Vartija seurasi minua kaupassa
Olin ruokaostoksilla töiden jälkeen ruokakaupassa ja huomasin että vartija alkoi seuraamaan minua ja kun menin maksamaan ostokset niin vartija vahtasi lähietäisyydellä kun maksoin ostokset ja sitten meni vielä kassan päähän seisomaan. Mielestäni tosi inhottavaa, en aio enää käydä kyseisessä kaupassa. Olen rehellinen työssäkäyvä ihminen enkä koskaan ole varastanut mitään. Onko muut kokeneet vastaavaa?
Kommentit (195)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi ihmisiä ärsyttää että joku tekee työtään. Kattoonko niiden vartijoiden pitäisi katsella? "ei toi varmaan mitään vie.. Ei toikaan.. Ei kukaan.." en ole ikinä nähnyt, paitsi selvien narkomaanien ja joidenkin romaneiden kohdalla että heidän perässään oikeasti kävellään.
Asun Kalliossa. Mulla on kesäisin lippis usein päässä ja lisäksi usein mietin kaupassa, mitä ostaisin. Usein tulen suoraan liikuntaharrastuksesta treenikamat päällä ruokakauppaan. Olen useimmiten siis myös meikitön, ihan normaali kolmekymppinen nainen.
Vartijat ovat seuranneet todella monta kertaa. Jotenkin huvittaa koko tilanne, vaikka ensin ärsytti. Lippalakki + Kallion seutu = myymälävaras. :D
Yllättyisit kuule miten paljon jää kiinni herttaisia mummoja, äitejä lapsineen jne.
Joo, ihan varmasti. En vain ymmärrä, miten päädyn niin usein silmätikuksi. Eipä tuo haittaakaan, siitä vaan tonkimaan hikisiä kamoja kassistani jos siltä tuntuu. :)
Olin mieheni kanssa eräässä nimeltä mainitsemattomassa apteekissa myöhään illalla käytyämme päivystyksessä. Mies istui jonotusnumeron kanssa odottamassa reseptejään ja pyysi minua etsimään sillä välin hänelle hyllystä erään käsikauppatuotteen. Jouduin kysymään farmaseutilta mistä se löytyy, ja kiitin tietysti avusta. Saatuani tuotteen vein sen edelleen pitkässä jonossa olevalle miehelleni, koska hän menisi kuitenkin kassan kautta ja hänellä oli apteekin kanta-asiakaskortti. Sanoin meneväni jo ulos odottamaan, koska apteekissa oli muutenkin tungosta, ja kun olin menossa ovelle, tuli farmaseutti, jolta olin apua pyytänyt, kysymään mihin laitoin sen hyllystä ottamani tuotteen. Selitin, että mieheni on tuolla odottamassa (osoittaen samalla miestäni) ja että vein sen hänelle, koska hänellä on se kortti. Kun jatkoin matkaani ovelle, näin miten tuo farmaseutti meni sanomaan jotain vartijalle, joka kiirehtikin perääni ja oli hälyttimien kohdalla jo tarttumassa minuun. Tyypin ilme oli näkemisen arvoinen, kun hälyttimet pysyivät hiljaa. Ulos päästessään mieheni kertoi, että häntä oli pyydetty näyttämään se tuote, jonka hänelle toin. Emme asioineet siinä apteekissa enää ikinä, ja kanta-asiakaskortti meni roskiin.
Vierailija kirjoitti:
Tokmannilla mua seurataan aina. Olen perussiisti 27 vuotias nainen, näytän kyllä ikäistäni nuoremmalta. (Kuulemani mukaan teinityttöjen kanssa on aika paljon näpistysongelmia paikallisissa kaupoissa)
Voisin seuraavan kerran pelata piilota vartijan kanssa :D
Kerran pyysin vartijaa kantamaan ostoskorini kun joka tapauksessa mua seurailee. Kantoi kiltisti side/tamponi -osastolle asti. Kun rupesin tutkimaan tuotteita niin lähti pois. :D
Ja sitten heräsit ja päätit kirjoittaa tänne valheita.
Minä en ole huomannut, että minua seurattaisiin. Mutta kun tyttö oli pieni (9v), annoin hänelle rahaa, että saivat kaverinsa kanssa käydä ostamassa Anttilasta kynsilakat itselleen.
Tyttö tuli itkien kotiin ilman kynsilakkaa, kun vartijat olivat tulleet hyllylle ja kysyneet, mitä tekevät kaupassa. Tytön kaverin laukku oli pengottu ja syytetty varkaaksi.
