Vl-äiti ja viimeinen lapsi
Olen 28-vuotias vanhoillislestadiolainen äiti ja odotan neljättäni. Tämä lapsi jää viimeiseksi, näin olen tämän raskauden aikana päättänyt. Elämäntilanteemme (miehen mielenterveysongelmat, mittavat ulosottovelat ja taloudelliset ongelmat, vaativa erityislapsi, oma jaksaminen) on kestämätön hankkia enää yhtään uutta lasta. Mielummin yritän huolehtia ja jaksaa näiden lasten ja vielä syntymättömän kanssa ja säilyttää oma mielenterveyteni, kun se toiselta on jo mennyt. Olemme tulleet tiemme päähän tämän lapsiasian kanssa. Ei jaksa, ei pysty - edes uskon voimalla.
Olen myös päättänyt vastata rehellisesti mahdollisille kyselijöille ja utelijoille tulevaisuudessa : me emme enää halua ja jaksa lisää lapsia. Jos rehellisyyden vuoksi joku lakkaa pitämästä minua oikein uskovana, se olkoon hänen ongelmansa. Minulle tämä päätös ei ole uskomisen este. Se on minun henkilökohtainen ratkaisuni.
Nautin jo valmiiksi ajatuksesta, ettei minun enää koskaan tarvitse tämän jälkeen pelätä raskaaksituloa, tehdä testiä siinä toiveessa, ettei se näyttäisi plussaa. Ei koskaan pelätä synnytystä ja väsyttävää pikkuvauva-aikaa. Saan olla ja viihtyä omassa kropassani - olla minä itse ilman pakkoa raskautua. Mieleni piristyy jo pelkästä ajatuksesta!
Lapset ovat parasta, mitä olen saanut. Haluan antaa heille jaksavan ja mukavaolevan äidin vielä, kun olen sitä. Tämä raskaus on ollut jo niin vaikea hyväksyä ja niin vaikea kestää - en uskalla kuvitellakaan, mitä se olisi kymmenennen raskauden kohdalla. Siksi vihelsin pelin poikki.
Kiitos.
Kommentit (684)
Miksi Jumala ei antaisi ehkäisyä anteeksi, jos se antaa suuremmatkin synnit anteeksi?
Mutta joidenkin vl:ien mielestä lähimmäisenrakkaus vaatii juuri sitä, että ehkäisyä käyttävälle kerrotaan tämän tekevän syntiä. Usein käytetään vertausta siitä, että on rikollista olla varoittamasta toista heikoista jäistä... Samoin on "rikollista" olla varoittamatta ehkäisevää uskonsisarta tai -veljeä siitä että tämä on nyt matkalla helvettiin.
[/quote]
tämän asian pohtiminen jo riitä! :D
Vl:t ovat ihan normaaleita ihmisiä, käyvät samat terveystarkastukset läpi kuin kuka tahansa muukin. Eläessään järjen käyttö on sallittua, ei kai kukaan OIKEASTI kuvittele, että syöpä jätettäisiin hoitamatta sen takia että Jumala on tarkoittanut syövän ihmisen ruumiiseen! Huh sentään, joukossa tyhmyys näköjään tiivistyy :D Uskonasioita sen sijaan ei aina kannata, eikä tarvitsekaan järjellä ymmärtää, sydämessä on jokaisen usko ja eipä tältä palstalta varmaan kukaan seiso Pietarin kanssa taivaan portilla näyttämässä vihreää/punaista valoa. Kukin eläköön tavallaan ja kukin pitäköön omasta uskostaan ja omasta tunnostaan huolta.
Ja te ei-vl:t, ei kannata ihan jokaista juttua ottaa tosissaan mitä vl:stä kuulette tai olette kuulleet. Ihmisiksi on kaikki tänne luotu, pesukoneetkin ostetaan normaalista kaupasta (luukulla tai ilman) ja hiuksiakin saa pestä! :D Sama peruskoulu käydään, kirjoittipa sitten vauva aika tai vauva-aika.
Toki on mielenkiintoista että asia herättää kiinnostusta mutta ärsyttää se, että ihmiset eivät tiedä asioista ja täällä sitten puhutaan kuinka "saattaa vähän harmittaa jos joku ehkäisyä käyttänyt nainen on myös taivaassa".. Hahhah, itse ainakin olen siinä taivas-käsityksessä että siellä ei harmita mikään!
