenen kanssa on tapana jutella ja kenen kanssa taas ei. Itse en ole häntä torunut, koska en missään nimessä halua kitkeä häneltä näitä kanssakäymisen alkeita pois.



Ei en loukkaanu jos joku ei vastaa, mutta pidän kyllä tällaisia tuppisuu-ihmisiä hieman tylyinä ja yksinkertaisina.



Terv erityislapsen äiti



PS Voi sitä keskustelua johdatella, jos ei halua selitellä omia menojaan. Mutta toki lapsi kysyy "mitäs olet puuhaillut?" koska häneltä on tällaista kysytty.

Kyllä lastenkin pitää tajuta se, että vieraita ei saa mennä häiritsemään!! Ei lapset ole mitään jalustalla olevia kuninkaita jotka voi tehdä mitä huvittaa! Samat käytöstavat on oltava heilläkin kuin aikuisilla! Tykkäisitkö itse jos joku aikuinen tulisi sulta utelemaan että mitä sä ostit, ja mitä sä aiot tehdä ruoaksi tai missä sä asut? Et varmasti tykkäisi, täällä olisit ihan tohkeissaan, että olipa törkeä nainen/mies kaupassa! Nämä samat käytöstavat koskee lapsia! Tuttuja tervehditään, hymyillään, heille jutellaan, mutta vieraat jätetään rauhaan! Heille voi hymyillä ystävällisesti, ja jossain bussissa/lentokoneessa heille voi jotain jutella, jos näyttää siltä, että se on tälle toiselle ok. Mutta utelu ei ole koskaan hyvien käytöstapojen mukaista!! Terveisin espoolainen KTM.

Kyllä lastenkin pitää tajuta se, että vieraita ei saa mennä häiritsemään!! Ei lapset ole mitään jalustalla olevia kuninkaita jotka voi tehdä mitä huvittaa! Samat käytöstavat on oltava heilläkin kuin aikuisilla! Tykkäisitkö itse jos joku aikuinen tulisi sulta utelemaan että mitä sä ostit, ja mitä sä aiot tehdä ruoaksi tai missä sä asut? Et varmasti tykkäisi, täällä olisit ihan tohkeissaan, että olipa törkeä nainen/mies kaupassa! Nämä samat käytöstavat koskee lapsia! Tuttuja tervehditään, hymyillään, heille jutellaan, mutta vieraat jätetään rauhaan! Heille voi hymyillä ystävällisesti, ja jossain bussissa/lentokoneessa heille voi jotain jutella, jos näyttää siltä, että se on tälle toiselle ok. Mutta utelu ei ole koskaan hyvien käytöstapojen mukaista!! Terveisin espoolainen KTM.

Jaahas, kuka noi käytöstavat on laatinut?

Jos joku kysyisi minulta kaupassa, mitä ruokaa aion tehdä, niin en kyllä näkisi siinä mitään törkeää. Mitä törkeää siinä sinun mielestäsi on?

Eikä kai ole järkevää nyt verrata aikuisten ja lasten juttuja keskenään.

Minä olen sitä mieltä, että se on aikuisten ongelma, jos ei kestä lasten jutustelua. Se on sellaista perussuomalaista käytöstä, jota täällä puolustellaan muka hyviksi käytöstavoiksi, että ei kestetä muiden ihmisten läsnäoloa ja sitä että ne saattaa jopa olla sosiaalisia.

Ei ihme, että ulkomaalaiset kokee suomalaiset tosi vaikeasti tutustuttaviksi, kun kerran on oikein tällainen "sääntö" että vieraille ei puhuta.

Olen oikeasti ihan pöyristynyt teidän jutuista.

MInä olen ainakin ylpeä, että lapseni uskaltaa puhua vieraille ja on vielä ystävällinen. t. Espoolainen kanssa

Ps. ollaanko maalla näin tiukkapipoisia?

Olisin iloinen ja juttelisin hänelle takaisin, jos joku utelisi mitä olen tehnyt ja ostanut jne. Minun mielestäni jutteleminen vieraiden ei ole huonoa käytöstä, enkä koe että minua koskaan häiritsee kenenkään keskustelu. Nämä ovat niitä kulttuurieroja.

itselläkin on sellainen, tosin aika arvoin puhuu ihan tuiki tuntemattomalle, ellei tämä aikuinen itse ole aloittanut puhetta. Enkä kyllä loukkaannu, jos mun lapselle ei vastata, yleensä sanon lapselle, että ko. henkilö ei kuullut tai ei jaksa nyt jutella.

Ja minun työmatkojen nautinto on, kun samaan bussiin istahtaa esim. päiväkotilainen vanhempansa kanssa ja sitten lapsi kertoo päivän tapahtumista yms. ne jutut vaan ovat yleensä niin hauskoja, että matka sujuu niitä kuunnellessa oikein mukavasti (tosin usein tulee siinä vaiheessa jo omia lapsia ikäväkin). Ja onhan se hauskaa seurata, jos tulee bussiin joku päiväkoti-/koululaisryhmä. Enpähän mene ainakaan pysäkkini ohi, kun pysyn hereillä matkan ajan:)

Yksinkertaista. Omat lapset on jo teinejä, eivat ole saaneet traumoja siitä että vieraat ihmiset julkisilla paikoilla piti jättää rauhaan.

