Lue keskustelun säännöt.
Ylipainoisista saa väärän kuvan laihdutusohjelmista yms.
25.03.2009 |
Musta tuntuu että luonnostaan suht hoikat kuvittelevat että ylipainoiset syövät niin kuin telkkarin laihdutusohjelmissa, siis tyyliin ihan järjettömiä määriä roskaruokaa, pizzaa ja välipalaksi HK:n sininen, sipsi- ja karkkipussi jne.
Mä ite painoin vielä viime vuonna reilu 100kg (nyt 25kg vähemmän). En kuitenkaan ole koskaan syönyt niin kuin ohjelmissa syödään. Söin ihan normaalia työpaikka- ja kotiruokaa, en käyttänyt ruuissa kermaa enkä rasvaa vaan yritin tehdä terveellistä ruokaa, söin salaattia jne. mutta annoskoot oli minulla hieman muita suurempia. Ei mitenkään paljon suurempi mutta söin ehkä pienen kauhallisen enemmän kuin vierustoveri, otin kaksi leipää kun toinen yhden jne. Pari kertaa kuussa saatoin syödä pizzaa tai hampurilaisaterian. Viikonloppuisin söin karkkipussin ja joskus sipsejäkin mutta en todellakaan päivittäin. Lihoin noin 3kg vuodessa, eli en nyt mitään kovin kauheaa. Mutta 10 vuodessa se olikin sitten jo 30kg.
Jokin aika sitten kuulin kun yksi työkaveri sanoi ylipainoisesta työkaverista että se ei varmaan ehi tekemään kotonaan mitään muuta kuin syömään kun ei täällä kehtaa (kun töissä ei syönyt mitenkään huomiota herättävän paljon) ja arveli että varmaan vähän väliä käy vessassa syömässä suklaapatukoita.
Ohjelmista saa mielestäni sen kuvan että ihminen on ylipainoinen sen takia että ahmii pelkkää rasvaa ja epäterveellistä ruokaa. Toki ymmärrän että sinne otetaan ne pahimmat esimerkkitapaukset. Aika lyhyt ohjelma olisi esim. minun tilanteessani tullut kun juontaja olisi sanonut että syöt aika oikein, mutta annoskokoja pitäisi hieman pienentää ja viikonlopun karkki- ja sipsipussi pois.
Huomaan että itsekin yleistän että englantilaiset ylipainoiset syövät pelkkää uppopaistettua ruokaa, olen saanut sen kuvan että siellä kouluissakin tarjotaan ainoastaan sellaista ruokaa (toivottavasti ei pidä paikkaansa vaikka pahoin pelkään). Mikä siis on totta? En tiedä mutta kyllä tv muokkaa varhvasti mielikuvia.
Kommentit (162)
Suomalaisten alkoholinkulutus jakautuu erittäin epätasaisesti. *Pieni* osa ei juo ollenkaan, suuri osa juo vähän, *suurin osa kohtuudella* ja *pieni* osa erittäin paljon.
Mitä on esim. kohtuudella juominen? En usko että vähän juominen on esim. yksi annos viikossa, vaan yksi annos kuukaudessa tai parissa viikossa. Ja kohtuudella juominen on vaikka 1-7 annosta viikossa. Ei se silti tarkoita sitä, että suurin osa juo sen 7 annosta, vaan vaikkapa yhden annoksen.
Ja pieni osa juo erittäin paljon, joo, mutta se paljon onkin sitten PALJON ja se vääristää tilastoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- Kymmenys suomalaisista juo puolet ja viidennes 80 prosenttia kaikesta alkoholista Suomessa.
- Tilastosuomalainen juo 8,8 litraa alkoholia vuodessa. Tosin tilastosuomalainen on vain tilastosuomalainen, joka on olemassa ainoastaan tilastokeskuksen katalogeissa. Tosiasiassa alkoholi on kuin raha; toisille ihmisille se kasautuu, toiset saavat sitä kohtuullisesti, jotkut eivät tippaakaan.