Eli perustelu terveydellisillä syillä ei koskaan riitä?
Minusta ap ei hae ehkäisyllä oman elämän helppoutta. Käsittääkseni hän ei perustellut, että vain ne vauva-ajat ovat niin rankkoja, mutta helppohan on poimia vain yksi lause ja käyttää sitä sitten ihan väärin.
Onko ainoa terveydellinen peruste se, että raskaus/synnytys uhkaa äidin henkeä? Minusta ap:n miehellä on jo terevydellinen este auttaa ap:tä lasten hoidossa. Jos ap:n mies sairastuu vielä pahemmin, ei hän pysty käymään enää töissä. Kenen etu se on ja kuka sitten auttaa? Tuleeko silloin apuun sinun kaltaisesi syyttävän sormen nostajat? E-PÄI-LEN. Ap:n miehen työssä käynti on käsittääkseni ainoa vaihtoehto selvitä veloista, koska ap itse ei pysty töissä käymään, ainakaan vielä kun raskaana ja kun lapsi on pieni.
Onko oikeasti syntiä miettiä hiukan tulevaisuuttakin? Minusta se on vain järkevän ihmisen ajattelua, koska muutenkin on suuri taloudellinen taakka ja sairas lapsi kannettavana. Onko syntiä miettiä, että miettii OIKEASTI, että mihin omat ja puolison voimat riittävät. Minusta ap teki ehkäisypäätöksen nimenomaan siksi, että tietää, ettei elämä ole helppoa. Ja jokaisen vauvan tulo vain lisää sitä taakkaa etenkin miehelle, jonka voimavarat ovat nyt jo tiukilla. Jos sinun miehesi olisi samalla tavalla sairas ja velkaantunut ja voisit saada lapsia. Ottaisitko silti kaikki lapset vastaan, vaikka vaakakupin toisessa kupissa olisikin oma puolisosi ja ne syntyeet lapsesi? Kumpi silloin voittaisi? Sinun uskosi ja jääräpäinen päätöksesi lisääntyä vai pitäisitkö sen mitä sinulla jo nyt on?
Kirjoituksesi on juuri sitä käsittämätöntä henkistä painostusta, mitä olen nyt vl:n käsittänyt olevan. Ei riitä, että miehet siellä pääpaikoilla painostavat naisia vaan teidän joukossa toinen nainen on todellakin toiselle naiselle susi. Eikö se ole syntiä? Sellaistako myötäelämisen taitoa teidän jumala teille opettaa?
Ei ole ap:n syy, jos et enää voi lapsia saada, mutta ei se tuo sinun syliisi myöskään yhtään lasta enempää, vaikka ap tekisi vielä 5 lasta. Ei ap:n päätös ole sinulta mitenkään pois, eihän?
Oman elämän helppouttahan sillä sillon haetaan jos ei enää jaksa niitä vauva aikoja jne, josta ap jo riemuitsi. Tulet varmasti huomaamaan että ei se helppone elämä vaikka vauvojen tulo päättyy. Jumalalla voi olla uudet suunitelmat jo elämääsi, ken tietää mitä ne sitten on.
kuvittelee, että kaikki ajattelevat samoin kuin hän. Mutta sinulta on jäänyt lukematta mitä ap mainitsi lapsistaan: he ovat parasta mitä hänelle on tapahtunut. Kuinka voit väittää suoraan, että hän olisi raiskauksen uhri? Koko kirjoituksesi on hyvin vinoileva. Ei kannattaisi noin piikitellä.
Jotenkin säälittää sinun lapsesi. Ovat tulosta pakkoraskautumisesta, niin kuin itse kerroit. Toivottavasti suhteesi lapsiin ei ole kärsinyt siitä, ettet ole halunnut heitä.
Otan osaa, olet raiskauksien uhri. Kait teet rikosilmoituksen miehestäsi? Vai miten raskautesi ovat saaneet alkunsa?
Itse olen onnellinen suuren perheen äiti. Jokaisesta lapsesta olen iloinnut valtavan paljon. Jokainen lapsi on saanut alkunsa aidosta rakkaudesta, ei pakosta. Minä en ole koskaan suostunut pakolla mihinkään.