Ovat sosiaalisia tapauksia mutta heillä on myös käytöstavat olemassa.

näitä niiin kiireisiä ja stressaantuneita kapunkilaisia...

ohhoh, ok, sitten ymmärrän nämä lapset... sitä lapset perässä, mitä aikuiset edellä, valitettavasti tässäkin. Ja vielä, vieraille voi jutella, jos se tälle toiselle on selvästi ok. Mutta, UDELLA ei saa, sen toivottavasti jokainen opettaa lapselleen!

Olisin iloinen ja juttelisin hänelle takaisin, jos joku utelisi mitä olen tehnyt ja ostanut jne. Minun mielestäni jutteleminen vieraiden ei ole huonoa käytöstä, enkä koe että minua koskaan häiritsee kenenkään keskustelu. Nämä ovat niitä kulttuurieroja.

tuollaisesta tykkää, ja opetat lapsesikin ymmärtämään tämän ja olemaan hienovarainen kun aloittelee keskustelua. Jossain kaupassa ihan se hymyileminen riittää.

huonot käytöstavat.

Yksinkertaista. Omat lapset on jo teinejä, eivat ole saaneet traumoja siitä että vieraat ihmiset julkisilla paikoilla piti jättää rauhaan.

Ovat sosiaalisia tapauksia mutta heillä on myös käytöstavat olemassa.

Nyt ymmärrän paljon paremmin teitä tuppisuita pahantuulisia ihmisiä.

Ja vaikka lapseni on puheliaita (=rohkeita ja luottavaisia), niin minä en ole. Siksi olenkin tosi ylpeä lapsistani, että he suhtautuvat muihin ihmisiin niin iloisesti.

Sitä ihmettelen, että te oikein opetatte tota tuppisuisuutta ja varottelette vieraista ihmisistä.

Kommentoikaa maalla asuvat, opetatteko tekin tällaista vieraiden pelkoa lapsillenne?

Jo se takia, että ei ikinä voi tietää mikä hullu siinä vastassa on. Mun mielestä tämä on niin itsestään selvä juttu kuin olla voi. Vieraille ei saa puhua. Tämä ei tarkoita että lapsi on epäsosiaalinen tuppisuu, hän vaan osaa puhua oikeassa paikassa oikeita asioita.

Olisin iloinen ja juttelisin hänelle takaisin, jos joku utelisi mitä olen tehnyt ja ostanut jne. Minun mielestäni jutteleminen vieraiden ei ole huonoa käytöstä, enkä koe että minua koskaan häiritsee kenenkään keskustelu. Nämä ovat niitä kulttuurieroja.

tuollaisesta tykkää, ja opetat lapsesikin ymmärtämään tämän ja olemaan hienovarainen kun aloittelee keskustelua. Jossain kaupassa ihan se hymyileminen riittää.

Ja toivottavasti sinä opetat lapsillesi kuin myös itsellesi suvaitsevaisuutta, teet heidän elämännäkemyksestään omaasi avaramman ja kunnioitat ihmisten erilaisuutta. Kaikki eivät ole samanlaisia tuppisuisia jurottajia kuin sinä ja lapsesi ja erilaisissa kulttuureissa arvostetaan erilaisia asioita, myös Suomen rajojen sisäpuolella. Miksi kyseenalaistat, etten opettaisi? Olenko niin sanonut tai olenko edes maininnut, että lapseni tekevät niin?

Olen itse naimisissa ruotsalaisen kanssa ja en voi muuta sanoa, kuin että ihailen vilpittömästi heidän sosiaalisia taitojaan, puheliaisuutta ja eloisuutta meihin suomalaisiin verrattuna. Samoin suomenruotsalaiset, karjalaiset: teidän eloisuutenne ja positiivisuutenne vetoaa minuun. Me ihailemme vähän erilaisia asioita.

Kyllä perussivistynyt ihminen osaa keskustella silloin kun on sen aika ja olla hiljaa, kun toinen ei siihen lähde mukaan. Näin opetan lapsenikin, en suinkaan niin ettei vieraille saa jutella.

Varsinaisia hapannaamoja näyttävät ihmiset olevan! Mutta toisaalta, eipä suomalaiset puhu toisilleen paljon muutenkaan, odotustilat ym ovat aika hiljaisia paikkoja, kun tuntemattomat jurottavat omalla tuolillaan ja välttävät viimeiseen asti katsomasta sivuilleen. Joten kaipa ne on pennutkin siihen opetettava pienestä pitäen!



Ja by the way, olen maalta ja vastaan pienille papupadoille :)