"Säälittävät tyttöperheet"
Tämä otsikossa mainittu asia nousee tällä av-palsatlla aina välillä esille, siis että joidenkin mielestä on säälittävää tai että he nauravat vahingoniloisesti, jos perheessä on vain tyttölapsia. Nyt minua kiinnostaisikin tyttöjen äitinä ja naisena tiettää, mitä säälittävää tai naurettavaa meissä on, suhteessa esim. "poikaperheisiin" (jos joku nyt haluaa pitää tyttö ja poika -perhettä ideaalina)?
Itse en usko, että olisin yhtään onnellisempi tai onnettomampi, jos meillä olisi vain poikia tai molempia sukupuolta olevia lapsia. Toki tiedän perheitä, joissa on ollut useampi lapsi samaa sukupuolta ja on tekemällä tehty sitä toista sukupuolta (esim. perhe, jossa oli 6 poikaa ja 7. lapsi oli tyttö ja perhe, jossa oli 4 tyttöä ja 5. lapsi oli poika). Meille on kuitenkin, myös miehelleni, ollut tärkeintä, että olemme saaneet lapsia.
Te, jotka näin ajattelette (en usko, että teitä on hirveän monia, mutta jaksatte aina vain moneen aloitukseen tästä asiasta kirjoittaa), tunnetteko henkilökohtaisesti tyttöperheitä ja ovatko he jotenkin onnettomia johtuen lapsiensa sukupuolesta? Oletteko sanoneet myös heille, että säälitte heitä?
Itseasiassa melkein kaikki perheet, joille on tullut avioero, ovat tuttavapiirissäni olleet perheitä, joissa lapset eri sukuopulolta, ei perheissä, joissa lapset samaa sukupuolta. (Tällä ei todellakaan vaikutusta avioeroon, mutta ainakaan näissä tapauksissa "onnellinen tyttö ja poika -asetelma" ei ole tuonut avio-onnea.)
En myöskään ymmärrä äitejä, jotka kirjoittavat, etteivät olisi koskaan voineet kuvitellakaan olevansa vain tyttöjen äitejä tai vain poikien äitejä. Tai eivät olisi halunnetkaan sitä toista sukupuolta. Itse olisin ollut kaikista vaihtoehdoista iloinen ja uskon, että myös lapset ovat iloisia (useimmiten) sisaruksistaan, olivatpa nämä mitä sukupuolta hyvänsä.
Kommentit (148)
Itse asissa mies ajatteli kauhulla raskausaikaa jos tulisi poika kun oli jo oppinut ne nukkeleikit ja tytön kanssa elämisen niin hyvin.
Miehellä kesti kauemman aikaa kiintyminen poikaan, mutta nykyään jo on melko tasapuolista. Toisaalta voin kyllä rehellisesti sanoa, että eikoistytöllä tulee aina olemaan se erityinen paikka miehen sydämessä.
Siis mitä kummallista siinä on jos on jokin asia tuttua ja turvallista ja sitten pitää oppia taas jotain uutta. Kyllä se kaikkia voi hiukan pelottaa. Ja kyllä se vain niin on, että se tyttö tuntuu kuitenkin olevan miehelle tärkeämpi. Onko se sitte sukupuoli vai luonne. Sitä on vaikea sanoa. Itse olen aina ollut "isin tyttö". Ja uskon olevani hänelle erikoisasemassa verrattuna veljiini. Äitini on taas aina arvostanut veljiäni enemmän kuin minua.
Vanhemmat sukupolvet ajattelevat sinun ajatusmaailmallasi. Nyt eletään vuotta 2009.
Mun mielestä on todella sääli että te pidätte toista lasta erikoisasemassa. Ei toi oikeesti ole normaalia, eikä sun miehen nukkeleikit!
Siis mitä kummallista on miehen nukkeleikeissä? Joka ikinen isä joka on edes vähän lapsen kasvatuksessa mukana leikkii nukeilla tyttönsä kanssa. Se isä on idiootti joka ei leiki. Ja en koskaan sanonut, että meillä olisi lapset eriarvoisessa asemassa. Minä rakastan kumpaakin lastani ihan yhtä paljon. Niin varmasti mieskin, mutta tytöllä vain on se erityinen paikka.
