Tapaus Bertta ja lisäsiipi...

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 18:07"][quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 17:58"]

Kuinka tilanne käytännössä muuttuisi, jos Bertta nukkuisi yönsä lisäsiivessä?

[/quote]

Etkö osaa lukea tai päätellä sitä mistään? Esimerkiksi hän saisi nukkua aamulla rauhassa, kun on valvonut yöllä kipujen vuoksi, hän voisi mahdollisesti iän myötä ja hoidon tarpeen (toivottavasti) vähentyessä voisi enenevissä määrin siirtyä vanhempiensa hoidettavaksi myös yöaikaan. Ja kun kyse ei ole pelkästään käytännöstä, vaan myös laista ja lapsen oikeuksista, joista on olemassa kansainväliset sopimukset. Lapsen oikeus on asua kotona perheensä kanssa, eikä nukkua jossakin parakissa pihan perällä.
[/quote]

Itkuhälytin...?

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 12:06"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 11:54"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 11:24"][quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 07:48"][quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 00:31"][quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 23:53"] Miltä osin? Tornion valtuutettu kertoi, että parakista maksetaan vuokraa 2000 euroa kuukaudessa. 30 kuukautta tarkoittaa 60000 euroa, joka oli kustannusarvio muutostöille. Tuolla jollain kunnan viranomaisella on nyt periaate, josta ei jousta, vaikka mikä olisi. Ei kai sairaalasta olisi muuten maksettu jo sadoissa tuhansissa. Olisikohan niin, että kunnan viranomaisen kallis toimistopöytä uhkaisi jäädä saamatta? Ei taida olla sekään, koska mälläävät rahaa muuten vaan vastustamiseen. [/quote] Ei ne kulut siihen siiven rakentamiseen loppuisi. Edelleen tarvitaan yöhoitaja, että vanhemmat saa rauhassa hoitaa parisuhdetta ja hankkia vielä muutaman elätettävän. Oisihan se ihan hirvittävän rankkaa hoitaa itse ne jotka maailmaan pykää. [/quote] Yöhoitajien kustannukset ei kuulu tähän. Hoitotilana lisäsiipi tulee nopeasti parakkia edullisemmaksi. [/quote]Suostuisiko perhe maksamaan siivestä vuokraa kunnalle sitten jos ja kun siirtyy muulle lapsilaumalle? Jos kyllä, niin voisin nähdä siiven perusteltuna. Ymmärtääkö perhe, että kunnan on paljon helpompi maksaa vuokraa kun antaa köntsäsummanna 60000 euroa + perheen eristyksen rempan ajaksi. Moni (me mukaanlukien) maksaa vuokraa sen verran, että vuosien yhteenlaskeltulla vuokralla voitaisiin rahoittaa talo. Mistä Tornio ykskaks leikkaisi 60000+ euroa tämän perheen hyväksi? Kouluissa vaan näkkäriä seuraava kuu? Lakkautetaan Tornion tk-vuodeosastopaikat saattohoitolaisilta?

[/quote]

Ei kaupunki elä kädestä suuhun, ellei ole oikeita ongelmia rahoituksessa. Kaupungin on tasapainotettava budjettinsa vuositasolla. Jos investointi säästää kolmessa vuodessa vaihtoehtoiset kulut, on se rahoitukseltaankin todella edullinen, alle yhden lisäkuukauden hintainen. Vaikka laskettaisiin Kreikkalaisten "kalliilla" rahoituksella, tuo olisi edullinen satsaus, lisähintaa kertyisi ehkä puolen vuoden verran.

Jos kaupungilla oikeasti olisi tilanne, jossa rahoitus on noin tiukoilla, että se olisi suoraan tiliotteeseen sidottu, saisi mm. kunnan työntekijät odottaa palkkojaan etenkin lomarahojen aikaan.

[/quote]

Mutta onko tiedossa, että lapsi tulee selviämään kotihoidossa ja itsenäistymään, vai lasketaanko pidemmällä tähtäyksellä, että kun lisäsiipi on rakennettu, lapsen suolet taas alkavat vuotamaan ja joudutaan leikkauksiin ja lapsi joutuu elämään vuodeosastolla elämänsä ja lisäsiipi hoitotiloineen jää turhaksi.

Kuulostaa toki karmealta, mutta hoitoa pitäisi miettiä pidemmällä tähtäimellä. Myös sekin, liitetäänkö lapsi joskus kehitysvammalain piiriin, vai mikä on tilanne.

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 12:05"][quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 11:56"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 11:35"]

Ajatellaampa näin. Olet kirkossa kastetilaisuudessa kastamassa lastasi kirkon piiriin. Kasteen toimittaa pappi, joka on lestadiolainen. Mutta koska itse et ole, olet hänen silmissään maallinen, etkä minkään arvoinen. Hän sisimmässään halveksii sinua. Kun kuulin tämän avasi se silmäni. Tämän vuoksi lestadiolaisten tulisi irrottautua omaksi kirkokseen irti Kirkosta.

[/quote]

Nyt mennään aiheen ohi, mutta:

Kaste on ainutkertainen sakramentti ja pyhä toimitus papille. Siinä kastettava liitetään Pyhään yhteiseen seurakuntaan ja hän vastaanottaa Pyhän Hengen. Ei pappi halveksi Pyhää Henkeä vaikka olisi minkä vaan lahkon edustaja, jos pappi on uskossa.