Toki ymmärrän, että lapsetkin varastaa ja tytöt varsinkin meikkejä yms. Mutta kun tällä kertaa kyseessä oli tosi kiltit ja ujot tytöt, jotka olivat kovasti suunnitelleet kynsilakkaostosta ja rohkaisseet itseään, että uskaltavat mennä kahdestaan.
Harmitti pitkään, koska kovasti sai tehdä tämän jälkeen töitä taas, että tyttö uskalsi mennä minnekään ilman vanhempiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marimekon tehdasmyymälä hertsikassa (joskus -98?), kävin katselemassa ja lopulta ostin vyökotelon kännylle. Vartija (akka) seurasi ja lopulta tuli sitten sanomaan että minulla ois porttikielto tästä lähtien koska ilmeisesti näytin liikaa varkaalta. Eli varmaan se sukupuoleni tässä taas.. miehiä saa ilmeisesti syrjiä vapaasti...
No eipä oo tehnyt mieli mennä takaisin.No tähänpä on koko totuus kirjoitettu. Joo. Ihan var-mas-ti. :D
Mitä sitten puuttuu?
En sanonun sanaakaan vartijattarelle, shoppailin kaverin kaa, en koskenu muuhun kuin koteloon jonka nostin laarista ja pidin saman väristä takkia vastaan vertaillen ovatko sittenkin saman värisiä. En säilyttäny tavaraa taskussa tms.
Kuulin vuosia sitten kommentin, jonka mukaan Suomessa varastetaan vuodessa Stockan vuosimyynnin verran tavaraa. Eli eivät ne vartijat turhaan ole kaupoissa.
Minulla oli huvittava tilanne, kun menin joulukuun loppupuolella viime vuonna Keskuskadulta Stockalle ja tavaratalosta tuli ulos venäjää puhuva pariskunta. Portit alkoivat heidän kohdallaan hälyttää. Kävelin delipisteen läpi ja huomasin, että vartija seurasi minua, joka olin juuri tullut liikkeeseen. Venäläispari varmasti hykerteli tyytyväisenä saaliinsa kanssa. Minulla oli hirveä hinku sanoa vartijalle, että kannattaa ensi kerralla seurata niitä, jotka POISTUVAT liikkeestä - eikä niitä, jotka tulevat liikkeeseen.
Mua ärsyttää, kun olen ollut huomaavinani että pukeutuminen vaikuttaa aika paljon tuohon, kiinnostuuko vartija. Jos olen meikkiä naamassa ja suunnilleen muotikuteissa, saan katsella vaikka jossakin Gina Tricot'ssa tai Sokoksella ihan rauhassa, mutta jos menen meikkaamattomana vähän arkisemmissa vaatteissa, lähtee mustapukuinen korsto aina tanssahtelemaan perään.
Mutta toisaalta, minkäpä muun kuin ulkonäön perusteella niitä potentiaalisia näpistelijöitä voisi seuratakaan? Tuntuu silti ikävältä, että näytän joinakin päivinä laitapuolen kulkijalta ja myymälävarkaalta.
Kehukaa vain itseänne siisteiksi ja tavallisiksi. Siisti ja tavallinen mummeli käänsi tavaroita kaupoista yli € 80.000.
Kerran päästin lähikaupan kassalla edelleni herttaisen oloisen, väsyneen näköisen mummon, jolla oli ostoksina vain pussillinen perunoita. Muutama sana vaihdettiin, tykkään porista vanhusten kanssa. Jonon edettyä kassalle asti ilmestyikin takaamme vartija, joka alkoi kovistella mummoa, että lähdetäänpä takahuoneeseen vähän juttelemaan tms. Mummo ei yhtäkkiä enää osannutkaan suomea ja ison takin alla oli ilmeisesti vaikka vähän mitä kaupan tavaraa ja perunapussi oli vain hämäystä... Päivän hyvä työ päästää mummo ensin, niinpä.
Haluatko vierailla kauppakeskuksessa jossa ei ole yhtään vartijaa?
Vierailija kirjoitti:
Asioin mielelläni nettikaupoissa. Niissä ei ole tätä ongelmaa.
Sama. Juuri noiden typerien vartijoiden takia suosin nykyään pelkästään nettikauppoja.
