Miksi Downien omaiset aina hehkuttavat vammaisensa ihanuutta?
Eräässä harrastusryhmässä netissä törmäsin taas samaan: isoäiti oli ottanut kuvan lapsenlapsestaan, jolla on Downin syndrooma. Lapsi oli soma kuten lapset aina. Mutta. Erikseen mainittiin, että lapsi on "downiainen", minulle ainakin aivan uusi termi.
Sitten kilvan kehuttiin lapsen kauneutta, iloisuutta ja etenkin sitä, kuinka hirvittävän paljon se vammainen lapsi tuo iloa kaikkien maailman ihmisten elämään ja kuinka etuoikeutettuja ovat he, kenellä vammainen lapsi suvussaan on. Moni muu vammaisen lapsen omainen kiiruhti ketjuun kertomaan oman vammaisensa ihanuudesta ja erityisyydestä. Kuviakin lisättiin, eräs laittoi kuvan isosta, kenties jo parikymppisestä Down-pojastaan ja ylisti hänen ihanuuttaan. Kuva ei saanut kovin montaa tykkäystä, aloittajan pikkutyttö yli tuhat.
Miksi? Aivan kuin vammainen lapsi ei olisi yhtä rakas vanhemmilleen kuin tervekin. Aivan kuin pitäisi erikseen korostaa, että kyllä minä sitä rakastan, vaikka se onkin vammainen. Ja että minusta lapseni on ihana, kaikesta huolimatta, ja että olen etuoikeutettu, koska minulla on lapsi.
Minulla on vammainen lapsi. Rakastan häntä vähintään yhtä paljon kuin terveitä sisaruksiaan. Kuitenkin hän on joskus käsittämättömän rasittava, aivan kuten sisaruksensakin. En näkisi mitään järkeä siinä, että hänet pitäisi nostaa jotenkin korkeammalle kuin terveet lapset.
Ja koska joku ei osaa kuitenkaan lukea kuin otsikon, tähdennän, että rakastan vammaista lastani kuten sisaruksiaankin.
Kommentit (210)
Ihan sairasta tekstiä ja täällä se vaan killuu AV:n Ylläpidon suosiollisella kannustuksella.
Miksei kukaan sano ääneen, että useimmat tähän ketjuun "avautuvat" mammat ovat ääliöitä? Paljonko se on teiltä pois, jos vanhemmat kehuvat vammaista lastaan?
[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 12:17"]
Miksei kukaan sano ääneen, että useimmat tähän ketjuun "avautuvat" mammat ovat ääliöitä? Paljonko se on teiltä pois, jos vanhemmat kehuvat vammaista lastaan?
[/quote]
Tätä eivät taida lukea ihmiset, joilla oikeasti on vammaisia omaisia. Tai he eivät ainakaan vaivaudu mukaan tähän törkyteksteihin vastailemiseen. Provot hillukoot keskenään.
Minä en täällä kyllä kiihota ketään vammaisia kohtaan. Itse haluaisin vain, että asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä. Ilman lynkkausta tai yli-ihannointia.
No puhu puhu, kun aihe on sinulle tärkeä. Kyllä maailmaan puhetta mahtuu, vaikka siinä ei mitään järkeä olisikaan. Tuossa on satoje metrejä sulle tilaa keskustella itsesi kanssa, go-go.
Käsittääkseni aloittajan ja monen muunkin pointti on se, että vammaisen lapsen tai aikuisen kanssa eläminen on ihan yhtä tai enemmän haastavaa kuin tavallisenkin lapsen. Kuitenkin vammaisten lasten vanhemmat usein ylistävät lastaan saaden sen kuulostamaan selittelyltä. Siis että lähtökohtaisesti vammaisen lapsen vanhempi on rasittunut, mutta pitää esittää reippaampaa kuin onkaan.
Se on tullut esiin monen vammaisen omaisen kirjoituksista.
Minusta on sananvapauden rajoittamista, jos ei saisi ääneen puhua kuinka vaikeaa voi sairaan lapsen tai muun omaisen kanssa elää. Yhteiskunnan paine on muutenkin ihan tarpeeksi kova.