Joskus miettii, että mistä kolosta nämä ihmiset tänne tulee purkamaan hermojaan.
Itse asissa mies ajatteli kauhulla raskausaikaa jos tulisi poika kun oli jo oppinut ne nukkeleikit ja tytön kanssa elämisen niin hyvin.
Miehellä kesti kauemman aikaa kiintyminen poikaan, mutta nykyään jo on melko tasapuolista. Toisaalta voin kyllä rehellisesti sanoa, että eikoistytöllä tulee aina olemaan se erityinen paikka miehen sydämessä.
Siis mitä kummallista siinä on jos on jokin asia tuttua ja turvallista ja sitten pitää oppia taas jotain uutta. Kyllä se kaikkia voi hiukan pelottaa. Ja kyllä se vain niin on, että se tyttö tuntuu kuitenkin olevan miehelle tärkeämpi. Onko se sitte sukupuoli vai luonne. Sitä on vaikea sanoa. Itse olen aina ollut "isin tyttö". Ja uskon olevani hänelle erikoisasemassa verrattuna veljiini. Äitini on taas aina arvostanut veljiäni enemmän kuin minua.
Vanhemmat sukupolvet ajattelevat sinun ajatusmaailmallasi. Nyt eletään vuotta 2009.
Mun mielestä on todella sääli että te pidätte toista lasta erikoisasemassa. Ei toi oikeesti ole normaalia, eikä sun miehen nukkeleikit!
Vieläkö sä olet sitä mieltä, että teillä lapset ovat samanarvoisessa asemassa?
Siis mitä kummallista on miehen nukkeleikeissä? Joka ikinen isä joka on edes vähän lapsen kasvatuksessa mukana leikkii nukeilla tyttönsä kanssa. Se isä on idiootti joka ei leiki. Ja en koskaan sanonut, että meillä olisi lapset eriarvoisessa asemassa. Minä rakastan kumpaakin lastani ihan yhtä paljon. Niin varmasti mieskin, mutta tytöllä vain on se erityinen paikka.
Joskus miettii, että mistä kolosta nämä ihmiset tänne tulee purkamaan hermojaan.
Itse asissa mies ajatteli kauhulla raskausaikaa jos tulisi poika kun oli jo oppinut ne nukkeleikit ja tytön kanssa elämisen niin hyvin.
Miehellä kesti kauemman aikaa kiintyminen poikaan, mutta nykyään jo on melko tasapuolista. Toisaalta voin kyllä rehellisesti sanoa, että eikoistytöllä tulee aina olemaan se erityinen paikka miehen sydämessä.
Siis mitä kummallista siinä on jos on jokin asia tuttua ja turvallista ja sitten pitää oppia taas jotain uutta. Kyllä se kaikkia voi hiukan pelottaa. Ja kyllä se vain niin on, että se tyttö tuntuu kuitenkin olevan miehelle tärkeämpi. Onko se sitte sukupuoli vai luonne. Sitä on vaikea sanoa. Itse olen aina ollut "isin tyttö". Ja uskon olevani hänelle erikoisasemassa verrattuna veljiini. Äitini on taas aina arvostanut veljiäni enemmän kuin minua.
Vanhemmat sukupolvet ajattelevat sinun ajatusmaailmallasi. Nyt eletään vuotta 2009.
Mun mielestä on todella sääli että te pidätte toista lasta erikoisasemassa. Ei toi oikeesti ole normaalia, eikä sun miehen nukkeleikit!
Vieläkö sä olet sitä mieltä, että teillä lapset ovat samanarvoisessa asemassa?
Siis mitä kummallista on miehen nukkeleikeissä? Joka ikinen isä joka on edes vähän lapsen kasvatuksessa mukana leikkii nukeilla tyttönsä kanssa. Se isä on idiootti joka ei leiki. Ja en koskaan sanonut, että meillä olisi lapset eriarvoisessa asemassa. Minä rakastan kumpaakin lastani ihan yhtä paljon. Niin varmasti mieskin, mutta tytöllä vain on se erityinen paikka.