80 prosenttia alkoholista. Eli keskiverto ei kerro juuri mitään todellisuudesta.
Koetan etsiä tuoreemman, varmasti on iso muutos tapahtunut viime vuosina. t. 120.
10 prosenttia juo 50 % viinasta. Eli edelleen tosi tosi paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla on geenit ja hidassuoli... siksi minä olen lihava.
Ja kun tuo toinen voi syödä noin paljon niin voinhan minäkin.... minä lihon, toinen ei.... vika on siis geeneissä
Eikös jokainen syö oman tarpeen mukaan?
useampana päivänä, naisilla 1-2 annosta kerralla. Tämä on vakio kaikissa tutkimuksissa.Vähäinen käyttö on alle 1 annos viikossa.
Alkoholinkäyttö painottuu edelleen viikonloppuihin, eli naisistakin suurin osa on viikot (lähes) selvinpäin ja ottaa sitten useamman annoksen viikonloppuna. Ei vain yhta annosta kerran viikossa.
Mitä on esim. kohtuudella juominen? En usko että vähän juominen on esim. yksi annos viikossa, vaan yksi annos kuukaudessa tai parissa viikossa. Ja kohtuudella juominen on vaikka 1-7 annosta viikossa. Ei se silti tarkoita sitä, että suurin osa juo sen 7 annosta, vaan vaikkapa yhden annoksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös jokainen syö oman tarpeen mukaan?
Milloin tarve loppuu? Silloin kun ei ole enää nälkä? Silloin kun vatsa tuntuu täydeltä? Kuten tuolla kirjoitin, on olemssa häiriötila, jossa kylläisyyden tunne ei tule ollenkaan, vaikka söisi miten järkyttäviä määriä ruokaa. Kaikki ihmiset ovat erilaisia tässäkin suhteessa. Fysiikka on erilainen, aivokemia on erilainen. Nälän ja kylläisyyden tunteet eivät synny aivoissa tyhjästä, vaan niillä on vastineesa fysiikaalisessa maailmassa, ja kaikki nämä ovat ihmisillä erilaisia. Siksi voitaisiin olla pikkuisen armollisempia toisillemme. Hoikalla voi painonhallinta olla helppoa, joo, mutta sitten seisotaan posket lommolla vetämässä röökiä. Tai vedetään alkoholia, niin kuin tuo yksi. Onko se jotenkin hienoa, että ruokahalu pystytään pitämään kurissa kyllä, mutta ahdistus puretaan sitten juomalla viinaa?
Vahvasti ylipainosen liikakilot ovat muodostuneet kahdesta asiasta: liian suuren energiamäärän ja liian vähäisen liikunnan yhdistelmästä.
Itse varmistan painon tasaisena pysymisen siten, että sykemittarin avuilla seuraan, että viikossa kuluu hikiliikunnalla (ei hyötyliikunnalla) vähintään 1000 kcal (ja tämä on vähän). Näin jokaiselle päivälle jää keskimäärin 140 kcal lipsumisvaraa.
Ja tarkoituksen on todella lihomisen estäminen - ei laihtuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Painon nousuun liikunnan määrällä voi silti olla suurinkin merkitys, ainakin
Monella kuten itselläkin läskit ovat tulleet lastenteon aikana, kun elämä on ollut paljon vähemmän aktiivista kuin aikaisemmin. Pahiten lihoin vauva-aikana, kun illalla vauvan nukahdettua olin niin väsyksissä että ainoa tapa millä JAKSOIN itseäni piristää oli syöminen. Ja EI sipsien, lihapiirakoiden, viinereiden, kebabbien tai karkkipussien syöminen, vaan sen ylimääräisen ruisleivän. Tai kolmen. Ja ehkä siinä meni seuraavan päivään lounaaksi tarkoitettu tonnikalasalaattikin. Jos olisin silloin tiennyt miten hankalaa näistä kiloista on päästä eroon, en olisi niitä hankkinut. Mutta kun en tiennyt. Kas kun minullakin oli se käsitys että laihduttaminen on tosi helppoa, ei tarvi kuin vähän ruveta harraStamaan liikuntaa. Just joo.
että painonhallintakin on helpompaa.