Onpa joillekin vaikeaa ymmärtää, että elämään mahtuu iloa ja surua. Jopa vammaisen lapsen perheessä.
Siis ongelmaa ei ole, jos siitä vaietaan?
Minusta on pelkästäänhyvä, että asioista voidaan puhua niiden oikeillanimillä.
ei täällä kukaan kai mitään rodunjalostusta ole ehdottanutkaan tai vammaisten tappamista, kuten joku tuolla kirjoitti.
asiallista keskustelua vaietusta asiasta.
t. Psykiatrinen sh
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:14"]Tuli paha mieli tämän lukemisesta. Odotan down-vauvaa, ja olen (alkujärkytyksestä selvittyäni) ollut hänestä jo viikkoja tosi onnellinen ja ylpeä. Olen ajatellut, että kun huolella hänet kasvatamme, hänestä tulee vaikka mitä ihanaa ja ihmiset tulevat pitämään hänestä. Nyt sainkin kuulla, että monelle mahassani asuva reipas potkurivauva saattaakin tulevaisuudessa olla kauhea iljetys. Aborttioikeus umpeutuu ensi viikolla, mutta en voisi kuvitellakaan luopuvani tästä jo niin rakkaaksi käyneestä ihmisestä. Mietityttää vain, että miten sitä jaksaa kestää muiden ihmisten suhtautumisen, jos he eivät näekään lapsessani samaa hyvää kuin minä.
[/quote]
Ei kukaan vieras näe toisten lapsissa samaa hyvää kuin vanhemmat! Ja ketä tahansa iljettäisi esim. ketjun päiväkodin keittiössä työharjoittelussa sikaileva poika, oli tällä down tai ei.
Sisarellani on parikymppinen downtyttö. Hän tuli aivan yllättäen raskaaksi pari vuotta sitten. Ikinä ei selvinnyt, missä ja miten. Koulutaksi, opettaja, ohjaaja, leirin vetäjä, koulukaveri... Pelkkiä kysymysmerkkejä.
Tyttö sai keskenmenon, onneksi kaikille. Ja pillerit.
[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 12:31"]
Käsittääkseni aloittajan ja monen muunkin pointti on se, että vammaisen lapsen tai aikuisen kanssa eläminen on ihan yhtä tai enemmän haastavaa kuin tavallisenkin lapsen. Kuitenkin vammaisten lasten vanhemmat usein ylistävät lastaan saaden sen kuulostamaan selittelyltä. Siis että lähtökohtaisesti vammaisen lapsen vanhempi on rasittunut, mutta pitää esittää reippaampaa kuin onkaan.
Se on tullut esiin monen vammaisen omaisen kirjoituksista.
Minusta on sananvapauden rajoittamista, jos ei saisi ääneen puhua kuinka vaikeaa voi sairaan lapsen tai muun omaisen kanssa elää. Yhteiskunnan paine on muutenkin ihan tarpeeksi kova.
[/quote]
Kuinka monta vammaisperhettä tunnet? MIssä he kirjoittavat liian positiivisesti rakkaudestaan lapseensa? MIksi on tarpeen mätkiä päähän ihmistä, joka yrittää löytää positiivisia asioita esim. väsymyksensä keskelle? MIksi hänelle pitää todistella, että sinun lapsesi ei todellakaan ole yhtään ihana, mitä se palvelee? MIstä sinä tiedät millainen on vammaisen lapsen vanhemman ajatusmaailma, mistä päättelet että je puhuvat lapsitaan ihaniksi vain saadakseen kaiken vaikuttamaan muulta kuin on?
Älä nyt viitsi. Tahdot ainoastaan loukata.
Downeissa on eroja, ei kaikkia voi niputtaa samaan.
Tiedän keski-ikäisen downin joka selviää avustetusti ja käy päivätyökeskuksessa jossa kaltaisensa käyvät.
Auto hakee pihasta aamulla ja tuo takaisin iltapäivällä. Ei selviäisi itsekseen työmatkastaan.
On aina siisti ja asiallinen, puhuu vähän. Lähisukulainen on omaishoitaja.
