Muutettiin Etelä-Suomeen ja uusien työkavereiden elitistiset asenteet yllättivät.

Sä asut ihan "yhdessä Euroopan metropoleista" ja muistutat, miten Tsadi on kuitenkin aika pieni kaupunki aika syrjässä muusta Euroopasta. Ja vielä naureskelet "brassailijoille". Just just.

[/quote]

Niin ja miten pitäisi sitten kirjottaa, ettet vedä hernettä nenuun? Kävisikö Euroopassa sijaitseva pääkaupunki, jossa asukkaita huomattavasti enemmän kuin Helsingissä?

Todellakin, olisi joskus kiva puhua asiaa ilman että perisuomalainen kateus nostaa päätään.



Kyse on nimenomaan, kuten 35 yritti selvittää, tavasta puhua asioistaan.

Jos joku kysyy jostain alueesta Helsingissä että minne kannattaa muuttaa, voi olla varma ettei mikään muu kuin keskusta & muutamat arvoalueet saa kannatusta. Idässähän ei voi asua ja jos siellä joku asuu, se on köyhä sossupummi...



Perinteinen kotiruoka ei ole ruokaa, kaikki kansainväliset viritelmät kyllä ovat. Tuotteet on ostettava luomuna ja marinoimattomina, mielellään Stockan Herkusta koska onhan kaikilla siihen varaa.



Asunto pitää olla oma, samoin perhe tarvitsee auton sillä sekunilla kun esikoinen syntyy. Mitään ei oteta vastaan käytettynä, selällään makaava vauva tarvitsee tonnin vaunut koska ne ovat "hienot".

Ruoka, kirjat, matkustelu, teatteri ovat hyviä ja turvallisia asioita keskustella hiukan vieraampien, vaikkapa työkavereiden kanssa. Se mikä maalaisen korvaan kuulostaa brassailulta on pikemminkin smalla talkia, kevyttä keskustelua.

millä asiat sanotaan. Yksi kaverini tiukkasi eräältä viininmaistaja-ystävältämme kutsuissa vähän syrjemmässä, että kerro mulle miten kuvaillaan tätä viiniä ja sitä viiniä ja tota viiniä. Ystävämme tokaisi tähän, että ei voi sellaista sanoa, kun se on henkilölohtaista miltä mikin viini eri ihmisen suussa maistuu. Kaveri olisi siis halunnut brassailla myöhemmin "tiedollaan" ja nolostui ystävämme kommentista.

Muistan samaisen kaverin viis veisanneen vuosia sitten eräästä museosta, jossa kävimme, pois piti päästä tunnin kuluttua kun oli iniin tylsää. Nyt kuulin hänen todellakin brassailevan eräillä kutsuilla sillä että on käynyt tässä mahtavassa museossa..

ja en ole kyllä mitään ihmeellistä brassailua tavannut, tai en ainakaan ole yhditänyt mitenkään pk-seutulaisuuteen.



Vanhassa kotikaupungissani oli kyllä enemmän kyyläämistä ja tärkeintä tuntui olevan,millaisella autolla ajaa ja mitä toisen aviopuoliso tienaa yms. Siellä ei voinut tehdä mitään etteikö naapuri kytännyt ikkunasta tai udellut asioita ja sitten juorunnut seuraavalle henkilölle. Ja kyseessä ei ole edes Suomen mittakaavassa mikään tuppukylä.



Itse koen saavani elää täällä ihan omanlaistani elämää vapaasti, ilman että kukaan kyttää tai arvostelee. Ja täällä minulla on joka lähtöön ystäviä, varakkaampia ja vähemmän, akateemisesti koulutettuja ja ei-akateemisia. Itse asiassa koen että elämä täällä eteleäsuomessa on paljon monipuolisempaa ja rikkaampaa (henkisesti) kuin mitä se olisi vanhassa kotikaupungissani. Mutta ehkä vain olen löytänyt sopivan paikan itselleni.

Tunnistan tuon ulkoisilla asioilla pullistelun. Työkaveri eivät siihen juurikaan sorru kuin jos kertovat joillekin työyhteisön ulkopuolisille asioistaan. Eli kevyessä jutustelussa sijaisten jne kanssa helposti sorrutaan kehumaan vaateostoksia jne.