Koita jaksaa. Mutta älä luule, että kaikki vl-naiset ajattelisivat ja kokisivat samoin kuin sinä.
ettei moikaan tiedä edes oman uskonsa perusteista. Uskomatonta on se, ettei niin tarvitsekaan tietää, "lapsenomainen usko riittää." Kyllä toki riittääkin, ei Jumala vaadi mitään teologista tietämystä uskon ehdoksi. Ajan takaa sitä, että monikaan ei ajattele itse, vaan suht. sokeasti omaksuvat sen mitä seuroissa puhutaan "Jumalan sanana."
ärsyttää se, että ihmiset eivät tiedä asioista ja täällä
Mutta älä luule, että kaikki vl-naiset ajattelisivat ja kokisivat samoin kuin sinä.
Tiivistelmä:
- jos käytät ehkäisyä, se opn syntiä!
- jos käytät ehkäisyä olet matkalla kohti helvettiä eli taivaspaikka on menetetty!
Ja nainenhan saa itse päättää omasta ruumiistaan ja tehdä itse päätöksensä ilman yhteisön painostusta. Minulle tuo on nimenomaan painostusta ja henkistä väkivaltaa jos mikä ja se on rikos. Onneksi tätä asiaa tutkitaankin ihmisoikeusrikoksena, sitähän se on ainakin jos alla kirjoittavaa uskomista.
Mutta joidenkin vl:ien mielestä lähimmäisenrakkaus vaatii juuri sitä, että ehkäisyä käyttävälle kerrotaan tämän tekevän syntiä. Usein käytetään vertausta siitä, että on rikollista olla varoittamasta toista heikoista jäistä... Samoin on "rikollista" olla varoittamatta ehkäisevää uskonsisarta tai -veljeä siitä että tämä on nyt matkalla helvettiin.
Haluan toivottaa voimia ja siunausta AP:lle. Vaikutat fiksulta, rohkealta, itseäsi arvostavalta.
Jumalalle jätän mahdolliset "loppuyhteenvedot", en ole siinä asemassa että voisin sanoa toisen ihmisen elämän puolesta.
Ja sääliksi käy kun nyky-yhteiskunnassa nainenkaan ei saa päättää omasta ruumiistaan.
Voin kuvitella hirveän määrän kaunaa, kateutta ja katkeruutta kihisemässä kauniin pinnan alla lestaporukoissa...
että ehkäisy on syntiä, ja sitä käyttävät joutuvat helvettiin. Olen lukenut Raamatun yli kymmenen kertaa läpi, ja aina se on jotenkin vilahtanut ohi huomaamatta.
Näinkö sinun Jumalasi opettaa sinua käyttäytymään toista ihmistä kohtaan?
Missä vaiheessa ap on sanonut, ettei halunnut näitä syntyneistä lapsia? Hän eivain halua enempää lapsia?
Missä on puhuttu raiskauksesta?
Tunnut todella katkeralta, et missään nimessä onnelliselta.
Jotenkin säälittää sinun lapsesi. Ovat tulosta pakkoraskautumisesta, niin kuin itse kerroit. Toivottavasti suhteesi lapsiin ei ole kärsinyt siitä, ettet ole halunnut heitä.
Otan osaa, olet raiskauksien uhri. Kait teet rikosilmoituksen miehestäsi? Vai miten raskautesi ovat saaneet alkunsa?
Itse olen onnellinen suuren perheen äiti. Jokaisesta lapsesta olen iloinnut valtavan paljon. Jokainen lapsi on saanut alkunsa aidosta rakkaudesta, ei pakosta. Minä en ole koskaan suostunut pakolla mihinkään.
Koita jaksaa. Mutta älä luule, että kaikki vl-naiset ajattelisivat ja kokisivat samoin kuin sinä.
Kammottavaa, että täällä vl-naiset suurinpiirtein hyökkäävät toistensa kimppuun "sinulla ei ole oikeutta hoitaa itseäsi ja perhettäsi" tyyliin. Nyt voisi väki mennä pikkuisen itseensä. Inhimillisyyttä kehiin! Todella rumaa vääristeltyä tulkintaa ap:n tekstistä on tässä nähty. Hävetkää.
JOS ap todella on ONNELLINEN omasta ratkaisustaan niin antaa ap:n olla.
Minä itse en pystyisi samaan ratkaisuun. Mietin että jos en enää jaksa lapsia, niin sitten kiellän uskoni. Tällä hetkellä vielä jaksan, kolme on.
myöntää, että haluaisi oikeasti elää pienemmällä lapsimäärällä. Missä se tosiaan sanotaan, että ehkäisyä ei saisi käyttää? Tai televisiota katsoa? Tai alkoholia käyttää? Raamatun aikana joivat alkoholia kaikki.