Jos omaishoitaja ei enää jaksa niin joutuu laitokseen tai tukiasuntoon.
Kaikki eivät ole näin onnekkaita että voisivat asua kotonaan.
[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 12:30"]No puhu puhu, kun aihe on sinulle tärkeä. Kyllä maailmaan puhetta mahtuu, vaikka siinä ei mitään järkeä olisikaan. Tuossa on satoje metrejä sulle tilaa keskustella itsesi kanssa, go-go.
[/quote]
Kokoajan, mutta sinä et näemmä ole vielä valmis siihen keskusteluun.
[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 12:42"]
[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 12:31"]
Käsittääkseni aloittajan ja monen muunkin pointti on se, että vammaisen lapsen tai aikuisen kanssa eläminen on ihan yhtä tai enemmän haastavaa kuin tavallisenkin lapsen. Kuitenkin vammaisten lasten vanhemmat usein ylistävät lastaan saaden sen kuulostamaan selittelyltä. Siis että lähtökohtaisesti vammaisen lapsen vanhempi on rasittunut, mutta pitää esittää reippaampaa kuin onkaan.
Se on tullut esiin monen vammaisen omaisen kirjoituksista.
Minusta on sananvapauden rajoittamista, jos ei saisi ääneen puhua kuinka vaikeaa voi sairaan lapsen tai muun omaisen kanssa elää. Yhteiskunnan paine on muutenkin ihan tarpeeksi kova.
[/quote]
Kuinka monta vammaisperhettä tunnet? MIssä he kirjoittavat liian positiivisesti rakkaudestaan lapseensa? MIksi on tarpeen mätkiä päähän ihmistä, joka yrittää löytää positiivisia asioita esim. väsymyksensä keskelle? MIksi hänelle pitää todistella, että sinun lapsesi ei todellakaan ole yhtään ihana, mitä se palvelee? MIstä sinä tiedät millainen on vammaisen lapsen vanhemman ajatusmaailma, mistä päättelet että je puhuvat lapsitaan ihaniksi vain saadakseen kaiken vaikuttamaan muulta kuin on?
Älä nyt viitsi. Tahdot ainoastaan loukata.
[/quote]
Onko sinulla oikeasti päässä vikaa? En oletuon lainaamasi tekstin kirjoittaja, mutta ärsyttää tuo jankkaaminen.
Lue ketju, ennenkuin alat kommentoida. Missään ei sanota, että "pitää todistella, ettei sinun lapsesi ole todellakaan yhtään ihana".
Miks siis jauhat asiaa, jonka keksit omasta päästäsi?
"Minusta on sananvapauden rajoittamista, jos ei saisi ääneen puhua kuinka vaikeaa voi sairaan lapsen tai muun omaisen kanssa elää. Yhteiskunnan paine on muutenkin ihan tarpeeksi kova."
Tarkoitatko, että SINUN pitää saada puhua siitä millaista elämä muilla vammaisperheissä on ja määritellä kuinka väsyneitä vanhempien täytyy olla ja kuinka he oikeasti eivät rakasta lapsiaan niin paljon kuin antavat ymmärtää? Että SINUN pitää saada puhua kuinka he ajattelevat oikeasti?
Entä jos minä oikeasti vammaisen äitiniä sanonkin, että kyllä, rakastan läpi elämäni juuri tätä vammaista ihmistä ihan erityisesti? Että hän tosiaankin on elämässä oikea valo ja aurinko, niin tuletko väittämään, että se ei voi pitää paikkaansa? Että yritän vain esittää jotakin? ttä yritän saada kaiken näyttämään muulta kuin on?
Miksi ihmeessä minä niin tekisin? Mihin haluaisin muita ihmisiä käännyttää ja miksi?
[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 12:44"]
Downeissa on eroja, ei kaikkia voi niputtaa samaan.
Tiedän keski-ikäisen downin joka selviää avustetusti ja käy päivätyökeskuksessa jossa kaltaisensa käyvät.
Auto hakee pihasta aamulla ja tuo takaisin iltapäivällä. Ei selviäisi itsekseen työmatkastaan.
