Vl-äiti ja viimeinen lapsi

että kukin voi tietysti myös samalla itse vastata mielessään esitettyihin kysymyksiin. Aika tiukkoja kysymyksiä tämäntyyppiset kysymykset olisivat kelle tahansa ev.lut. kirkkoon kuuluvalle, joka ei aktiivisesti mieti tällaisia asioita. Kokeilkaapa joskus jossakin kauppakeskuksen pankkiautomaattijonossa: Mihin uskot? Miksi? Miten niin? Millä perusteella?

Vl-uskonyhteisöön kuuluvien kuitenkin olettaisi pystyvän paremmin kertomaan uskonsa sisällöstä (muutakin kuin "minun on hyvä olla tässä ja aion olla jatkossakin" tai "ei muut voi ymmärtää, eikä kiinnosta, mitä muut ajattelevat"). Vl-liike on eksklusiivinen eli se sulkee muut oikean uskon ja armonkokemuksen ulkopuolelle ja tämä on niin jyrkkää rajanvetoa, että ei ole mielestäni kohtuutonta odottaa hyviä teologisia (sis. Raamatun) perusteluja tällaisille väitteille.

Minusta tuntuu että aika moni VL ei yksinkertaisesti osaa vastata näihin sinänsä jäsennettyihin ja asiallisiin kysymyksiin.

Ehkä ensimmäistä kertaa joutuvat kyseenalaistamaan, ja se on varmaan kiellettyä.

uskonnoissa elää vahvana se ajatus, että kärsitään nyt täällä maan päällä kun kärsitään kun noudatetaan milloin mitäkin sääntöä, mutta hähhähhää, nuo harhaoppiset joutuvatkin käristymään helvetin tulissa iäisyyden. Vahingonilo on se paras ilo.



Kauheaa muuten ajatella, että lapset hankitaan sen takia, että vanhemmat pääsevät taivaaseen., ei itsensä takia.



Tuo oli myös mielenkiintoinen kysymys esim. syövästä ja sen parantamisesta, sehän tosiaan on luojan luomistyöhön puuttumista. Todennäköisesti jos ihmiskunnassa syöpä voisi tulla naisiin, sen parantaminen olisikin kielletty. Naisviha elää voimakkaana miehissä yleensä ja usein erityisesti uskonnollisissa.

Ja olen täysin valmis keskustelemaan asioista, enkä elä vain jotain laput silmillä -totenapitämistä, jossa aivotoiminta on kiellettyä. Olen Jumalan luomisteko ja haluan nauttia myös kyvystäni ajatella kriittisesti.

t. uskova, ei-vl

Kokeilkaapa joskus jossakin kauppakeskuksen pankkiautomaattijonossa: Mihin uskot? Miksi? Miten niin? Millä perusteella?

Laita vaikka viisi tärkeintä ja ranskalaisilla viivoilla, ei mene montaa riviä!

En haluaisi tehdä sitä tulkintaa, että kierrät kysymyksen, koska et osaa vastata siihen.

Koska on vain yksi ainoa oikea usko. Vl:ien mielestä meidän uskomme ainoastaan täyttää ne Jumalanlapsen tunnusmerkit. On liian pitkä alkaa niitä tunnusmerkkejä tässä luettelemaan.

Jaksatko vielä selventää, miksi vain vl:t pelastuisivat? En ymmärrä, mihin tuo perustuu. En löydä raamatustakaan sellaista kohtaa.

Kiitos.

Asiallisiin kysymyksiin on mukava vastata

Ymmärrän sinua täysin. En ole itse vl, mutta ystäväpiirissäni olen paljonkin elämäänne nähnyt.

Tuo kyseenalaistaminen ON vaikeaa vl:lle. Kun meille on opetettu, että lapsenuskolla pääsee taivaaseen, että ei tarvitse osata oppia eikä teologiaa, riittää kun uskoo. Lapsihan on uskon esikuva ihan Jeesuksenkin mukaan. Opetetaan että tältä tieltä ei tyhmäkään eksy jne. Niin onhan se totta ettei monikaan ole itse pohtinut näitä asioita teologiselta kannalta eikä osaa alkaa raamatunpaikkoja luettelemaan vaikka niistä joka sunnuntai seuroissa kuulee puhuttavan ja selitettävän. Vl:t valitettavan vähän lukevat itse raamattua, vaikka siihen kyllä kehotetaankin. Mutta samalla myös annetaan ymmärtää, ettei kannata liikaa itse miettiä asioita vaan tulla vain seuroihin kuuntelemaan miten pyhä henki puhujalle raamattua kirkastaa. Kyllä esim. mun raamatuntuntemus on luvattoman kehno. Monesti päätän että alan lukea sitä säännöllisesti, mutta sitten se aina jää. :(



Kyseenalaistaminen ja kysyminen on vaarallista. Silloin saa hyvin pian kuulla siitä, miten käärmekin paratiisissa viekotteli: "sanoiko Jumala todella niin?" ja että nuo ajatukset ovat sielunvihollisen työtä ja ne saa uskoa epäilyksinä anteeksi. Mutta miksi tän pitää olla näin?



Tuosta "vain me" -opista itse en ole niin varma. Minä uskon kyllä, että on olemassa yksi yhteinen seurakunta ja Jumalan valtakunta maan päällä, mutta minä en rupea sen rajoja piirtämään. Ei se mun mielestä ole ihmisen tehtävä. Jumalan valtakunta on siellä missä Jumalan sana puhtaasti saarnataan ja sakramentit oikein toimitetaan. Ei se ole sidottu vanhoillislestadiolaisuuteen. Ei voi olla.

