Miten jaette lasten kustannukset perheissä, jossa EI ole yhteisiä rahoja?

mielessä yhteiset, että minä maksan omalta tililtäni kaikki mahdolliset menot (asumisen, lasten hoitomaksut, harrastukset jne.) ja mies sitten siirtää mun tilille oman osuutensa eli puolet, sillä me tienataan jotakuinkin saman verran paitsi mies tällä hetkellä vähän vähemmän, koska on osittaisella hoitovapaalla. Ruoan maksaa se, joka sattuu kaupassa käymään.

Avioliittolain mukaan puolisot ovat elatusvelvollisia toisiinsa nähden. Avoliitossa eivät.

Meillä on naapurissa tällainen perhe. Ovat itse ihan suoraan sanoneet, että heillä on omat rahat ja esimerkiksi äidillä on mahdollisuus pitää vain vanhempainvapaat, koska on pakko alkaa tienaamaan omaa lainaosuuttaan.



Samoin lomat heillä on niin, että yhdessä mennään vain paikkoihin mihin molemmilla on varaa. Mies sitten reissaa vielä erikseen kaukomatkoilla kavereiden kanssa tai yksin, koska vaimolla ei ole varaa lähteä.



Jotenkin outoa kun samassa perheessä on niin erilainen elintaso.

Avoliitossa eivät.

onko jossain sellainen perhe, jossa äiti tienaa isää enemmän ja rahat eivät ole yhteiset. Kaikki kuulemani "meillä on erilliset rahat" ovat perheitä, joissa mies tienaa huomattavasti naista enemmän ja on jonkin sortin narsisti.

Miten ne käytännössä hoitavat asiansa, niin sitä en tiedä. Kerran olin kuitenkin paikalla kun tän toisen tuntemani perheen mies oli käynyt maksamassa sähkölaskun, pyysi puolet siitä vaimoltaan takaisin, vaimo antoi rahat, mies laski ne ja sanoi että "tästä puuttuu vielä 40 penniä" (oli markka aikaa). Eli aika tarkkaa oli/on siinä perheessä.



Toisen perheessä on riitoja rahasta usein. Vaimo kärsiin kun miehellä on vaikka mitä mutta itse ei pääse nauttimaan samoista eduista omilla varoilla. Mun mielestä hirveen epäreilua.

Ai niin, isillä ei ollut säästöjä kun kaikke menee kaukomaille ja hoitovapaakorvaus on niin pieni, mitä sitten jos alle 1v viedäänkin hoitoon kunhan elintaso säilyy..

Ihana perhe!

Meillä on naapurissa tällainen perhe. Ovat itse ihan suoraan sanoneet, että heillä on omat rahat ja esimerkiksi äidillä on mahdollisuus pitää vain vanhempainvapaat, koska on pakko alkaa tienaamaan omaa lainaosuuttaan.

perheen yhteisistä menoista kuin mies. Eli menot maksetaan tulojen suhteessa ja loput mitä jää menee kummankin omaan käyttöön.

joutuu kituuttelemaan toisen ostellessa itselleen mitä huvittaa... Ainakin meillä perhe on OY ME AB, ei kaksi MINÄ OY:tä.

ja meillä on kyllä sinun, minun ja meidän tilit. Eli molemmat laittaa yhteiselle tilille sovitun summan per kk ja siitä maksetaan kaikki yhteiset menot. Jos ei riitä, niin se, jolla on rahaa, maksaa sitten ne ylimenevät. Laitamme tilille kuitenkin molemmat saman verran per kk, vaikka tienaan nykyään yli 2000 e / kk enemmän kuin mieheni. Toisaalta ennen, kun tienasin häntä vähemmän, laitoimme myös aina saman summan, ei silloin maksoin häntä "enemmän" ja omalle tilille jäi vähemmän. Siksi olen sitä mieltä, että nytkin on ihan ok, että laitamme saman rahan tilille. Mutta tosiaan, kun sieltä loppuu, se maksaa jolla on omalla tilillä, ja yleensä se kait nykyään olen minä. Lomilla kyllä käydään yhdessä ja niille säästetään yhdessä erilliselle tilille, esim. bonuksista laitetaan syrjään matkarahoja jne. Oma tili on vielä molemmilla siksi, kait ensinnäkin että se on vaan tapa, toisaalta on kiva, että on "omatkin " rahat, joista voi ostaa vaikka sen "miljoonannen" (=mieheni ilmaisu :) ) parin kenkiä tuntematta huonoa omaatuntoa, että tuhlaa perheen ruokarahoja omiin turhuuksiinsa (ymmärrän itsekin, että olen varsinainen imelda kenkineni, mutta kun aina löytyy tosi ihania uusia ..... )

Tosin meillä on se hyvä puoli tässä, että tulomme ovat samansuuruiset. Ei siis ole mitään ongelmaa menojen jakamisessa.



No, molemmat maksavat omien autojensa lainanlyhennykset itse, autot kun ovat molemmilla oman mielen mukaiset ja hintaluokat sen mukaan, mutta ikiomat ostokset hoidamme itse muutenkin, kuten myös opintolainamme (joita ei ole kummallakaan enää paljoa jäljellä).