[/quote]

Lestadiolaiset halveksivat maallisia. Eivät ole missään tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Vain välttämätön, eli maalliset kelpaavat asiakkaiksi ja työtovereiksi ja tämäkin pakosta. Täällä Nurmijärvellä ei lestat ole missään tekemisissä naapureiden kanssa. Ovat keskenään. Lapset eivät saa edes leikkiä muiden kanssa. Niin älä tule puhumaan lapion varresta, jos et osaa lukea kommentteja. En puhunut mistään sakramentista. Vaan ydin on siinä että nämä eivät voi elää normaalisti, vaan heillä on oma yhteiskunta tämän olemassa olevan yhteiskunnan sisällä.
[/quote]
Olen vl ja olen tekemisissä muiden kuin lestadiolaistenkin kanssa. Meillä on jopa käynyt kylässä muita kuin vl:a. Hui kauhistus!

Nyt on kyllä omaa tulkintaasi toisten käytöksestä. Totta on, että helposti lestadiolaiset ovat omissa piireissä, mutta ei johdu siitä, ettei muiden kanssa saisi olla tekemisissä. Vaan siitä, että"omien" kanssa on helpompi, kun ei tarvitse selitellä, miksi toimitaan kuten toimitaan. Osaksi voi olla myös pelkoa siitä, mitä muut ajattelevat. Kuten tästäkin ketjusta huomaa, ei pelko ole tuulesta temmattu.

Parempi tietysti olisi olla avoin, niin monilta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 21:59"]

KHO 31.3.1992 T 1262

Tapauksessa haettiin uudisrakennuksen lisäneliöistä aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Hakijoilla oli vaikeasti liikunta- ja kehitysvammainen tytär, jonka kuntoutusvälineiden säilytyksessä ja liikkumisen ja hoidon turvaamisessa oli päädytty siihen, että taloon rakennetaan uudisrakennus, jonka koko oli noin 12,5 m2.

Sosiaalilautakunta hylkäsi hakemuksen katsoen, että ainoastaan sisäratkaisujen muutokset tulee korvata vammaispalvelulain perusteella eikä niinkään uudisrakennushankkeet, joilla kasvatetaan rakennuksen kokonaispinta-alaa.

Lääninoikeus hylkäsi valituksen katsoen, että asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka nojalla lisäneliöiden rakentamista olisi pidettävä vammaisen tyttären vamman tai sairauden vuoksi välttämättä tarpeellisena asunnon muutostyönä. Korkein hallinto-oikeus pysytti sosiaalilautakunnan ja lääninoikeuden päätökset.

Lähde: Lainattu www.THL.fi

[/quote]

Tässä tapauksessahan taas selvitys välttämättömyydestä on esitetty ja sen vuoksi parakkikin jouduttu hankkimaan.

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 12:12"]

Kuulostaa toki karmealta, mutta hoitoa pitäisi miettiä pidemmällä tähtäimellä. Myös sekin, liitetäänkö lapsi joskus kehitysvammalain piiriin, vai mikä on tilanne.

[/quote]

Minkä kehitysvammalain piiriin lapsi liitettäisiin? Lapsi on vaikeasti vammainen ja tuo muutostyö on vammaispalvelulain mukainen. Hallinto-oikeudessa on varmasti arvioitu muutostarve asiantuntijoiden antaman tiedon pohjalta ja se on todettu välttämättömäksi.

Onhan mahdollista, että perhe joutuu liikenneonnettomuuteenkin. Melkein mitä vaan voi torjua sen nojalla, että ei tiedetä tulevaisuutta. Laissa ei onneksi edellytetä, että kukaan osaisi ennustaa ja syöpäsairaita tai vanhuksiakin hoidetaan, vaikka saattavat kuolla lähikuukausina.

JOS lisärakennus olisi välttämätön lapsen hoidon kannalta, perhe olisi rakennuttanut sen itse saadakseen lapsensa kotihoitoon ja penäisi jälkikäteen korvauksia. Välttämätön on välttämätön.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:08"]Lainopillista nakokulmaa. Opiskelen oikeustieteellisessa, tosin eri maassa.

Kunnan pitaa korvata vaikeavammaiselle henkilolle asunnon muutostoista aiheutuvat kustannukset, jotka han tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elaman toiminnoista.  (Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain  9 §:n 2 momentti) Esimerkkeja naista ovat esimerkiksi kiinteiden kalusteiden muuttaminen, luiskien rakentaminen, seka muut henkilon vakituisessa asunnossa suoritettavat muutostyot.

(Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen (vammaispalveluasetus) 12 §:n 1 momentti)

Ensimmainen Kinnusten vaikeus on siis se, etta heidan pyytamansa muutos ei oikeastaan sovi tahan maaritelmaan. Luiskien rakentaminen on hyvin erilainen toimenpide kuin kokonainen lisarakennus: tata argumenttia kunta onkin ilmeisesti kayttanyt, silla heidan mielestaan laajennus on lisa- eika muutosrakentamista. Olin ehtinyt kirjoittaa koko tekstin jo ennen edellista viestia: siina siis laaninoikeus katsoi, etta lisanelioiden rakentamisen pitaa olla “valttamatta tarpeellista”, ja paasaantoisesti uudisrakennushankkeita ei korvata (vaikea sanoa tarkalleen ilman itse paatosta miten korkein hallinto-oikeus on asiaa kommentoinut).

