***HAAHUJEN HUHTIKUU***
Ehdin jo kirjoittaa tuonne maaliskuun pinoon, mutta tajusin sitten huhtikuun jo alkaneen. :) Meinasin pastettaa sen oman tekstin tänne, mutta tämän päivän aikana oli niin moni muukin kirjoittanut maaliskuuhun, että lukekaatten ne kaikki sieltä! Onko ketään muuten aprillattu? Itse menin tuolla aihe vapaa-palstalla Marimma-halpaan. :D
virva
Koitan laittaa vanhan pinon linkiksi, mutta katotaan miten käy.
[http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WA...|http://www.vauva.fi/…]
Kommentit (97)
En ole paljoakaan täällä uskaltanu kirjoitella... Olen pitänyt matalaa profiilia raskauden suhteen ja näin ollen en uskalla oikein iloita asiasta.
Täällä oli iloisia ultrakuulumisia! Ihanaa ja onnea kaikille.
Itse kävin tänä aamuna ultrassa ja mua jännitti ihan hirveesti. Enemmän kun ensimmäisenä koulupäivänä ;D No, syke löytyi ja sain kuunnellakin sitä. Ihana! Mies oli mukana ja ilme oli kyllä mykistävä kun se sen sykkeen kuuli. Meidän pikkunen on nyt 15mm kokoinen ja ultran mukaan viikkoja 7+6, elikkäs suurin piirtein oman arvion mukaiset. Menkoista laskettuna olis jo 8+4, mut mennään tuolla ensimmäisellä....
Kävin oman neuvolan lääkärillä ultraamassa. Antoivat ajan sinne ihan mukisematta, koska on jo kaksi km takana. Ihania tyyppejä koko neuvola täynnä. Siellä kävi onnittelemassa melkein kaikki terveydenhoitajat meitä. Ehkä siks kun on ollu tähän saakka niin huonoa tuuria näissä raskauksissa, mutta oli kivaa kun niin moni hymyili ympärillä=D
Itse itkin kun jännitys purkaantui... itkua ja naurua sekaisin... oon vieläkin ihan sekasin.... lääkäri olis antanu saikkua ihan vaan henkisen jaksamisen takia;) En nyt vielä ainakaan suostu jäämään saikulle... tää alku on ollu stressaavaa ja väsyttävää, mutta eiköhän tämä nyt helpota vähäks aikaa.
Irish jää sulattelemaan tämänpäiväistä....
IRISH79; mulla oli sama juttu eilen, tyrskähdin itkuun heti kun ruudulle tuli pikkuinen ja näin läpätyksen sydämessä:) Ei meinannut tulla loppua itkulle ollenkaan, märkä tyyny oli pään alla kun nousin tutkimuspöydältä ylös:) Oli sellaista jännityksen purkautumisitkua ja myös todellista yllätyksen purkautumista, ja samalla kuitenkin nauroin nyyhkäisyjen välissä, tietää varmasti kaikki jotka on kokeneet saman yllättävän helpotuksen ja piinan päättymisen purkautumisen:)
Itse kävin nyt aamulla neuvolassa, tiedän että täälläkin neuvolassa (vanha) ultralaite ja kyselin josko siellä voisi käydä sykettä tarkistamassa, hermojen rauhoittamiseksi, jossain vaiheessa ennen np-ultraa. Terkka oli aivan mahtava ja ihana, sanoi että tottakai pääsee, juuri sykkeen sillä laitteella voikin tarkistaa, on niin epätarkka vanhuudessaan se ultralaite ettei sillä mitään muuta juurikaan voi edes katsoa kuin sykkeen. Laittoi sitten ekan neuvolan 20.4 ja perään lääkärille joka ultraa sitten. Mukava päästä tsekkaamaan sykkeen olemassaolo sitten jo ennen np-ultraa, siihen soitankin ajan jo tänään tai huomenna, jos saisi ihan loppukuulle (tekevät LUAS:issa np-ultrat rv.10-12), kun mulla alkaa kurssi toukokuun alusta niin mielelläni menisin ennen sitä, ettei tarvitsis olla heti alussa poissa kurssilta kokonaista päivää. Mutta sen näkee sitten kun soittaa. Niin ihanasti otti kyllä tuo nla-terkka vastaan, että miellyttävää käydä siellä sitten raskausaika, tuttu tätihän se on jo tuon 3,5v kuopuksen odotusajoilta ja ehdin tuon tuulimunaraskaudenkin aikaan ekan neuvolan käydä helmikuun alussa.