Mulla itellä pitää miettiä omassa elämässä, kuinka leveästi lasten kanssa eletään. En osta koskaan itselleni mitään merkkivaatteita tms, mutta jotenkin on aina sellainen olo, että lapsille pitäisi ostaa. Tällä hetkellä mietityttää välikausihaalarit. Lapsilla on ihan hyvät tuulipuvut kevääksi, mutta ei todellakaan mitään vedenpitäviä haalareita. Rahat on aika tiukassa, mutta mietin pitäisikö ostaa kuitenkin ne haalarit. Naapuri lohdutti, että kyllä ne noillakin puvuilla pärjää, koska sadeasut hyvät. Toinen perhepäivähoitaja katsoi meidän lasten talviasuja ja totesi, että onneksi hänen hoitolastensa vanhemmat ymmärtävät ostaa kosteussuojapuvut. Hänellä ei ole kuulemma mitään muuta vaatimusta lasten vaatetuksista. Jos rahaa olisi, ostaisin ilman muuta hyvät puvut, mutta kun sitä ei ole...

seutulaiset syötte kun lehdissä mainostetaan pullapitkoja ja makaronilaatikkoa retroruokana?

tunnistan tuon käytöksen. Se on tietty porukka - ja tietyn ikäisiä. Sitten on toisia porukoita, jotka käyttäytyy fiksummin. Ikäkin taitaa tehdä tehtävänsä.



Niin, olen myös 3. polven akateeminen. Tuo EI liity akateemisuuteen. Rahaan kylläkin.

Eivät he ketään ivaa, te vain kuvittelette niin.

kyllä täällä junttiutta halveksitaan, on porukka, joka ei missään tapauksessa halua olla tavis.

Ei, ei se ivaamista ole sanan varsinaisessa merkityksessä kuitenkaan.

Eivät he ketään ivaa, te vain kuvittelette niin.

ilmiö on täällä pääkaupunkiseudulla nuorten ja vähän vanhempienkin naisten puhetapa, kun sitä saatanan ässää pitää suhisutaa puhuessa ja samalla naristaan nenään kuin Räikkönen konsanaan, eikä leukaa tuetystikään voi liikuttaa vaikka puhuu. Enpä ole muualla moiseen törmännyt...

ilmiö on täällä pääkaupunkiseudulla nuorten ja vähän vanhempienkin naisten puhetapa, kun sitä saatanan ässää pitää suhisutaa puhuessa ja samalla naristaan nenään kuin Räikkönen konsanaan, eikä leukaa tuetystikään voi liikuttaa vaikka puhuu. Enpä ole muualla moiseen törmännyt...

ihan vaan eri kommunikaatiotavoista. Tunnen ap:n kuvaukseen sopivia ihmisiä jonkun verran. Eikä läheskään kaikki ole asuneet pääkaupunkiseudulla, mutta uskon kyllä, että heitä on siellä enemmän. Mutta en mä ole kokenut, että he brassailullaan yrittäisivät kilpailla tai alentaa toista, he vaan tykkäävät esitellä omaisuuttaan ja suorastaan kokevat sen tarpeelliseksi!



Tällaisten ihmisten kotona saa aina opastetun kierroksen asuntoon, jonka aikana pysähdellään arvotaulujen kohdalla. Hintoja ei kerrota, mutta taulun nimekäs tekijä kylläkin, sekä galleria, josta se on ostettu, maininnalla, että galleristi on perheen hyvä ystävä. :) Musta nämä ihmiset on viihdyttäviä, koska he elävät niin eri sfääreissä kuin minä. Lisäksi tällaisen ihmisen kahvipöydän antimet ovat yleensä todella ihania. Nam! ;D

mutta minusta tuo riippuu tosi paljon porukasta. Brassailijoita löytyy varmasti joka paikasta, Helsingistä tietysti enemmän kuin jostain 5000 asukkaan kylästä ihan koska väkeä on enemmän, voi tietysti olla suhteessa enemmän myös mutta en menisi vannomaan minkään radikaalin eron perään. Itse olen tavannut noita brassailijoita myös maalla (suurin osa suvustani asuu maalla tai pikkukaupungeissa), siellä ne kehuskelun aihete vaan on harvemmin vaatteet tai joku ns. hieno ruoka, olen kuullut ihmisten kehuvan maaomaisuudellaan (perityllä), metsien määrällä, uudella autolla, veneillä, hienoilla moottorikelkoilla, isolla talolla jne jne.