Perhe kohtaa joka tapauksessa muutaman ongelman oikeudessa.

Korjaustoimet eivat saa olla valttamattomia riippumatta siita, kuka talossa asuu, ja niiden taytyy johtua juuri vammasta tai sairaudesta (KHO 15.03.2000/533). Tassa tapauksessa voisi vaittaa, etta naita ‘korjaustoita’ olisi tarvittu lapsiluvun takia myos ilman vammaa tai sairautta - tietenkin riippuen hieman talon koosta.

Korjaustoiden tulee olla kohtuullisia. Esimerkiksi kaidehissin asentamista kerrostaloon ei voitu pitaa kohtuullisena (KHO 9.11.2004/2338), eika myoskaan uuden pesutilan rakentamista kun sellainen jo asunnossa oli (KHO 29.4.2014/1446). Lisaksi kun vaikeavammainen halusi muuttaa isompaan asuntoon, jolloin kunnan olisi taytynyt korvata muutostyot uudelleen, tata ei pidetty kohtuullisena (KHO 30.09.1999/2635). Huomioi etta tapauksessa vaikeavammainen olisi itse ostanut muutamaakymmenta neliota suuremman asunnon! Kohtuullisuuden maaritelma ei valttamatta tayty tassa tapauksessa, varsinkin kun kotihoito on kuitenkin jarjestetty erillisessa huoneistossa.

Korkein hallinto-oikeus on myoskin useasti korostanut, etta kohtuullisuuden vaatimus ulottuu myos rajoittamaan vaikeavammaisen oikeutta valita itse asuinpaikkansa ja asuntonsa, kuten edellisessa tapauksessa jossa vaikeavammainen halusi muuttaa. Myos kaidehissin tapauksessa korostettiin, etta vammaispalvelulaki ei korvannut sellaisia haittoja, jotka aiheutuivat vaikeavammaisen vapaudesta asua hissittomassa kerrostalossa. Sama voitaisiin ulottaa myos tahan tapaukseen: haitta aiheutuu perheen valinnasta asua tietyssa omakotitalossa.

Mielestani siis Kinnusilla tuskin on suurta mahdollisuutta saada kunta kustantamaan lisarakennus hallinto-oikeuden paatoksen kautta. 

Nyt voisikin siirtya tekemaan jotain jarkevaa...
[/quote]

Sinähän tulitkin kiteyttämään kaiken olennaisen, kun minultakin perusteluita pyydettiin kun sorruin väsyneessä mielentilassa tänne palstalle tulemaan. Mutta tosiaan, täyttä asiaahan tämä on. Toivottavasti maallikotkin tämän käsittäisivät ja säästäisivät sitä kautta hermojaan.

Tv lakinainen

Tuolla facebookissa kerätään rahaa Bertalle. Onko keräyslupa kunnossa? Eihän rahaa saa kerätä ilman lupaa, vai?

https://www.facebook.com/events/1459380180949419/?ref=3&ref_newsfeed_story_type=regular

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:08"]

Lainopillista nakokulmaa. Opiskelen oikeustieteellisessa, tosin eri maassa.

Kunnan pitaa korvata vaikeavammaiselle henkilolle asunnon muutostoista aiheutuvat kustannukset, jotka han tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elaman toiminnoista.  (Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain  9 §:n 2 momentti) Esimerkkeja naista ovat esimerkiksi kiinteiden kalusteiden muuttaminen, luiskien rakentaminen, seka muut henkilon vakituisessa asunnossa suoritettavat muutostyot.

(Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen (vammaispalveluasetus) 12 §:n 1 momentti)

Ensimmainen Kinnusten vaikeus on siis se, etta heidan pyytamansa muutos ei oikeastaan sovi tahan maaritelmaan. Luiskien rakentaminen on hyvin erilainen toimenpide kuin kokonainen lisarakennus: tata argumenttia kunta onkin ilmeisesti kayttanyt, silla heidan mielestaan laajennus on lisa- eika muutosrakentamista. Olin ehtinyt kirjoittaa koko tekstin jo ennen edellista viestia: siina siis laaninoikeus katsoi, etta lisanelioiden rakentamisen pitaa olla “valttamatta tarpeellista”, ja paasaantoisesti uudisrakennushankkeita ei korvata (vaikea sanoa tarkalleen ilman itse paatosta miten korkein hallinto-oikeus on asiaa kommentoinut).

Perhe kohtaa joka tapauksessa muutaman ongelman oikeudessa.

Korjaustoimet eivat saa olla valttamattomia riippumatta siita, kuka talossa asuu, ja niiden taytyy johtua juuri vammasta tai sairaudesta (KHO 15.03.2000/533). Tassa tapauksessa voisi vaittaa, etta naita ‘korjaustoita’ olisi tarvittu lapsiluvun takia myos ilman vammaa tai sairautta - tietenkin riippuen hieman talon koosta.