Mies otti eiliset uutiset tosi kivasti, huolehti koko illan että mulla varmasti on kaikki hyvin, toi irtokarkkejakin kaupasta, juuri niitä lemppareitani:) Ihmeteltiin yhdessä sitten mistä lienee tuo kaksosuus juontaa, mutta ei annettu sille sitten enempää ajatuksia, kun alettiin jutella tästä elossa olevasta kirppusesta, yksikköraskaushan tämä nyt on ja tulee olemaan (toivottavasti loppuun asti)!
Aamulla oli taas reippaammin ruskeaa tuhrua, meinasin unenpöpperöisenä hätkähtää sitä, kesti sekunnin sadasosan ennenkuin muistin että tätähän tää tulee olemaan aika pitkään nyt. Mies ei meinannut uskoa kun kerroin lääkärin viestin että seksiä ei suositella niin pitkään kun on minkäänlaista tuhrua/vuotoa, ei ihan mies tykännyt siitä suosituksesta:) Aloin vaan miettiä tota suositusta, kun lääkärin mukaan siinä on suuri infektioriski, niin entäs jos käyttää kondomia, ettei pääse oikeastaan edes kosketuksiin toisen kanssa? Onko jollakulla tietoa tästä? Tuntuu aika rajulta itsellekin jos tässä joutuu "pihtaamaan" kuukausiakin..Mutta toisaalta, mitä vain tämän pienen hyväksi :D
Aurinkoista päivää kaikille, yritän saada kameran ladattua, jos osaisin linkittää jossain vaiheessa tännekin kuvan tästä pienestä ihmeestä:)
*helene 7+2*
Kumpa itsekin pääsisi reilun viikon päästä itkemään noita onnen kyyneleitä :)
helene: Ehkä se kaksosuus johtu siitä, että km:n jälkeen jotkut tulee helposti raskaaks ja kroppa toimii tuplateholla... Enpä tiedä tuosta seksiasiasta, luulisi että kondomi auttais asiassa, mut ehkä kantsii neuvolasta kysellä.
nau rv5
Tuli ihan kyyneleet silmiin kun luin sun ultrakuulumisia! Voi olen vain niin onnellinen sinun puolesta. Paljon onnea sinne sinun raskaudelle. Nyt voit ainakin vähän hengähtää, kun eka jännitysetappi on ohitse. Halauksia tuhansittain!!
Onnea myöskin *Helenelle* hienoista ultrakuulumisista! Itselläni oli myöskin viimeksi kaksosraskaus mutta yhdellä istukalla ja kumpikin meni tietenkin kesken :( Mutta nyt ainakin löytyi syy tuhruiluun ja toivottavasti tiputtelu loppuu pian.
Vilkutuksia myöskin kaikille teille rakkaille Haahuille!! Pitäkäähän pinoa pystyssä jos minäkin sitten voisin tulla tänne takasin jonakin päivänä paremmalla onnella :)
Terveisin Hermione ja dpo 6, jännitys senkun tiivistyy :) Kuokkimassa..
Juuri niinkuin Hermione sanoo, on jännä miten muitten haahujen raskauksista iloitsee kutakuin kuin omistaan. :)
Ja Helene siitä tuhruilusta: Luulen, että itte tekisin niin, että jos vuoto on runsasta, tottelisin lääkäriä, mutta jos se on tosi vähäistä, kuivaa ja ruskeeta jo, niin sitten ehkä uskaltaisin kokeilla kumin kanssa. Meillä toisaalta oli tosi pitkä kuiva kausi alussa, kun viimeksi km alkoi heti yhdynnän jälkeen. Toki tajuttiin, ettei ne sinänsä liittyneet toisiinsa kuin ehkä sattumalta, mutta silti jännitti (varsinkin miestä). Että ehkä itte aattelisin niin, että jonkun viikon pitäis yhdyntätaukoa.
Oon päättänyt, etten uskalla uida. Äiti kertoi, että sillä supisteli helposti raskauksissaan, ja samaa sanoi sisko. Äiti tosissaan synnytti veljen keskosena sinänsä niitten supistusten takia, ja pelotteli kovasti rehkimästä! Varmasti liikunta sopii monelle, mutta ei ehkä sitten järin minulle. Siskoilla on ollut sama juttu, että liikkuessa helposti supistaa, ja meinaa paikat autea ennen aikojaan. En viitsi riskeerata, ja pitäydyn sitten lähinnä kävelylenkeissä ja ehkä kokeilen pyöräilyä. Kohtu kun on vieläkin jotenkin arka.. Hurjaa.
virva, 15+2
*virvaliekki:* Tarkoititko "aikaisella" raskausviikkoja vai aikaista kellonaikaa...? Pikkusiskoni oksenteli jo kuudennella raskausviikolla. Niin ja otahan sen liikunnan kanssa varovasti, kroppahan kertoo kyllä mistä ei pidä ja toi uiminen taitaa olla sellanen mikä ei välttämättä ole hyväksi.
