Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Säälittävät tyttöperheet"
19.03.2009 |
Tämä otsikossa mainittu asia nousee tällä av-palsatlla aina välillä esille, siis että joidenkin mielestä on säälittävää tai että he nauravat vahingoniloisesti, jos perheessä on vain tyttölapsia. Nyt minua kiinnostaisikin tyttöjen äitinä ja naisena tiettää, mitä säälittävää tai naurettavaa meissä on, suhteessa esim. "poikaperheisiin" (jos joku nyt haluaa pitää tyttö ja poika -perhettä ideaalina)?
Itse en usko, että olisin yhtään onnellisempi tai onnettomampi, jos meillä olisi vain poikia tai molempia sukupuolta olevia lapsia. Toki tiedän perheitä, joissa on ollut useampi lapsi samaa sukupuolta ja on tekemällä tehty sitä toista sukupuolta (esim. perhe, jossa oli 6 poikaa ja 7. lapsi oli tyttö ja perhe, jossa oli 4 tyttöä ja 5. lapsi oli poika). Meille on kuitenkin, myös miehelleni, ollut tärkeintä, että olemme saaneet lapsia.
Te, jotka näin ajattelette (en usko, että teitä on hirveän monia, mutta jaksatte aina vain moneen aloitukseen tästä asiasta kirjoittaa), tunnetteko henkilökohtaisesti tyttöperheitä ja ovatko he jotenkin onnettomia johtuen lapsiensa sukupuolesta? Oletteko sanoneet myös heille, että säälitte heitä?
Itseasiassa melkein kaikki perheet, joille on tullut avioero, ovat tuttavapiirissäni olleet perheitä, joissa lapset eri sukuopulolta, ei perheissä, joissa lapset samaa sukupuolta. (Tällä ei todellakaan vaikutusta avioeroon, mutta ainakaan näissä tapauksissa "onnellinen tyttö ja poika -asetelma" ei ole tuonut avio-onnea.)
En myöskään ymmärrä äitejä, jotka kirjoittavat, etteivät olisi koskaan voineet kuvitellakaan olevansa vain tyttöjen äitejä tai vain poikien äitejä. Tai eivät olisi halunnetkaan sitä toista sukupuolta. Itse olisin ollut kaikista vaihtoehdoista iloinen ja uskon, että myös lapset ovat iloisia (useimmiten) sisaruksistaan, olivatpa nämä mitä sukupuolta hyvänsä.
Kommentit (148)
Idioottimaisuutteen...siis villi tyttö on ihana ja villi poika on kamala tyylistä junttiutta?
Mulla on kumpaakin ja huomiota on tullut kyllä pojallekkin ihan siinä missä tytölle.
Esim, syömässä ollessamme on usein kuullut hiljaista puhetta viereisestä pöydästä, että voi kun tuo pieni poika on suloinen...
Ihmiset tulevat juttelemaan sekä tytöllemme, että pojalle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä vois olla sama anoppi......
että jokainen mies haluaa pojan. Sukunsa ja geeniensä jatkajan. Näin on aina ollut ja tulee aina olemaan, tämä pohjautuu biologisiin faktoihin.
Nimetkääpä yksikin kulttuuri, jossa poikalapsia ei arvostettaisi enemmän kuin tyttöjä.
olen ylpeä jokaisesta neljästä tyttärestäni! toiveissa on joka kerta ollut että lapsi olisi terve, sukupuolella ei minusta ole mitään väliä :)
Ei suomessa arvosteta poikia enempää kuin tyttöä. Ihan tasapuolisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Läntisessä maailmassa tuo menee aika tasan 50/50, Suomi on siinä mielessä poikkeustapaus että täällä pidetään poikalapsia keskimäärin suuremmassa arvossa.