Minä itse en pystyisi samaan ratkaisuun. Mietin että jos en enää jaksa lapsia, niin sitten kiellän uskoni. Tällä hetkellä vielä jaksan, kolme on.
Vl:t ovat ihan normaaleita ihmisiä,
sillä tässä keskustelussa on useampi ihminen kertonut vakavista asioista omassa elämässään ja ainakaan minulla ei ole varaa huvittua niistä. Kiitos teille, jotka olette avanneet "sielun sopukoitanne" tähän keskusteluun. Mielipiteitä on helppo heitellä, niitähän voi tarpeen vaatiessa vaihtaa, mutta omasta elämän kivuista puhuminen on totista totta. Omaa elämäänsä ei voi toiseksi vaihtaa kuten uutta puseroa aamuisin.
Mua huvittaa tämä koko ketju. JOS ap todella on ONNELLINEN omasta ratkaisustaan niin antaa ap:n olla.
Minä itse en pystyisi samaan ratkaisuun. Mietin että jos en enää jaksa lapsia, niin sitten kiellän uskoni. Tällä hetkellä vielä jaksan, kolme on.
Vl:lle
uskovainen= vanh.lestadiolainen
meikäläinen, meitsi=vanh.lestadiolainen
epäuskoinen=kaikki muut paitsi vanh.lestadiolaiset
uskoton=kaikki muut paitsi vanh.lestadiolaiset
taivaspaikan lunastaneet=vanh.lestadiolaiset ja kaikki maailman lapset sekä kehitysvammaiset
anteeksianto ja Pyhä henki=vain vanh.lestadiolaisilla Jeesuksen nimen ja veren kautta
Lisäksi vanh.lestadiolaisuus on se sama usko, joka on ollut jo Jeesuksen opetuslapsilla. Se on vain aikojen saatossa kulkeutunut tänne pohjan perille. Uskovaisten joukon uskotaan aina olleen pieni ja niinhän on vanh.lestadiolaistenkin joukko, joka kokee olevansa myös vieras ja pilkattu tässä maailmassa. Mikä myös tukee osaltaan tunnetta "ainoasta, oikeasta uskosta".
t. eräs vl
Eilisilta meni "työkeikalla" (autoin erään ystäväni kotona viikonloppuna olevien juhlien järjestelyissä) ja tämäkin päivä on oltu tähän asti liikekannalla... Viestejä on tullut niin paljon, etten kykene kaikkia muistamaan, vaikka jokaisen lauseen läpi luinkin.
Haluan sanoa, että hyväksyntää en täältä hae yhtikäs keneltäkään. Olen asian omalta kohdaltani miettinyt loppuun, enkä tarvitse päätökseeni kenenkään tai minkään kumileimasimen heilahdusta. Jos olisin vasta miettimässä ratkaisuani tai jotenkin epävarma sen kanssa, voisin ehkä olla täällä hakemassa neuvoa tai tukea ratkaisulleni. En ole sitä kuitenkaan missään vaiheessa tullut tänne tekemään, enkä ole sen puoleen kysynyt asiaa keneltäkään edes kasvotusten, vaan päätöksen olen tehnyt aivan yksin, itseäni kuunnellen. Miehen kanssa on tietysti puhuttu ja minulla on hänen täysi tukensa ja rakkautensa. ,
Ja sanon edelleen, että lapset on parasta, mitä olen elämältä saanut. Nuorempana en osannut edes ajatella, ettenkö jaksaisi, vaikka lapsia tulisi paljon ja vielä vähän päällekin. En suunnitellut elämääni, olin melko huoleton nuori äiti. Toisaalta en kyllä koskaan voinut kuvitellakaan, millainen elämä meillä olisi edessämme. Pitkään ajattelin jaksavani ja luotin, että niin on voimat kuin on päivät. Ja että jaksamattomuutta ja masennustakin voi olla kaikilla ja että kyllä se ohi menee. Ei vain mennyt, ongelmat lisääntyivät, taakka kasvoi, asiat kertautuivat - minä sinnittelin. "Kyllä sinä jaksat. Kaikki muutkin jaksavat. Uskovainen jaksaa mitä vain. Olet vain päivän lapsi, jaksa tämä päivä vielä." Mutta kun päivistä tuli viikkoja, kuukausia, vuosia, eivätkä voimat palautuneet tai lisääntyneet, ymmärsin, ettei näin voi jatkua. Ei ihminen voi elää - ELÄÄ! - näin. Nuori ihminen kuolee pystyyn, kelottuu sisältä - kuoret on, muttei henkeä eikä elämäniloa. Miehen masennus - vaikka sitä hoidettiin - oli hiipimässä koko perheen sairaudeksi. Ja kaikki muut ongelmat siihen päälle.