Minuakin alkoi vartija kerran seurata ruokakaupassa. En kyllä mene sinne toiste. Oli sen verran kiusallista. Olen rehellinen ihminen enkä ole koskaan varastanut. Mielestäni se ei ole mikään syy, että varkaita on kaikennäköisissä ihmisissä. Minä en ole varastanut koskaan ja en todellakaan aio olla kenenkään seurattavana kaupassa sen takia, että joku muu on sieltä joskus varastanut.
Kiusallista on myös yliystävällisyyteen vartiointinsa verhoava myyjä. Erotan kyllä sellaisen aidosta ystävällisestä palvelusta. Tätä tapahtuu varsinkin jossain pikku tilpehööriä tai kalliimpaa tavaraa myyvissä liikkeissä. Tai sitten jossain kaupassa myyjä kulkee koko ajan perässä ja on järjestelevinään tavaraa aina juuri minun vieressä. Tällaisissa tilanteissa menen ostamaan tuotteen kilpailevasta liikkeestä tai tilaan netistä ulkomailta. Ei ole minun menetykseni. Yhdellä kirppiksellä en käy enää ollenkaan, koska siellä jokainen asiakas on oletetusti myymälävaras. Siellä on niin tarkka syyni, että on kiusalista astua edes ovesta sisään.
Yhdessä kaupassa täällä oli 90-luvun alussa niin hullu vartija, että siitä puhutaan vieläkin.
Vierailija kirjoitti:
Haluatko vierailla kauppakeskuksessa jossa ei ole yhtään vartijaa?
Nettikaupat on, onneksi ja ruuat ostan lähikaupasta, joka on Lidl tai tilaan Alepa kauppakassista. Ei tarvitse vierailla kauppakeskuksessa.
Kun vartija varjostaa minua kaupassa pitkään ja hartaasti, seuraten kassalle ja poistumistien hälytysporteille asti, saan valtavan suurta nautintoa, kun mikään minussa ei piippaakaan ja vartija joutuu pettymään. Luon vartijaan merkitsevän "ha!"-katseen ja poistun paikalta coolisti.
On ollut edessä pari kertaa kassalla vanhempi asiallisesti pukeutunut ja käyttäytyvä vanhempi mies. Vartijat ovat olleet tarkkana ja niinpä osa ostoksista oli sujahtanut ennen kassaa kassiin. Silloin opiskelijana mietti, että meneekö muillakin taloudellisesti noin surkeasti. Itse maksan aina kiltisti.
Vierailija kirjoitti:
Kun vartija varjostaa minua kaupassa pitkään ja hartaasti, seuraten kassalle ja poistumistien hälytysporteille asti, saan valtavan suurta nautintoa, kun mikään minussa ei piippaakaan ja vartija joutuu pettymään. Luon vartijaan merkitsevän "ha!"-katseen ja poistun paikalta coolisti.
Märkä uni. Jos et sittenkään pyydettäessä näytä kasseja, pyydetään poliisi paikalle ja odotat takahuoneessa. Sitä ennen muiden huomion kohde.
Tiedättekö kuinka paljon kaupoista varastetaan?
Ketä vartija sitten saa seurata?
Eikö ennen vanhaa pitänyt aina avata reput ja laukut kassalla?
Hassua miten moni tässäkin ketjussa kertoo, että vartija seurasi minua, luuli kai varkaaksi, vaikka olen siisti, normaalin näköinen, hyvin toimeentuleva tai mitä muuta tahansa positiivista.
Se nyt ei vain katso ulkonäköä, tilipussia tai sosiaalista statusta, jos on tarve tai pakko varastaa.
Plus että ulkonäöltään samankaltaisia voi olla enemmänkin ja jos paikassa x on varastelevana riesana joku Pirkko, niin häntä muistuttava voi joutua hetkellisesti tarkempaan syyniin. Itselläkin oli kerran vaikeuksia päästä yhteen baariin, poke stoppasi ovella ja kertoi, ettei ole mitään asiaa tänne. En muista miten asia selvisi, mutta syynä oli ollut se, että siellä oli viime aikoina käynyt aikalailla näköiseni ihminen, joka aiheutti lähinnä rähinää ja tappelua. Pääsin lopulta sisään, kun poke vakuuttui, etten ole tämä kyseinen ihminen. Enkä kyllä ollut millänsäkään, koska ihan jopa kavereilta oli tullut kyselyitä, että mikä oli ollut kun olivat nähneet minut kylillä tappelemassa - ja siis kyseessä oli ollut juuri tämä minua muistuttava ihminen.