Joskus miettii, että mistä kolosta nämä ihmiset tänne tulee purkamaan hermojaan.
Siis missä ihmeen pilvissä sinä elät? Kumpaakin lasta rakastetaan yhtä paljon, tyttö on isin tyttö niin kuin miljoona muutakin lasta tässä maailmassa.
Minusta on ihanaa kun on paljon tyttöjä talossa ja lisääkin saisi tulla, poikakin on toki tervetullut, mutta TYTÖT on IHANIA <3
ilman että joku on ylimääräinen.
jossa neljä tytärtä ja kuopus vielä nyt aikuisena ahdistunut siitä, että hänet tehtiin vain siksi, että hänestä toivottiin poikaa ja isän ison firman jatkajaa. Ja tässä perheessä isä oli puhunut toiveestaan ihan lastensa kuulleen, mikä minusta aika hurjaa.
T. Ap
Ensinnäkin olen kuullut amerikkalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan 3 tyttöä perheessä lisää avioeron todennäköisyyttä. Ehkä ne miehet sitten kuitenkin toivovat poikaa?
Minulla taas on kaksi tyttöä, eikä siinä ole mielestäni mitään väärää, jos totean, etten oikein osaisi kuvitella itseäni poikien äidiksi ja nimenomaan tyttöjä olen aina toivonut. Eikö se olekin todella onnellista, että itse tyttöjen äitinä ajattelen näin? Eri asia olisi sitten se, jos minulla olisi poika ja tyttö ja ajattelisin silloin, etten minä tuota poikaa olisi halunnutkaan. Ihan sama onko perheessä tyttöjä vai poikia vai molempia kunhan vanhemmista vain tuntuu siltä, että nämä ovat juuri ne lapset, jotka meillä kuuluukin olla.
Myönnän kyllä että olen yllättänyt pari kertaa itseni sellaisen ajatuksen parista, että olen säälinyt äitejä, joilla on "pelkkiä" poikia. Ehkä siksi kun nämä omat tytöt on niin ihania. Isiä en kylläkään jostain syystä sääli paitsi paria, jotka ovat saaneet vain yhden lapsen vaikka olisivat toivoneet useampia.
Kun omassa elämässä ei ole oikein mitään millä ylpeillä (=ei koulutusta, ei työtä, ei ulkonäköä, älyä tai sydäntä), täytyy silloin vängällä
etsiä edes jotain, jolla leveillä, oli se sitten miten triviaalia tai naurettavaa hyvänsä. Siksi näitä tyttö/poikaperheiden säälijöitä löytyy.
Kasvakaa urpot aikuisiksi!
Etenkin niiden isät. Mutta toivottavasti kaikki ovat onnellisia juuri siinä perheessä minkä ovat saaneet :)
Yleensä sitä saa mitä ansaitsee- eli tampion miehen, jos on niin valinnut. Eikö vanha kansa sanonut, että vakkaa kantensa valitsee. Ja siinä sivussa yhtä pöljä perhe. Itse en viitsisi valittaa lapsen sukupuolesta kolmen raskausaikana kuolleen lapsen jälkeen, joten suhteellisuuden tajua peliin naiset. Kai te uskotte, että tyttönne voi olla fiksumpia kuin pinnkkuprinssit.
Meillä on yksi lapsi, tyttö. Minä voisin ottaa toisenkin lapsen vastaan, en oikeastaan toivo toista lasta mutta en ole vastaankaan. *Mies* sen sijaan on sitä mieltä että kyllä tämä yksi meille riittää, hänen sanojensa mukaan:"Mihin me toista lasta tarvittaisiin, johan meillä on yksi täydellinen".
..kyl tällä palstalla on ihan helvetin sairasta porukkaa.