On aina siisti ja asiallinen, puhuu vähän. Lähisukulainen on omaishoitaja.
Jos omaishoitaja ei enää jaksa niin joutuu laitokseen tai tukiasuntoon.
Kaikki eivät ole näin onnekkaita että voisivat asua kotonaan.
[/quote]
Ja tällä halusit sanoa mitä?
Täällä on aika monta kertaa sanottu, että kaikki vammaiset eivät ole samanlaisia. Vaikka tuo lause on itsestäänselvyys.
Mistä muuten tiedät, onko mainitsemasi vammainen kotioloissa siisti ja asiallinen?
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 18:26"]Meillä työpaikalla työssäoppijana down, parikymppinen. Opettaja sanoi heti kärkeen, että alle kolmosen arvosanaa ei sitten saa antaa, asteikko 1-5.
Poika vie meiltä kaikilta hermot, käy rintoihin kiinni, puhuu härskejä, kakkii vessan päivittäin tukkoon ja me joudumme sen siivoamaan. Työnteko ei maita ollenkaan, kahvia ja pipareita kyllä menisi koko ajan. Pahinta on aivan jatkuva käsiensä nuoleminen. Yäk.
Ja siis päiväködin keittiössä työskentelemme.
[/quote]
Hänellä on vakava kehitysvamma. Ei hän tee asioita kiusallaan enkä ymmärrä, miksi sinä tai muutkaan yökkäilette kun ei tosiaan voi itse käytökselle mitään. Väärässä paikassa on töissä jos ei kykene hygieniaa ylläpitämään, mutta ei sitä siltikään tarvitse alkaa vammaista ihmistä haukkua.
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 18:45"]Musta tehdään kehitysvammaisille ja heidän omaisilleen hallaa, kun aina kehutaan, kuinka iloisia he aina ovat ja rikastuttavat muiden elämää. Kai kehitysvammaisillakin on ne hyvät ja huonot hetkensä/puolensa, jolloin vanhemmat hermostuvat ja lapsi ei olekaan niin ihana. Se, että kehitysvammaisten sanotaan olevan aina iloisia, vie paljon pois heidän persoonastaan eivätkä he saa olla, mitä ovat.
[/quote]
Eivät olekaan aina iloisia, mutta osaavat iloita pienestä ja näyttää tunteensa. Meillä ns. normaaleilla olisi paljon opittavaa vammaisilta.
Siskoni opetti minulle paljon, josta en voi kylliksi kiittää!
[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 12:50"]
"Minusta on sananvapauden rajoittamista, jos ei saisi ääneen puhua kuinka vaikeaa voi sairaan lapsen tai muun omaisen kanssa elää. Yhteiskunnan paine on muutenkin ihan tarpeeksi kova."
Tarkoitatko, että SINUN pitää saada puhua siitä millaista elämä muilla vammaisperheissä on ja määritellä kuinka väsyneitä vanhempien täytyy olla ja kuinka he oikeasti eivät rakasta lapsiaan niin paljon kuin antavat ymmärtää? Että SINUN pitää saada puhua kuinka he ajattelevat oikeasti?
Entä jos minä oikeasti vammaisen äitiniä sanonkin, että kyllä, rakastan läpi elämäni juuri tätä vammaista ihmistä ihan erityisesti? Että hän tosiaankin on elämässä oikea valo ja aurinko, niin tuletko väittämään, että se ei voi pitää paikkaansa? Että yritän vain esittää jotakin? ttä yritän saada kaiken näyttämään muulta kuin on?
Miksi ihmeessä minä niin tekisin? Mihin haluaisin muita ihmisiä käännyttää ja miksi?
[/quote]
Ei kukaan tuota kiellä.
Kirjoittaja sanoi olevansa iloinen, että vaikeistakin asioista voi puhua ääneen.
Miksi sinä siitä kilahdit, jos sinulla on kaikki hyvin?
Onpas tässä ketjussa käynyt ahkera multipeukuttelija. Tuo kyllä oman asiansa ja asennemaailmansa erittäin selväksi.