Korjaustoiden tulee olla kohtuullisia. Esimerkiksi kaidehissin asentamista kerrostaloon ei voitu pitaa kohtuullisena (KHO 9.11.2004/2338), eika myoskaan uuden pesutilan rakentamista kun sellainen jo asunnossa oli (KHO 29.4.2014/1446). Lisaksi kun vaikeavammainen halusi muuttaa isompaan asuntoon, jolloin kunnan olisi taytynyt korvata muutostyot uudelleen, tata ei pidetty kohtuullisena (KHO 30.09.1999/2635). Huomioi etta tapauksessa vaikeavammainen olisi itse ostanut muutamaakymmenta neliota suuremman asunnon! Kohtuullisuuden maaritelma ei valttamatta tayty tassa tapauksessa, varsinkin kun kotihoito on kuitenkin jarjestetty erillisessa huoneistossa.

Korkein hallinto-oikeus on myoskin useasti korostanut, etta kohtuullisuuden vaatimus ulottuu myos rajoittamaan vaikeavammaisen oikeutta valita itse asuinpaikkansa ja asuntonsa, kuten edellisessa tapauksessa jossa vaikeavammainen halusi muuttaa. Myos kaidehissin tapauksessa korostettiin, etta vammaispalvelulaki ei korvannut sellaisia haittoja, jotka aiheutuivat vaikeavammaisen vapaudesta asua hissittomassa kerrostalossa. Sama voitaisiin ulottaa myos tahan tapaukseen: haitta aiheutuu perheen valinnasta asua tietyssa omakotitalossa.

Mielestani siis Kinnusilla tuskin on suurta mahdollisuutta saada kunta kustantamaan lisarakennus hallinto-oikeuden paatoksen kautta. 

Nyt voisikin siirtya tekemaan jotain jarkevaa...

[/quote]

Tässä tapauksessa kaupungin päätös on jo kerran kumottu hallinto-oikeudessa. Kaupunki on hankkinut parakin, eli selvitykset tilan välttämättömyydestä on selvästi saatu ja sinänsä perusteet ovat olemassa. Uudisrakentaminen on yhtä lailla korvattavaa kuin muutkin muutostyöt. Ilmeisesti luit nyt tuosta oikeuskäytäntäesimerkistäsi tuon, ettei uudisrakentaminen olisi pääsääntöisesti korvattavaa. Sehän oli sen kunnan päätöksen perusteluista. Lääninoikeus ei pitänyt lisätilan rakentamista tarpeellisena tässä tapauksessa puuttuvien selvitysten vuoksi.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:13"]

JOS lisärakennus olisi välttämätön lapsen hoidon kannalta, perhe olisi rakennuttanut sen itse saadakseen lapsensa kotihoitoon ja penäisi jälkikäteen korvauksia. Välttämätön on välttämätön.

[/quote]

Välttämätön on välttämätön ja sen vuoksi lapsi onkin päässyt "kotiin" vasta kaupungin hankittua parakin, jossa yöhoito mahdollistuu.

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 12:18"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 12:12"]

Kuulostaa toki karmealta, mutta hoitoa pitäisi miettiä pidemmällä tähtäimellä. Myös sekin, liitetäänkö lapsi joskus kehitysvammalain piiriin, vai mikä on tilanne.

[/quote]

Minkä kehitysvammalain piiriin lapsi liitettäisiin? Lapsi on vaikeasti vammainen ja tuo muutostyö on vammaispalvelulain mukainen. Hallinto-oikeudessa on varmasti arvioitu muutostarve asiantuntijoiden antaman tiedon pohjalta ja se on todettu välttämättömäksi.

Onhan mahdollista, että perhe joutuu liikenneonnettomuuteenkin. Melkein mitä vaan voi torjua sen nojalla, että ei tiedetä tulevaisuutta. Laissa ei onneksi edellytetä, että kukaan osaisi ennustaa ja syöpäsairaita tai vanhuksiakin hoidetaan, vaikka saattavat kuolla lähikuukausina.

[/quote]

Kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki ovat erit

Vammaispalvelulaki on kehitysvammalakiin nähden ensisijainen, mikäli palvelu tai tukitoimi voidaan myöntää  molempien lakien perusteella. Kehitysvammaisilla henkilöillä on kuitenkin oikeus saada kehitysvammalain mukaisia palveluita silloin, jos vammaispalvelulain  mukaiset palvelut eivät ole riittäviä tai sopivia.

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 12:18"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 12:12"]

Kuulostaa toki karmealta, mutta hoitoa pitäisi miettiä pidemmällä tähtäimellä. Myös sekin, liitetäänkö lapsi joskus kehitysvammalain piiriin, vai mikä on tilanne.

[/quote]

Minkä kehitysvammalain piiriin lapsi liitettäisiin? Lapsi on vaikeasti vammainen ja tuo muutostyö on vammaispalvelulain mukainen. Hallinto-oikeudessa on varmasti arvioitu muutostarve asiantuntijoiden antaman tiedon pohjalta ja se on todettu välttämättömäksi.

Onhan mahdollista, että perhe joutuu liikenneonnettomuuteenkin. Melkein mitä vaan voi torjua sen nojalla, että ei tiedetä tulevaisuutta. Laissa ei onneksi edellytetä, että kukaan osaisi ennustaa ja syöpäsairaita tai vanhuksiakin hoidetaan, vaikka saattavat kuolla lähikuukausina.