*Iriskselle* tervetuloa palstaileen =) ja hienoa kun sullakin oli hyviä ultrakuulumisia!
Ei mullakaan ollut itku kaukana, sellasta hysteeristä naurua tuli ja naama oli ku hangonkeksillä :D
*ON:* Pääsin joskus 5 aikaan nukkumaan ja enhän mie sitten mihkään töihin jaksanut lähteä. Soitin neuvolaan ja sain tämän päivän saikkua =) Töihin ilmoitin vain, että oksentelin... Ei mene varmaan kovin kauaa kunnes arvaavat mistä on kyse...
Nytkin on päivällä ollut hiukka hatara olo ja mikään ei oikeastaan ole maistunut. Muutaman näkkärin söin ja pari lasillista maitoa :p
Vitsi mitenkähän sitä huomenna jaksaa töissä kun luvassa on aikamoinen sirkus...
Btw, pikkusiskolla on huomenna ensimmäinen neuvolakäynti ja taitavat kuunnella sydämensykkeitä; toivottavasti löytyy! Jännittää kyllä siskon puolesta.
Danja, rv 7+1
Vois laittaa linkkiä ultrakuvasta <3
[http://preg.fertilityfriend.com/ug/entry/760450...|http://preg.fertilityfriend.com/ug/entry/7604509.html]
Kokeilen, ei aavistustakaan mikä tuolta pitäisi kopioida...
Kokeilen, ei aavistustakaan mikä tuolta pitäisi kopioida...
Kuten arvasin, en tajunnut mikä linkki kopioi kuvan tänne, AARGH!!
Ihana ultrakuva danja! :)
Ja helene kokeile vaan, ei se mittää haittaa, olis kiva nähä kuva kyllä. :)
Niistä sydänäänistä, ja jännittämisestä, niin mä tosissaan kyllä tykkään siitä dopplerista. Ei siitä oo tullu mitään stressiä, ja sydänäänet on tähän mennessä aina löytynyt helposti. Joskus pitää vähän seikkailla mahanpäällä, kun hän on niin piilossa, mutta kyllä kumminkin ihan pian löytyy. Ja on tosi helpottavaa vaikka raskaan päivän jälkeen kuunnella vähän, että siellä se sykkii. :) Niin että jos olette pelokkaita, niin doppler kyllä helpottaa. Ja tekee todemmaksi koko raskauden, kun ei liikkeitäkään järin vielä tunnu.
virva.
No johan se onnistui, alkoi ihan hävettää kun monta epäonnistui..
Elikäs ekassa kuvassa elävä kirppunen, tässä toisessa yleiskuva, vieressä oleva musta alue (oikealla) on kehittymättömän sikiöpussia. [http://www.aijaa.com/v.php?i=3977945.jpg]
Hieno kuva Helene. :)
Soitin äsken neuvolaan, kun eilen supisti muutamaan kertaan. Sanoi, että johtuu varmaan kohdun kasvusta, mutta laittoi ajan tälle päivälle lääkärille, niin tarkistavat kohdun suun. :o Hui! Mua jännittää, vaikka järki sanoo ettei niin ehkä tartteis.
virva, 15+3
Kaik oli hyvin. Kohdun suu kiinni ja sydän löi entiseen malliin. Mut tulipahan käytyä.
Saman reissun aikana sain kuulla, että isosisko oottaa kanssa lasta viikolla 8. Pakko rehellisyyden nimissä myöntää, etten ole _pelkästään_ onnellinen, vaan myös vähän ristiriitaisissa tunnelmissa: minähän se tässä raskaana olen eikä se sisko! Ja vielä noin lähekkäin! Siis kivoja juttuja asiassa on monta, mutta siskoni on semmoinen tilaa vaativa ja vievä ihminen, että pelottaa kuinka mulla ja mun vauvalle jää tilaa mun perheessä kun hän tulee hänen vauvansa ja raskautensa kanssa. KAmalaa ajatella näin, mutta silti..
Mutta onhan se kiva, että serkut syntyy lähekkäin, ja mukavaa kanssa saada äitiseuraa. mutta...
virva, 15+3
Tulin nostamaan pinoa ja jatkamaan virva-voittoista viesteilyä. :) Taitaa kaikki olla pääsiäisen vietossa, taikka sitten tykkäävät enemmän kirjoitella kuukausipinoihin. Minä tykkään haahuista. :D
Mites nau, sullahan on ultra ihan pian, kuinka kestät jännityksen? Vitsi että toivon sulle parasta!