Lapsen kustannukset menevät luonnollisesti puoliksi.

menot katetaan lapsilisillä kuten ymmärtääkseni on tarkoitettu. eli se maksaa kelle ne tulee.



maksan puolet lainanhoitokuluista, yhteistä kämppäähän tässä maksetaan.



ruoat ostetaan suunnilleen puoliksi, ehkä kuitenkin se maksaa enemmän joka tienaa enemmän.



ulkomailla harvoin käydään mut puoliksi pyritään maksamaan.



itse olen kotihoidontuella ja hienosti pärjään.

Pelkäävät av-mammojen virtuaalilynkkausta.

Missä kaikki "omien rahojen" -käytännön kannattajat on?.

meillä lasten menot katetaan lapsilisillä kuten ymmärtääkseni on tarkoitettu. eli se maksaa kelle ne tulee. Itse olen kotihoidontuella ja hienosti pärjään.

Meillä menee jo kokonaisuudessaan hoitomaksuihin.... ja jos olisin kotona, niin ei varmasti riittäisi. (vaatteet, vakuutus, ruoat, harrastukset jne)

maksan pääasiassa lasten kulut, koska lapsilisät tulee minun tilille. Ei tässä sentilleen mitään lasketa, mies maksaa auton ja asuntolainan ja minä vastikkeen ja ruuat. Suht koht tasoihin menee ja koko lailla yhtäsuuri palkka. Omilla lopuillaan kumpikin tekee mitä lystää eikä siihen ole toisella nokan koputtamista.



Ja ei, en suostuisi elämään miehen siivellä ja ei, en suostuisi miestä elättämään...enkä kykenisikään näillä tuloilla. Enkä suostuisi yhteistä tiliä pitämään, siinä olisi äijä aina vinkumassa mihin rahoja käytän.

Kaikki vastaajat kuullostavat päätyneet jonkinlaiseen kompromissiin, jossa käytännössä ainakin osa rahoista on yhteisiä.

Mies omistaa talon, omisti jo silloin kun muutin tänne. Itselläni on sijoitusasunto, josta tuloa. Mies maksaa asunnomme kulut, sähköt, remonttitarvikkeita maksan minäkin silloin tällöin.

Ruokaa ostetaan molemmat, miten satutaan kaupassa käymään.

Kumpikin maksaa oman auton kulut ja korjaukset, bensat. Yleensä olen autonkin käynyt itse ostamassa, ilman miestä

Minä ostan lapsille vaatteet ja maksan yleensä harrastukset.

Matkoilla käydään harvoin ja se maksaa joka jaksaa.



Koskaan ei ole ollut rahasta riitaa. Tämä on minun toinen suhde ja edellisen miehenkään kanssa ei ollut raha ongelmana. Meillä ei ole velkaa, se helpottaa elämää.

Meille tämä eri tilin käyttö on huomattavasti helpompaa. Joutuisimme koko ajan kyselemään toisen ostosuunnitelmia, varsinkin miehellä täytyy olla välillä enemmän rahaa tilillä, en uskaltaisi sieltä omiin menoihin ottaa ollenkaan.

Itse tienaan alle 2000e/kk, mies ehkä saman verran tai hiukan enemmän. Lapsilisät laitetaan lasten tilille, sieltä molemmat voi ottaa jos tarvis tulee, vielä ei ole tullut.

Onko tämä nyt ymmärrettävä niin ettei oikeasti ole pareja, joilla olisi tarkasti VAIN omat rahat? Kaikki vastaajat kuullostavat päätyneet jonkinlaiseen kompromissiin, jossa käytännössä ainakin osa rahoista on yhteisiä.

Meillä on ihan omat rahat omilla tileillämme, mutta siis jaetaan kaikki kulut puoliksi, lukuunottamatta omia ostoksiamme (vaatteet, cd:t jne...) ja omia lainojamme (opintolainat, autolainat).

terv. 14

Vai oletteko aina yhtä mieltä kuluista ja hankinnoista? Jos esim. toinen haluaisi ostaa lapselle käytetyn fillarin 70€ / 35€/nenä ja toinen uuden 200€ / 100€/nenä, niin kumpi ostetaan?

Kommentoin tännekin. Eli kulut jaetaan näin: netosta kumpikin maksaa samansuuruisen lainanlyhennyksen. Jäljelle jäävästä määrästä menee sama % (esim. 60%) yhteiselle tilille, josta maksetaan kaikki yhteiset kulut, myös lasten kulut (ja joskus toivottavasti jää säästönkin jotain). Omalle tilille jäävä osa on sitten sitä "omaa rahaa". Se kumpi tienaa enemmän, laittaa näin siis yhteiseen kassaan enemmän, mutta pääsee myös nauttimaan omista rahoistaan. Miksi näin? Itse olen tarkka rahoistani ja tietystä osaa rahaa en halua keskustella, miten sen käytän / miten toinen sen käyttää. Koskaan meidän ei ole tarvinnut rahasta riidellä.