Ja oikeasti, terveyden kannalta hyvä kunto on tärkeämpää kuin paino, jos siis ei puhuta ihan sairaalloisesta lihavuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis tässähän nimenomaan myönnettiin, että kyllä joo, syään liikaa, ja se on siitä kiinni, mutta kuitenkin lähinnä ihan tavallista ruokaa liikaa. Se tulee kuule aika pienistä valinnoista, se hidas painonnousu.
Ei ole mitään tarvetta kaunistella sitä. Syön joskus herkkuja, mutta pääsääntöisesti ihan tavallista kotiruokaa, mutta tiedän syöväni sitä liikaa, tai ehkä ennemminkin liikaa leipää. Tiedän ne jutut mitkä tuottaa mulla liikapainoa, ja ne on pieniä, periaatteessa terveellisiä mutta liikaa olevia asioita.
Painavista luista ei olla sanottu. aineenvaihdunnassa ihmisillä on eroja, mutta sen kanssa on opeteltava elämään, eikä se sinänsä selitä lihavuutta. Vaikka olisi lihavuuteen altistava aineenvaihdunta, on täysin mahdollista oppia syömään niin ettei liho.
hohhoi. en muista millä numerolla kirjoitin.
tuli todistetuksi tämä:
LIHAVAT EIVÄT SYÖ MITÄÄN EPÄTERVEELLISTÄ, RASVAISTA TAI SOKERISTA. HEILLÄ ON HUONO AINEENVAIHDUNTA JA PAINAVAT LUUT.
Aina samaa paskanjauhantaa jota ei kukaan usko. Lihavuus ei sinällään haittaisi minua mutta lihavat ihmiset ovat omilla puuheillaan ja selittelyillään luoneet sellaisen vaikutelman, että lihavuuteen liittyy tarve vähätellä, selitellä, kaunistella jne. Siis että lihavat ovat kieroilijoita. Kieroilu ja valehtelu ovat sellaisia piirteitä, joista on vaikea pitää. Arvostaisin lihavaa joka voi myöntää, että on lihava siksi kun pitää herkuista. Sehän on enimmäkseen totuus. Sen sijaan lihavat väittävät etteivät pidä herkuista. USKOO KEN TAHTOO.
Työpaikkaruokailussa ja kahvitunneilla lihavat syövät kuin hiiret tai eivät mitään. Sen sijaan että ajattelisin "miten hän lihoo vaikka syö noin vähän ja terveellisesti" ajattelen väistämättä mielikuvaa, jossa lihava työkaveri salaa piilossa kotonaan ahtaa kaksin käsin herkkuja naamaansa. Sillä täytyyhän se näin olla. Jos töissä ei syö juuri mitään, on iltaisin ahmittava valtavasti että pysyy läskinä. Johan satakiloisen ruhon liikuttelu kuluttaa energiaa paljon enemmän kun viiskytkiloisen. Energiaa on siis tultava ja paljon, muuten lihava laihtuisi nopeasti.
Haluatteko te laihduttuanne olla edelleen rapakuntoisia? Tätä mä ihmettelen ja ihmettelen myös tuota, että ollaan valmiita näkemään nälkää, mutta kun liikkumalla saisi kalorivajetta myös aikaiseksi, niin siihen ei viitsitä panostaa. Itse liikun 5-6/krt viikossa ja mikään mahti maailmassa ei saisi mua lopettamaan. syön 5-6krt/päivässä ja nälkää en ole koskaan nähnyt ja kilojakin tällä on lähtenyt jo 14.
joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Kausittain liikun jopa 3-5 kertaa. Mutta kun paino ei sillä laske! Kunto nousee kyllä ja siksi käynkin lenkillä, mutta kun koettakaa nyt tajuta ettei se ole mikään autuaaksetekevä! Paikallislehdessä palkittiin vuoden liikkujia taannoin ja kyllä, huomattava osa heistä oli keski-ikäisiä naisia ja kyllä, moni heistä näytti kaikkea muuta kuin timmiltä! Meillä veti kerran jumpan keski-ikänen fysioterapeutti, joka kroppa ei todellakaan ollut rasvaton. Eräs tuntemani nainen on kohta 60 vee, juoksee maratoneja ja on PULLEA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerta kaikkiaan ei tarvitse liikkua arjessa, jos ei varta vasiten liikkumaan lähde. Monilla työkin on täysin paikallaan kököttämistä.
Paikallaan istuvan ihmisen ei kärsi syödä juuri mitään mikäli haluaa välttää lihomisen.
Reippaasti liikkuvalla on enemmän pelivaraa., monta eri kautta.
miten liikunnalla on mahdollista saada lihaksia? Tai miksi esim fitness-ammattilaiset ja kehonrakentajat vetävät aamulenkkejä kun niistä ei ole rasvan poistossa mitään hyötyä?
no miten sä liikut kolme kertaa viikossa
Poljen kuntopyörällä 45 min, pari lihaskuntoliikettä päälle
Teen tv kakkosen jumpan, esim. core, 30 min
Käyn reippaalla kävelyllä 30-60 min (en voi polven takia juosta)
jne.
mutta liikunnalla voi laihtua vain max 3 kg, sanoo siis ravintoterapeutti. Fitnesstyypit ja kehonrakentajat syö äärimmäisen tiukalla dieetillä, kai tajuat sen?
miten liikunnalla on mahdollista saada lihaksia? Tai miksi esim fitness-ammattilaiset ja kehonrakentajat vetävät aamulenkkejä kun niistä ei ole rasvan poistossa mitään hyötyä?
Pitäisikö tässä verrata itseään fitness-ammattilaisiin :DDDDDD. Totta kai rasva palaa liikkuessa, mutta vastaavasti täytyy olla ruokavalio kunnossa. Ehkäpä noilla fitness-ammatilaisilla on ;). Tavis ei ehdi liikkua niin paljon, että pelkästään sillä laihtuu, jollei laita ENSIN ruokavaliota kuntoon. Ruokavalion TUKENA voi, suorastaan täytyy harrastaa liikuntaa. Mutta pelkkä liikunta ei ole ratkaisu. Multa loppuu kohta rautalanka.
on laskenut elintapojenkin muutoksen ja iän myötä radikaalisti. Vielä 10 vuotta sitten sain rauhassa syödä noin 2400Kcal/vrk - ja paino pysyi samana. Liikuin tosin melkoisen paljon.
Nyt olen 35v, enkä pääse liikkumaan kovin usein, eli olen todella passiivinen. Päivittäinen kalorintarpeeni on huomaamatta laskenut siihen 1800Kcal/pvä.
Olen vähentänyt jonkin verran syömistä, mutta siihen, että laihtuisin, joudun vain syömään paljon vähemmän kuin ennen.
Muistan, että nuorempana laihdutuksessa kalorimääräni oli 1800Kcal ja varmasti laihduin koko ajan. Nyt määrä on 1400Kcal ja laihtuminen on todella hidasta. Syön kuitenkin 4-5 kertaa päivässä. Mutta nykyään on vain niin, että kun esim. käy ulkona syömässä, jos ei halua lihoa, on parasta vain valita sielläkin se kevyin salaatti tai tomaattikeitto. Muuten se kostautuu heti.
kun syö tavallista ruokaa liikaa! Ja ap kritisoi sitä, että monet tuntuu nyt kuvittelevan telkkarin takia, että lihavat syö välttämättä laadultaan jotenkin erityisen kamalia ruokia, vaikka näin ei siis välttämättä ollenkaan ole.