Ei suomessa arvosteta poikia enempää kuin tyttöä. Ihan tasapuolisesti.
ja vain poikalapsia haluavat naiset ovat usein hukassa oman naiseutensa kanssa. Heitä on lapsena vähätelty heidän sukupuolensa vuoksi tai jostain muusta syystä ovat saanet kokea olevansa arvottomampia kuin pojat. Surullista kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Länsimaissa tyttöjä imetetään pidempään ja hoidetaan kotona pidempään, tämä muuten pätee myös Suomessa.
kun heille syntyi neljäs tyttö. MIes oli meillä kylässä ja sanoi jossain vaiheessa että, "olisi toivonu edest tästä viimeisimmästä lapsesta poikaa". Hyvä isä se on, se tiedän ja rakastaa varmasti tyttöjään, mutta...
Mitä kavereiden kanssa juteltiin niin moni sanoi jos silloin kun heidän kolmas lapsi syntyi että, "voi vitsi, taas tyttö"
Meillä on tyttö ja poika, molemmmat ovat ihania.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Länsimaissa tyttöjä imetetään pidempään ja hoidetaan kotona pidempään, tämä muuten pätee myös Suomessa.
Kyllä se nyt vaan on niin että mies voi rakastaa toki tyttöään, mutta kyllä mies aina pojan haluaa ja se on miehelle suurempi ylpeyden aihe.
Mun mies oli onnellinen kun tyttö saatiin, mutta pojan syntymän jälkeen se oikein "hehku".
Länsimaissa tyttöjä imetetään pidempään ja hoidetaan kotona pidempään, tämä muuten pätee myös Suomessa.
Kyllä se nyt vaan on niin että mies voi rakastaa toki tyttöään, mutta kyllä mies aina pojan haluaa ja se on miehelle suurempi ylpeyden aihe.
Mun mies oli onnellinen kun tyttö saatiin, mutta pojan syntymän jälkeen se oikein "hehku".
jotenkin rakkaampi. Tai ei rakkaampi, vaan jollain tavalla läheisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pojasta kasvatetaan POIKAA ja tytöstä TYTTÖÄ. Minä säälin niitä yksisilmäisiä ihmisiä, jotka kuvittelevat, että pojasta tulee isin kalakaveri ja lätkänpelaaja ja tytöstä pikkuprinsessa, jonka kanssa äiti leikkii barbeilla. Ja kaikkein eniten minä säälin niitä lapsia, joihin ei olla tyytyväisiä sukupuolensa perusteella ja joiden vanhemmat suosivat toista lasta vain koska hän on toista sukupuolta tai niitä, joista tehdään syntipukki jokaiseen konfliktiin ja tappeluun sukupuolensa takia.
Sen sijaan minä en sääli perheitä, joissa on lapsia joita rakastetaan ja joita huomioidaan omina persooninaan.
Ite olen neljästä tytöstä nuorin ja varmasti jokaisen kohdalla on pidetty peukkuja pojan puolesta - en silti ole koskaan kokenut olevani "epäonnistunut poika" tai muuten kehnompi, aina meitä tyttöjä on kauheasti rakastettu ja olemme sen saaneet kokea ja tuntea. Äidilleni oli laitoksella joku kätilö sanonut, että "näillä tytöillähän niitä poikia sitten saa!"
Itselläni on tasaparit, kaksi poikaa ja kaksi tyttöä. Umpityttöisestä perheestä kotoisin olevana en osannut kuvitellakaan, että minulle syntyisi poikia ja kun poikia tuli niin ajattelin, ettei minulla voi olla niin hyvä tuuri, että tulisi vielä tyttökin - tuli sitten kaksi - ja kaikki ovat olleet tasan tarkkaan yhtä odotettuja ja toivottuja sukupuolesta riippumatta. Se että on tullut molempia sortteja on ollut vain ylimääräistä BONUSta.
Mutta se täytyy tähän tyttökeskusteluun lisätä, että minä tiedän monia keski-ikäisiä miehiä, joilla on 2-3 tyttöä, ei poikia. Heistä yllättävän monelle iskee joku ihme keski-iän kriisi, aloitetaan yltiöpoikamaisia harrastuksia: naapuri räplää romua ralliautoa ja osti moottoripyörän, vanha pomo valkaisi tukkansa ja osti ison punaisen prätkän jnejnejne. Sellaiset keski-ikäiset isät, joilla on myös/vain poikia eivät näytä samaa hulluuskohtausta saavan, he kun ovat saaneet leikkiä poikien leikkejä oman jälkikasvunsa kanssa jo vuosikaudet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä seudulla, jossa asun (kaupunki Itä-suomessa) poikalapset ja poikaperheet saavat kyllä tuntea olevansa kakkosluokan kansalaisia.