[/quote]

Jos oikein muistan, niin jos ihminen vammautuu päälle 16v, hän kuuluu vammaispalvelujen alle ja ei saa enää erityishuoltopiirien palveluita

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 12:21"]

Tuolla facebookissa kerätään rahaa Bertalle. Onko keräyslupa kunnossa? Eihän rahaa saa kerätä ilman lupaa, vai?

https://www.facebook.com/events/1459380180949419/?ref=3&ref_newsfeed_story_type=regular

[/quote]

Tulihan se syy sieltä ilmi tulla sosiaalisessa mediassa julkisuuteen :D

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:13"]

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:08"]Lainopillista nakokulmaa. Opiskelen oikeustieteellisessa, tosin eri maassa. Kunnan pitaa korvata vaikeavammaiselle henkilolle asunnon muutostoista aiheutuvat kustannukset, jotka han tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elaman toiminnoista.  (Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain  9 §:n 2 momentti) Esimerkkeja naista ovat esimerkiksi kiinteiden kalusteiden muuttaminen, luiskien rakentaminen, seka muut henkilon vakituisessa asunnossa suoritettavat muutostyot. (Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen (vammaispalveluasetus) 12 §:n 1 momentti) Ensimmainen Kinnusten vaikeus on siis se, etta heidan pyytamansa muutos ei oikeastaan sovi tahan maaritelmaan. Luiskien rakentaminen on hyvin erilainen toimenpide kuin kokonainen lisarakennus: tata argumenttia kunta onkin ilmeisesti kayttanyt, silla heidan mielestaan laajennus on lisa- eika muutosrakentamista. Olin ehtinyt kirjoittaa koko tekstin jo ennen edellista viestia: siina siis laaninoikeus katsoi, etta lisanelioiden rakentamisen pitaa olla “valttamatta tarpeellista”, ja paasaantoisesti uudisrakennushankkeita ei korvata (vaikea sanoa tarkalleen ilman itse paatosta miten korkein hallinto-oikeus on asiaa kommentoinut). Perhe kohtaa joka tapauksessa muutaman ongelman oikeudessa. Korjaustoimet eivat saa olla valttamattomia riippumatta siita, kuka talossa asuu, ja niiden taytyy johtua juuri vammasta tai sairaudesta (KHO 15.03.2000/533). Tassa tapauksessa voisi vaittaa, etta naita ‘korjaustoita’ olisi tarvittu lapsiluvun takia myos ilman vammaa tai sairautta - tietenkin riippuen hieman talon koosta. Korjaustoiden tulee olla kohtuullisia. Esimerkiksi kaidehissin asentamista kerrostaloon ei voitu pitaa kohtuullisena (KHO 9.11.2004/2338), eika myoskaan uuden pesutilan rakentamista kun sellainen jo asunnossa oli (KHO 29.4.2014/1446). Lisaksi kun vaikeavammainen halusi muuttaa isompaan asuntoon, jolloin kunnan olisi taytynyt korvata muutostyot uudelleen, tata ei pidetty kohtuullisena (KHO 30.09.1999/2635). Huomioi etta tapauksessa vaikeavammainen olisi itse ostanut muutamaakymmenta neliota suuremman asunnon! Kohtuullisuuden maaritelma ei valttamatta tayty tassa tapauksessa, varsinkin kun kotihoito on kuitenkin jarjestetty erillisessa huoneistossa. Korkein hallinto-oikeus on myoskin useasti korostanut, etta kohtuullisuuden vaatimus ulottuu myos rajoittamaan vaikeavammaisen oikeutta valita itse asuinpaikkansa ja asuntonsa, kuten edellisessa tapauksessa jossa vaikeavammainen halusi muuttaa. Myos kaidehissin tapauksessa korostettiin, etta vammaispalvelulaki ei korvannut sellaisia haittoja, jotka aiheutuivat vaikeavammaisen vapaudesta asua hissittomassa kerrostalossa. Sama voitaisiin ulottaa myos tahan tapaukseen: haitta aiheutuu perheen valinnasta asua tietyssa omakotitalossa.   Mielestani siis Kinnusilla tuskin on suurta mahdollisuutta saada kunta kustantamaan lisarakennus hallinto-oikeuden paatoksen kautta.    Nyt voisikin siirtya tekemaan jotain jarkevaa... [/quote] Sinähän tulitkin kiteyttämään kaiken olennaisen, kun minultakin perusteluita pyydettiin kun sorruin väsyneessä mielentilassa tänne palstalle tulemaan. Mutta tosiaan, täyttä asiaahan tämä on. Toivottavasti maallikotkin tämän käsittäisivät ja säästäisivät sitä kautta hermojaan. Tv lakinainen

[/quote]

Höpö höpö teille molemmille. :D

t. näitä lakeja oikeasti työssään soveltava

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:19"][quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:13"]