T: tytön ja kahden pojan äiti.
meillä mies on vain tyytyväinen että on tullut tyttöjä. "Hyvä ettei tullut poikia,sinä saat kehitellä harrastukset ja muut..." :D
tytöllä on erityispaikka miehen sydämessä yms. Sai sellaisen kuvan että poika oli pettymys, suuri sellainen :(
En ymmärrä nykyajattelua, luulis ihan oikeasti että nykypäivänä ei sukupuolesta olisi kiinni. Eikö ole pääasia että saatte sen lapsen? Sukupuolesta riippumatta.
Itselläni on tyttö ja poikaa. Kaikki yhtä rakkaita ja samanarvoisia :)
Hei,
Mina olen nuorin neljasta sisaruksesta. Koskaan ei ole ollut tunnetta, etta isani olisi kaivannut poikaa. Saattaa tietenkin olla, etta mielessaan han olisi poikaa toivonut , mutta tosiaan en muista lapsuudestani koskaan tallaista tunnetta tai meille tytoille han ei ainakaan sita koskaan mitenkaan ilmaissut.
Itsellani on kaksi tyttoa ja odotan kolmatta (en tieda sukupuolta, minulle on aivan sama onko tulossa tytto vai poika, kunhan on vauva;-).
Ennen tata palstaa en todellakaan tiennyt, etta tama (siis lapsen sukupuoli) on jotenkin merkittava asia. EIhan oikeassa elamassa kulaan tallaista ihmettele (ainakaan minun tuttavapiirissani ja ainakaan aaneen)
Itse olen tavannut niin huonosti käyttäytyviä, ja manipuloivia pikkutyttöjä, että hui kauhistus.
Pikkupojat käyttäytyvät huonommin ja manipuloivat enemmän kuin pikkutytöt.
jossa neljä tytärtä ja kuopus vielä nyt aikuisena ahdistunut siitä, että hänet tehtiin vain siksi, että hänestä toivottiin poikaa ja isän ison firman jatkajaa. Ja tässä perheessä isä oli puhunut toiveestaan ihan lastensa kuulleen, mikä minusta aika hurjaa. T. Ap
tapauksissa ihmettelen aina miksei muka tyttö voisi jatkaa sitä firmaa...Outoa että pitäis olla poika.
En ole kuullut tällaista "tyttöperheiden säälintää". Yhdessä tuttavaperheessä mies sanoi toista lasta odotettaessa, että jos sekin on tyttö niin tungetaan takaisin sinne mistä on tullutkin. Mielestäni aivan kauheaa puhetta.
Enemmänkin ihmettelen tätä ilmiötä, että on joku "pakko"olla molempia. En voi käsittää ja ihan ärsyttää, kun jokainen vastaantulija kommentoi, että "toivottavasti teillä on nyt niin paljon onnea, että nyt mahassa oleva on tyttö, sitten teillä on molemmat". Selkeästi kaikki pettyisivät hirveästi, jos tulisi toinen poika (jota itse sekavista syistä toivon).Miten se elämä nyt niin täydelliseksi muuttuu, jos meillä olisikin"molemmat"? En voi käsittää tätä ajatusmaailmaa, että perhe voi olla kokonainen tai ehjä ainoastaan, jos on molempia sukupuolia olevia lapsia.
Minäkin olen hyvin onnellinen ja ylpeä pojastani! Poikaa aina toivonut ja sen sain mistä olen todella kiitollinen kun niin mahtava ja ihana lapsi:)
Ja tähän miksi pitää miettiä paremmuuksia vai mitä te nyt sitten mietittekään,sukupuoliasia on henkilökohtainen kumpaa toivoo esim jollain lapsuudessa veljeä hoitanut ja aikuisena toivoo poikaa tai ollut paljon tyttösisaruksia mikä saanut haluamaan tytön.jne.ja kumpaa nyt saakaan niin toivottujahan kaikki kuitenkin ovat eikö näin. itse en ainakaan muiden lapsista ole mitään tälläisiä ajatellut mitä nyt tästä lukenut ja toivon ettei minustakaan kukaan ajattele mitään omiaan pojan äitinä? pojat on ihania!
Vielä kauheempaa se on niille jos perheeseen on suotu poikia ja tyttöjä.