Koskaan minua ei ole ráiskattu. Jokaisessa yhdynnässä, joista lapseni ovat saaneet alkunsa, olen ollut täysillä mukana. Seksuaalisuus on tärkeä osa minua ja tärkeä osa parisuhdettani. Olen halunnut miestäni, - ja silloin kun ehkäisyä ei ole ollut, olen toki ollut tietoinen, että saatan tulla raskaaksi. Kaksi ensimmäistä lasta saivatkin alkunsa niin, ettemme vielä lainkaan käyttäneet ehkäisyä. Heillä on ikäeroa juuri ja juuri vuosi. Sitten mieheni vanh.lestadiolaisten kielellä "kielsi uskonsa" ja ehkäisy astui mukaan kuvaan. Kolmas lapsemme sai alkunsa vasta kahden ja puolen vuoden päästä edellisen syntymästä. Ja tämä neljäs, kun kolmonen oli saman ikäinen. Ehkäisystä (kondomi) huolimatta. Sen takia raskautta oli alkuun niin vaikea hyväksyä, koska raskautta ei olisi kaiken järjen mukaan pitänyt enää tulla. Ajan kanssa raskaus ja lapsi on muuttunut mielessäni suureksi lahjaksi, - ihmeeksi, jonka vielä saamme kokea. Hän halusi tulla ja hän saa tulla. Kerään voimani ja kaikki ajalliset rahkeeni sille, että vielä hänelle jaksan olla rakastavana äitinä. Ja ajan kanssa voimistun, virkistyn, kasvan ja palaudun, ja opin päivä päivältä enemmän nauttimaan taas elämästä. Omissa puitteissamme, omilla ehdoillamme, mutta kuitenkin elämään täyttä elämää. Ei lasten tulon loppuminen tee siitä helpompaa, mutta ainakin minulla on yksi taakka vähempänä. Taakka. Kyllä vain.
Tällä hetkellä minun on hyvä olla tässä yhteisössä - kaikesta siitä huolimatta, minkä osaan rivien välistä lukea. Siitäkin huolimatta, että monen mielestä olen mätä kala verkossa sätkimässä ja musta lammas lammashaan reunamilla - särpimässä heinää jo aidan toiselta puolelta. Luotan kuitenkin enemmän paimeneen kuin lammastovereihin. Ja jos ei paimen minua sauvallaan aja tiehensä, en ole lähdössä minnekään.
Kysynpä myös, oliko minun hyväksyttävämpää kulkea "uskovaisen nimellä" silloin, kun ehkäisy oli mieheni päätettävissä, joka ei ole vl, ja minä hyväksyin sen ja olin jopa tyytyväinen tilanteeseen kuin tämän lapsen jälkeen, kun ehkäisy on mahdollisesti minun itseni päätettävissä?
En tiedä, eteneekö tämä ketju mihinkään, vaikka siihen tulisi sivuja loputtomiin, mutta mitäpä siitä. Keskustelu, avoimuus, kaikenlainen pohdiskelu ja eritoten lapsenomainen kysely ovat jo itseisarvoja sinänsä. :)
Otan myös kaiken kritiikin vastaan - en kuvitellutkaan, että saisin pelkkää päänsilittelyä osakseni. Olen saanut sitä lajia jopa yllättävänkin paljon vl:ltä! Kriittiset uskonsisaret ovat varmasti oikeassa. He katsovat asioita omasta näkövinkkelistään ja mitäpä muuta minä voisin heiltä vaatiakaan. Pitäkää vahva uskonne. Toivon, ettette koskaan joudukaan pohtimaan asioita näin vaikeimman kautta. Mutta olkaa armollisia niitä kohtaan, jotka vaikeisiin ratkaisuihin syystä tai toisesta päätyvät ja kokevat silti kantavansa henkilökohtaista uskoa sydämellään. Ei se usko ole teiltä mitään poissa - eihän?
ap