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:08"]Lainopillista nakokulmaa. Opiskelen oikeustieteellisessa, tosin eri maassa. Kunnan pitaa korvata vaikeavammaiselle henkilolle asunnon muutostoista aiheutuvat kustannukset, jotka han tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elaman toiminnoista.  (Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain  9 §:n 2 momentti) Esimerkkeja naista ovat esimerkiksi kiinteiden kalusteiden muuttaminen, luiskien rakentaminen, seka muut henkilon vakituisessa asunnossa suoritettavat muutostyot. (Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen (vammaispalveluasetus) 12 §:n 1 momentti) Ensimmainen Kinnusten vaikeus on siis se, etta heidan pyytamansa muutos ei oikeastaan sovi tahan maaritelmaan. Luiskien rakentaminen on hyvin erilainen toimenpide kuin kokonainen lisarakennus: tata argumenttia kunta onkin ilmeisesti kayttanyt, silla heidan mielestaan laajennus on lisa- eika muutosrakentamista. Olin ehtinyt kirjoittaa koko tekstin jo ennen edellista viestia: siina siis laaninoikeus katsoi, etta lisanelioiden rakentamisen pitaa olla “valttamatta tarpeellista”, ja paasaantoisesti uudisrakennushankkeita ei korvata (vaikea sanoa tarkalleen ilman itse paatosta miten korkein hallinto-oikeus on asiaa kommentoinut). Perhe kohtaa joka tapauksessa muutaman ongelman oikeudessa. Korjaustoimet eivat saa olla valttamattomia riippumatta siita, kuka talossa asuu, ja niiden taytyy johtua juuri vammasta tai sairaudesta (KHO 15.03.2000/533). Tassa tapauksessa voisi vaittaa, etta naita ‘korjaustoita’ olisi tarvittu lapsiluvun takia myos ilman vammaa tai sairautta - tietenkin riippuen hieman talon koosta. Korjaustoiden tulee olla kohtuullisia. Esimerkiksi kaidehissin asentamista kerrostaloon ei voitu pitaa kohtuullisena (KHO 9.11.2004/2338), eika myoskaan uuden pesutilan rakentamista kun sellainen jo asunnossa oli (KHO 29.4.2014/1446). Lisaksi kun vaikeavammainen halusi muuttaa isompaan asuntoon, jolloin kunnan olisi taytynyt korvata muutostyot uudelleen, tata ei pidetty kohtuullisena (KHO 30.09.1999/2635). Huomioi etta tapauksessa vaikeavammainen olisi itse ostanut muutamaakymmenta neliota suuremman asunnon! Kohtuullisuuden maaritelma ei valttamatta tayty tassa tapauksessa, varsinkin kun kotihoito on kuitenkin jarjestetty erillisessa huoneistossa. Korkein hallinto-oikeus on myoskin useasti korostanut, etta kohtuullisuuden vaatimus ulottuu myos rajoittamaan vaikeavammaisen oikeutta valita itse asuinpaikkansa ja asuntonsa, kuten edellisessa tapauksessa jossa vaikeavammainen halusi muuttaa. Myos kaidehissin tapauksessa korostettiin, etta vammaispalvelulaki ei korvannut sellaisia haittoja, jotka aiheutuivat vaikeavammaisen vapaudesta asua hissittomassa kerrostalossa. Sama voitaisiin ulottaa myos tahan tapaukseen: haitta aiheutuu perheen valinnasta asua tietyssa omakotitalossa.   Mielestani siis Kinnusilla tuskin on suurta mahdollisuutta saada kunta kustantamaan lisarakennus hallinto-oikeuden paatoksen kautta.    Nyt voisikin siirtya tekemaan jotain jarkevaa... [/quote] Sinähän tulitkin kiteyttämään kaiken olennaisen, kun minultakin perusteluita pyydettiin kun sorruin väsyneessä mielentilassa tänne palstalle tulemaan. Mutta tosiaan, täyttä asiaahan tämä on. Toivottavasti maallikotkin tämän käsittäisivät ja säästäisivät sitä kautta hermojaan. Tv lakinainen

[/quote]

Höpö höpö teille molemmille. :D

t. näitä lakeja oikeasti työssään soveltava
[/quote]

Noh, perustelisitko sinä "soveltaja" vuorostaan, mikä tuossa faktatiedossa ei pitänyt paikkaansa?

On tässä rahapula itselläkin. Pitää panna äkkiä kilpaileva rahankeräyssivu ja blogi pystyyn. Lähettelen sitten tilinumerot ihmisille ja ihmiset maksaa. Kukaan ei perään hauku, kun pidän rahat itselläni, koska mitään virallista keräystä ei ole.

Aina on hulluja, jotka tuolle seläntakaa-huijarille lahjoittaa rahojaan :D näppärä keksintö

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:16"]

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:08"]

Lainopillista nakokulmaa. Opiskelen oikeustieteellisessa, tosin eri maassa.

Kunnan pitaa korvata vaikeavammaiselle henkilolle asunnon muutostoista aiheutuvat kustannukset, jotka han tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elaman toiminnoista.  (Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain  9 §:n 2 momentti) Esimerkkeja naista ovat esimerkiksi kiinteiden kalusteiden muuttaminen, luiskien rakentaminen, seka muut henkilon vakituisessa asunnossa suoritettavat muutostyot.

(Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen (vammaispalveluasetus) 12 §:n 1 momentti)

Ensimmainen Kinnusten vaikeus on siis se, etta heidan pyytamansa muutos ei oikeastaan sovi tahan maaritelmaan. Luiskien rakentaminen on hyvin erilainen toimenpide kuin kokonainen lisarakennus: tata argumenttia kunta onkin ilmeisesti kayttanyt, silla heidan mielestaan laajennus on lisa- eika muutosrakentamista. Olin ehtinyt kirjoittaa koko tekstin jo ennen edellista viestia: siina siis laaninoikeus katsoi, etta lisanelioiden rakentamisen pitaa olla “valttamatta tarpeellista”, ja paasaantoisesti uudisrakennushankkeita ei korvata (vaikea sanoa tarkalleen ilman itse paatosta miten korkein hallinto-oikeus on asiaa kommentoinut).

Perhe kohtaa joka tapauksessa muutaman ongelman oikeudessa.

Korjaustoimet eivat saa olla valttamattomia riippumatta siita, kuka talossa asuu, ja niiden taytyy johtua juuri vammasta tai sairaudesta (KHO 15.03.2000/533). Tassa tapauksessa voisi vaittaa, etta naita ‘korjaustoita’ olisi tarvittu lapsiluvun takia myos ilman vammaa tai sairautta - tietenkin riippuen hieman talon koosta.

Korjaustoiden tulee olla kohtuullisia. Esimerkiksi kaidehissin asentamista kerrostaloon ei voitu pitaa kohtuullisena (KHO 9.11.2004/2338), eika myoskaan uuden pesutilan rakentamista kun sellainen jo asunnossa oli (KHO 29.4.2014/1446). Lisaksi kun vaikeavammainen halusi muuttaa isompaan asuntoon, jolloin kunnan olisi taytynyt korvata muutostyot uudelleen, tata ei pidetty kohtuullisena (KHO 30.09.1999/2635). Huomioi etta tapauksessa vaikeavammainen olisi itse ostanut muutamaakymmenta neliota suuremman asunnon! Kohtuullisuuden maaritelma ei valttamatta tayty tassa tapauksessa, varsinkin kun kotihoito on kuitenkin jarjestetty erillisessa huoneistossa.

Korkein hallinto-oikeus on myoskin useasti korostanut, etta kohtuullisuuden vaatimus ulottuu myos rajoittamaan vaikeavammaisen oikeutta valita itse asuinpaikkansa ja asuntonsa, kuten edellisessa tapauksessa jossa vaikeavammainen halusi muuttaa. Myos kaidehissin tapauksessa korostettiin, etta vammaispalvelulaki ei korvannut sellaisia haittoja, jotka aiheutuivat vaikeavammaisen vapaudesta asua hissittomassa kerrostalossa. Sama voitaisiin ulottaa myos tahan tapaukseen: haitta aiheutuu perheen valinnasta asua tietyssa omakotitalossa.

Mielestani siis Kinnusilla tuskin on suurta mahdollisuutta saada kunta kustantamaan lisarakennus hallinto-oikeuden paatoksen kautta. 

Nyt voisikin siirtya tekemaan jotain jarkevaa...

[/quote]

Tässä tapauksessa kaupungin päätös on jo kerran kumottu hallinto-oikeudessa. Kaupunki on hankkinut parakin, eli selvitykset tilan välttämättömyydestä on selvästi saatu ja sinänsä perusteet ovat olemassa. Uudisrakentaminen on yhtä lailla korvattavaa kuin muutkin muutostyöt. Ilmeisesti luit nyt tuosta oikeuskäytäntäesimerkistäsi tuon, ettei uudisrakentaminen olisi pääsääntöisesti korvattavaa. Sehän oli sen kunnan päätöksen perusteluista. Lääninoikeus ei pitänyt lisätilan rakentamista tarpeellisena tässä tapauksessa puuttuvien selvitysten vuoksi.

[/quote]

Eikö sun pitäis olla huolehtimassa niistä 12 lapsestasi, eikä roikkua koko päivää vauvapalstoilla vänkäämässä?

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:16"]

Tässä tapauksessa kaupungin päätös on jo kerran kumottu hallinto-oikeudessa. Kaupunki on hankkinut parakin, eli selvitykset tilan välttämättömyydestä on selvästi saatu ja sinänsä perusteet ovat olemassa. Uudisrakentaminen on yhtä lailla korvattavaa kuin muutkin muutostyöt. Ilmeisesti luit nyt tuosta oikeuskäytäntäesimerkistäsi tuon, ettei uudisrakentaminen olisi pääsääntöisesti korvattavaa. Sehän oli sen kunnan päätöksen perusteluista. Lääninoikeus ei pitänyt lisätilan rakentamista tarpeellisena tässä tapauksessa puuttuvien selvitysten vuoksi.

[/quote]

1) Yllaolevan tekstin mukaan "korkein hallinto-oikeus pysytti sosiaalilautakunnan ja lääninoikeuden päätökset". Kuten sanoin, on vaikea sanoa mita KHO on itse asiassa kommentoinut tuosta, mutta tuosta voisi paatella etta myos KHO on ollut sita mielta, etta paasaantoisesti uudisrakentaminen ei ole korvattavissa. Tama oli myos sosiaalilautakunnan paatos: "ei niinkaan uudisrakennushankkeet".