Siskon raskauden suhteen tunnelmat on jo korjautuneet paljon. Varmaan hän jotain tilaa vie, mutta eipä hän minun kotiin voi tulla meiän omaan perheeseen kuitenkaan. Mutta tarjosin hänelle doppleria lainaan, sitetn kun itte alan tuntea vahvemmin ja useemmin liikkeitä, niin hän sanoi vain että "hyi, en ota, piä ite", joka oli musta vähän tyhmää, kun ystävällisesti tarjoaa jotain, niin voisihan siitä ystävällisesti kieltäytyäkin. No, sama se. Saanpahan itse sitten kuunnella sillä kun tarttee. :)
Rakenneultra vielä vähän jännittää kyllä. Se on vajaan neljän viikon päästä. En kyllä oikeestaan sinänsä usko että on mitään hätää. Dopplerilla kun kuuntelee, niin siellä se pieni jyllää koko ajan. :) nyrkit heiluu ja potkut käy, ja nykyään doppleria saa olla koko ajan siirtämässä, että sydän kuuluu hyvin. Mutta tuo on kuitenkin niin iso tyyppi jo, että ei tartte kuin laittaa se doppler alamahalle, niin johan pompsottaa. Ainoostaan sitä kovinta ääntä joutuu vähän hakemaan.
virva, 16+0, uusi viikko alkoi taas.
pino pudonnut.
Stressin määrä on kyllä suunnaton, kun eilen tuli vessassa käydessä pönttöön ja pyyhkiessä punaista. Phs:n ei oo tullut mitään, vielä. Torstain ultraan tuntuu olevan vielä niin monta päivää. Toivottavasti ei nyt tulis enää mitään.
virvaliekki: ymmärrän kyllä tunteesi, varsinkin kun on eka lapsi kyseessä, haluis nauttia siitä kaikesta huomiosta yksin. Mut keskity nyt vaan niihin positiivisiin juttuihin. Mustakin ois kivaa jos serkut ois samanikäisiä. Melkein ois ollutkin, mut sitten ei kuitenkaan, nyt tulis reilu vuosi ikäeroa, jos tässä nyt loppuun asti päästään...
nau rv5+5
Keskiviikko teen uuden testin mutta aika selvät sävelet on kun testiajan sisällä tuli haalea punertava viiva testiin.
Jännittynyt Hermione ja dpo 11
Ihanaa!!! Onnea haamusta ja peukut sen vahvistumiselle!!! Toivotaan, että tällä kertaa kaikki menee meillä kaikilla hyvin!
nau, sressaavaa on noi vuodot. Toivottavasti ei mitään vakavaa ja onnea ultraan!
Itse olen lähinnä nukkunut pääsiäisen ajan. Ihan kamala väsymys. Herään noin klo 9-10 aamulla ja heti puolen päivän aikaan on pakko mennä maate, kun ei silmät pysy auki. Parin tunnin unet ja on taas helpompi olla. Illalla nukkumaan jo klo 21. Mitenkähän jaksan huomenna nousta aamuvuoroon?? ;D
Pahaolo on edelleen suralaiseni, mutta kestän sen. Pitää vaan syödä koko ajan. Iltapuolelle painottuu tuo mun pahoinvointi, mutta sellasia "kohtauksia" on pitkin päivää. Hyvä niin. Voin edes hetkittäin uskoa, että kaikki on hyvin ja tää natiainen koettaa selvitä mukana.
Tällä viikolla olis eka neuvola. Se tylsä osuus kun täytellään paprut yms. Mies haluaa väkisin mukaan kun on tän viikon lomalla. Yritin sanoo sille, että on sitten äärimäisen tylsää, mutta silti haluaa mukaan. Ei kai sitä voi pakolla poiskaan pitää... Hyvä että oottaa yhtä innolla kun minä.
Irish rv8+4 (pakko lähteä etsimään syömistä jälleen)
Voi Danja, alkoipa oksennus sulla aikaisin! Tai kai aika normaalisti, mutta hurjalta kuulostaa. Itte en oksentanut kertaakaan, mutta järkyttävä olo oli, ja välillä vieläkin. Toivottavasti se olo kumminkin helpottaa. Saitko saikkua?
Itte oon yhä empinyt sitä uimista, kun illalla oli semmoinen arka olo kohdussa, niinkuin kasvukipuja mutta vähän.. jotenkin erilailla. Ja sitten tuli taas niitä pistosmaisia särkyjä myös. Niin mietin, että uskaltaakohan sitä uida sitten vai miten on. Kukaan ei oo osannut vastata, vaikka kysyin sitä tuolla yleispuolellakin. :/ Ehkä pitäis soittaa neuvolaan tai jotain. Mutta voihan nuo olla sattumaakin, ehkä kokeilis vielä käydä uimassa, ja jos tulis samoja tuntoja niin sitten ei enää kävis.
15+2