Itselläni poikia, joista olen hyvin onnellinen. Enkä aijo tehdä yhtään lasta sitä varten, että minun "pitäisi" saada tyttö.
On surullista ja ahdistavaakin, kun eri tilaisuuksissa tyttöjä kehutaan kauniiksi, ihaniksi jne. vaikka olisi takkutukkainen suttura huutamassa pää punaisena. Ja vieressä seisoo mahdottoman suloinen ja siisti pieni poika, mutta hän ei saa muuta kuin negatiivista huomiota.
Itse olen tavannut niin huonosti käyttäytyviä, ja manipuloivia pikkutyttöjä, että hui kauhistus. Se että tyttö on kuorrutettu vaaleanpunaisella hörhötyksellä, ei auta kasvatuksen ja hyvien käytöstapojen puutteeseen. Ja siihen kitinään!!!!!
Kyllä olen hyvin onnellinen omista pojistani!!!
Mä olen varma että tämäkin "ongelma" on vaan tämän kirjoittajan omassa mielessä. Missä ihmeen paikassa te asutte kun tällaista kohtaatte jatkuvasti kohtaatte?
Sitä paitsi, tuo kohta "takkutukkainen suttura" (eli tyttö) kalskahti kyllä pahalta. Tämän kirjoittaja ei taida puolestaan arvostaa tyttölapsia lainkaan.
Mulla itselläni on kaksi poikaa. En ole IKINÄ kohdannut sääliä tämän johdosta, enkä sääli puolestani ketään poika/tyttö/molempilapsista perhettä. Ja jos joku höppanä säälisikin, mulle olisi ihan sama, en TODELLAKAAN ahdistuisi moisesta. Huvittaisi lähinnä...
että pystyy oikein miettimällä miettimään ja säälimään perheitä, joissa asiat eivät olekaan samoin kuin meillä?
Eikö ihmisillä ole mitään parempaa tekemistä?? Niinkuin vaikka viettää aikaa omien lasten kanssa?
Olkaa onnellisia omista lapsistanne ja antakaa muidenkin olla onnellisia omistaan. Mitä hittoa se teitä liikuttaa :D
se kuitenkin kertoo, että tällaisella ihmisellä on jotain pahempia ongelmia tai traumoja. Ehkä niitä kannattaisi lähteä selvittämään?
että ihmisiä ja perheitä arvostellaan tällaisesta asiasta. Mulla ei enää riitä ymmärrys, mikä meitä ihmisiä vaivaa?
Mä en pysty enää käymään näillä sivuilla. Kiitos ja hei.
ei ihme että se heijastuu lapsiinkin. Nämä joidenkin kirjoittamat jutut ovat suorastaan pelottavia. Todellakin pitäisi mennä jonnekin terapiaan, ei tuollainen ole enää normaalia. Kamalinta on se, että he vievät nuo ajatuksensa eteenpäin lapsilleen :(.
Arvaan..sun mies on oikeen äijän stereotyyppi..ootko nyrkin ja hellan välissä...aina silloin, kun äijäs ei oo ropaamassa autoonsa. SUn miehelle rakkainta maailmassa on oma auto ja POIKA!
Alue: Aihe vapaa
Esimerkiksi appivanhempani odottivat ilman muuta että meidän pitäisi saada yksi poika "nimeä jatkamaan" (nimi on perinteinen nen-aatelinen savolainen, niin että se siitä)
Ja meillä on 3 tyttöä, jolle anoppi on sitten kantanut punaisia vaatteita ja vahtii haukan lailla, että he pysyvät hoikkina, kun taas tyttärensä pojille tuputtaa ruokaa passaa muutenkin viimeisen päälle...