2) Valitus tehtiin ennen parakin hankkimista ja koski sita, voidaanko lapsi hoitaa avohoidossa ja nain ollen sita, onko kunta velvollinen korvaamaan muutostoita. Rovaniemen hallinto-oikeuden paatos velvoitti kuntaa korvaamaan kohtuulliset muutostoista aiheutuvat kulut.

Kyllä tässä kohtaa vauhkotaan oikeuden päätöksestä (jota kukaan täällä kirjoittava ei ole nähnyt) mutta sitten on ihan ok vaieta siitä että isät panee tyttäriään samaisessa yhteisössä.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:24"]

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:16"]

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:08"]

Lainopillista nakokulmaa. Opiskelen oikeustieteellisessa, tosin eri maassa.

Kunnan pitaa korvata vaikeavammaiselle henkilolle asunnon muutostoista aiheutuvat kustannukset, jotka han tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elaman toiminnoista.  (Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain  9 §:n 2 momentti) Esimerkkeja naista ovat esimerkiksi kiinteiden kalusteiden muuttaminen, luiskien rakentaminen, seka muut henkilon vakituisessa asunnossa suoritettavat muutostyot.

(Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen (vammaispalveluasetus) 12 §:n 1 momentti)

Ensimmainen Kinnusten vaikeus on siis se, etta heidan pyytamansa muutos ei oikeastaan sovi tahan maaritelmaan. Luiskien rakentaminen on hyvin erilainen toimenpide kuin kokonainen lisarakennus: tata argumenttia kunta onkin ilmeisesti kayttanyt, silla heidan mielestaan laajennus on lisa- eika muutosrakentamista. Olin ehtinyt kirjoittaa koko tekstin jo ennen edellista viestia: siina siis laaninoikeus katsoi, etta lisanelioiden rakentamisen pitaa olla “valttamatta tarpeellista”, ja paasaantoisesti uudisrakennushankkeita ei korvata (vaikea sanoa tarkalleen ilman itse paatosta miten korkein hallinto-oikeus on asiaa kommentoinut).

Perhe kohtaa joka tapauksessa muutaman ongelman oikeudessa.

Korjaustoimet eivat saa olla valttamattomia riippumatta siita, kuka talossa asuu, ja niiden taytyy johtua juuri vammasta tai sairaudesta (KHO 15.03.2000/533). Tassa tapauksessa voisi vaittaa, etta naita ‘korjaustoita’ olisi tarvittu lapsiluvun takia myos ilman vammaa tai sairautta - tietenkin riippuen hieman talon koosta.

Korjaustoiden tulee olla kohtuullisia. Esimerkiksi kaidehissin asentamista kerrostaloon ei voitu pitaa kohtuullisena (KHO 9.11.2004/2338), eika myoskaan uuden pesutilan rakentamista kun sellainen jo asunnossa oli (KHO 29.4.2014/1446). Lisaksi kun vaikeavammainen halusi muuttaa isompaan asuntoon, jolloin kunnan olisi taytynyt korvata muutostyot uudelleen, tata ei pidetty kohtuullisena (KHO 30.09.1999/2635). Huomioi etta tapauksessa vaikeavammainen olisi itse ostanut muutamaakymmenta neliota suuremman asunnon! Kohtuullisuuden maaritelma ei valttamatta tayty tassa tapauksessa, varsinkin kun kotihoito on kuitenkin jarjestetty erillisessa huoneistossa.

Korkein hallinto-oikeus on myoskin useasti korostanut, etta kohtuullisuuden vaatimus ulottuu myos rajoittamaan vaikeavammaisen oikeutta valita itse asuinpaikkansa ja asuntonsa, kuten edellisessa tapauksessa jossa vaikeavammainen halusi muuttaa. Myos kaidehissin tapauksessa korostettiin, etta vammaispalvelulaki ei korvannut sellaisia haittoja, jotka aiheutuivat vaikeavammaisen vapaudesta asua hissittomassa kerrostalossa. Sama voitaisiin ulottaa myos tahan tapaukseen: haitta aiheutuu perheen valinnasta asua tietyssa omakotitalossa.

Mielestani siis Kinnusilla tuskin on suurta mahdollisuutta saada kunta kustantamaan lisarakennus hallinto-oikeuden paatoksen kautta. 

Nyt voisikin siirtya tekemaan jotain jarkevaa...

[/quote]

Tässä tapauksessa kaupungin päätös on jo kerran kumottu hallinto-oikeudessa. Kaupunki on hankkinut parakin, eli selvitykset tilan välttämättömyydestä on selvästi saatu ja sinänsä perusteet ovat olemassa. Uudisrakentaminen on yhtä lailla korvattavaa kuin muutkin muutostyöt. Ilmeisesti luit nyt tuosta oikeuskäytäntäesimerkistäsi tuon, ettei uudisrakentaminen olisi pääsääntöisesti korvattavaa. Sehän oli sen kunnan päätöksen perusteluista. Lääninoikeus ei pitänyt lisätilan rakentamista tarpeellisena tässä tapauksessa puuttuvien selvitysten vuoksi.

[/quote]

Eikö sun pitäis olla huolehtimassa niistä 12 lapsestasi, eikä roikkua koko päivää vauvapalstoilla vänkäämässä?

[/quote]

Minulla ei ole 12 lasta.