Omassa kaveripiirissä, joka koostuu pääasiassa akateemisista ei tuollaisia brassailijoita oikeastaan ole. Merkeillä koreilijoita pidetään moukkina, useimmat ei matkaile missään luksuskohteissa (harva tosin myöskään menee rantalomalle), useimmat lukee kirjoja alkukielillä ja siksi ennen kuni ne on Suomessa "in". Monet (esim. me) harrastavat kokkausta mutta toiset taas ei ole kiinnostuneet ollenkaan.



Tietysti voi olla niinkin, että kommunikaatio ei oikein onnistu ja se mitä toinen ei ole tarkoittanut kehuskeluksi on toisesta siltä kuulostanut. Tai sitten ap:lla on tosiaan käynyt niin huono tuuri että on joutunut johonkin brassailuporukkaan.

Meillä mua on ilkuttu töissä. Menin Vuittonin laukun kanssa töihin, mies haki töistä Jaguarilla ja asutaan Eirassa. Ollaan liian rikkaita heidän makuun. Jaguari ei ollut kallis, mun laukku oli MONEN vuoden haave ja asunto on vuokra ja edukas. Mutta milläs selität kun asenne on jo päätetty.



Kyllä se siitä laimenee, mä lupaan

käytäntöä. Lapsi on ansainnut tässä maassa, missä suurin osa vuodesta on paskasäätä kunnon ulkoiluasusteet, ettei tarvitse kumipuvussa kuitenkaan hikoilla.



On se kumma, kun normaalituloistenkin (ja -älyisten) pitäisi pukea lapsensa johonkin halparättiin ja kumipukuun, ettei vaan joku (henkisesti?) köyhä tuntisi kateutta ja pitäisi kunnon asutetta brassailuna.

on vain aivan törkeän nuijaa.

Jos jollain on varaa ostaa kunnon ulkoiluvaatteet lapsilleen, heille se suotakoon ilman vittuilua. Kyllähän päiväkodissa meiltäkin eka varovasti kyseltiin että kai tiedämme että muitakin merkkejä on kuin ne kalliimmat, mutta nyt kun vaatteet ovat todistaneet kestävyytensä, tulee vain kehuja ja kyselyjä mm. ostopaikasta.

vaan tietyn ihmisryhmän tarve päteä materialla. Näitä pätijöitä löytyy ihan ympäri kotomaan, brassailun kohteet vaan vaihtelevat...

Jos jollain on varaa ostaa kunnon ulkoiluvaatteet lapsilleen, heille se suotakoon ilman vittuilua. Kyllähän päiväkodissa meiltäkin eka varovasti kyseltiin että kai tiedämme että muitakin merkkejä on kuin ne kalliimmat, mutta nyt kun vaatteet ovat todistaneet kestävyytensä, tulee vain kehuja ja kyselyjä mm. ostopaikasta.

Ketä kiinnostaa ne toisten muksujen vaatteet ja niiden hinnat? Eli osta ihmeessä, mutta miksi siitä pitää sitten muille kertoa???? Ja aika outoa, jos päiväkodissa kysellään tavasta pukea lapset, enpä ole moiseen törmännyt...

... Eräskin ihminen oikein kerskaili miten oli pakko ostaa kallis auto, kun oli LIIKAA rahaa tilillä... Voin kertoa etten halua seurustella tällaisten ihmisten kanssa...

Minä ainakin olen heittänyt tuollaisia kommentteja ihan vitseinä. Nytkin pitäisi rempata kylppäriä kun on päässyt kertymään ylimääräistä rahaa tilille. Ja puhelinkin pitää vaihtaa uuteen heti kun edellisen maksukausi loppuu ettei vaan jää liikaa rahaa tilille. Ja tuo on nimenomaan hieman sarkastisesti sanottu.