Kyseenalaistaminen ja kysyminen on vaarallista. Silloin saa hyvin pian kuulla siitä, miten käärmekin paratiisissa viekotteli: "sanoiko Jumala todella niin?" ja että nuo ajatukset ovat sielunvihollisen työtä ja ne saa uskoa epäilyksinä anteeksi. Mutta miksi tän pitää olla näin?

Etkö voisi perustaa raamattupiiriä, tai lukea vaikka puolisosi kanssa muutaman kerran viikossa iltaisin yhdessä?

Vl:t valitettavan vähän lukevat itse raamattua, vaikka siihen kyllä kehotetaankin. Mutta samalla myös annetaan ymmärtää, ettei kannata liikaa itse miettiä asioita vaan tulla vain seuroihin kuuntelemaan miten pyhä henki puhujalle raamattua kirkastaa. Kyllä esim. mun raamatuntuntemus on luvattoman kehno. Monesti päätän että alan lukea sitä säännöllisesti, mutta sitten se aina jää. :(

onko hän ikinä kokenut epäilystä, ja hän katsoi haastattelijaa hivenen säälivästi :)

ja selitti aivan oikein että epäilys on osa uskovan elämää ja kuuluu asiaan.

Sokea usko vailla järjen häivää olisi todella pelottavaa.

Onneksi saamme uskoa ja epäillä, vahvistua ja pohtia.

tämän kirjoittajalta perusteita näille kahdelle väitteellesi. Sivulauseena totean, että vl-yhteisö ei käsittääkseni ole lainkaan karismaattinen, vaan melkoisen kaukana siitä. Mutta kumpikin väitteesi tuntuu kovin vieraalta ja olisi mielenkiintoista kuulla, miten olet päätynyt kyseisiin väittämiin.

Yleensä kai näissä karismaattisissa, tiukasti säännellyissä uskonnoissa elää vahvana se ajatus, että kärsitään nyt täällä maan päällä kun kärsitään kun noudatetaan milloin mitäkin sääntöä, mutta hähhähhää, nuo harhaoppiset joutuvatkin käristymään helvetin tulissa iäisyyden. Vahingonilo on se paras ilo.

Naisviha elää voimakkaana miehissä yleensä ja usein erityisesti uskonnollisissa.

Eivät uskalla vastailla täällä, on kai jotenkin kiellettyä.

Tuo oli myös mielenkiintoinen kysymys esim. syövästä ja sen parantamisesta, sehän tosiaan on luojan luomistyöhön puuttumista. Todennäköisesti jos ihmiskunnassa syöpä voisi tulla naisiin, sen parantaminen olisikin kielletty. Naisviha elää voimakkaana miehissä yleensä ja usein erityisesti uskonnollisissa.

Aika hurjaa jos tuo on sinun kokemuksesi asiasta. Toivottavasti et puhu nyt erityisesti vl-miehistä. Minä en tunne yhtään naisia vihaavaa vl-miestä. Kyllä lähes jokainen tuntemani vl-perheenisä rakastaa vaimoaan ja perhettään ja kantaa huolta ja vastuuta heistä. En mä voi kuvitella ketään tuntemaani isää sellaiseksi sonniksi joka vain siittää lapsia vaimosta ja tämän terveydestä välittämättä, vaikka välillä tuntuu että media maalaa vl-miehistä juuri sellaisen kuvan. Tai että miehet jotenkin vihaisivat tai haluaisivat alistaa naisia, tuo tuntuu musta ihan vieraalta ajatukselta.

Sitä olenkin miettinyt, että JOS oletetaan että "ehkäisykiellon" taustalla on naisten alistaminen, ketä se palvelisi? Kenelle olisi eduksi että vl-naiset pysyvät alistettuna nyrkin ja hellan välissä synnyttäen joka vuosi uuden lapsen? Heidän miehilleen, jotka joutuvat käymään töissä aamusta iltaan jotta voisivat elättää koko ajan kasvavan perheen? Saarnaajille? Miksi ihmeessä? Osaako joku vastata?

Mutta ei syöpä mun käsittääkseni ole luomistyötä vaan sairaus. Luomistyötä on se, että tähän maailmaan syntyy uusia ihmisiä. Siitäkin voidaan keskustella, luoko Jumala jokaisen ihmisen erikseen, vai loiko hän ihmisen silloin alussa ja vain sisällytti ihmiseen kyvyn lisääntyä...

1. Herra sanoi: »Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi; sillä millä tuomilla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan» (Matt. 7: 1). Älä tuomitse ketään äläkä omista itsellesi Herralle kuuluvaa asemaa, sillä yksi on tuomari, Jumala, joka tuomitsee eläviä ja kuolleita. Mutta sinä, maallinen ihminen, ota itsestäsi vaarin, sillä olethan sinäkin tuomion alainen, sinäkin odotat tuomiota tekojesi ja pahuutesi tähden. Kuinka uskallat tuomita toista? Nöyrry ja jätä kaikki Jumalan, kaiken Luojan, tuomittavaksi.



2. Älä tuomitse, ettei sinua tuomittaisi. Älä tuomitse toista, vaikka itse olisit kuinkakin täydellinen. Jos tuomitset toista, joudut itsekin saman tuomion alaiseksi. Jos olet siveä, älä tuomitse siveetöntä, sillä muuten olet hänen kaltaisensa. Jos et itse ole vähääkään rikkonut, mutta jos tuomitset vihamielisesti rikoksentekijää, niin teet saman rikoksen, vieläpä suuremmankin, sillä silloin otat itsellesi tuomitsemisoikeuden, joka kuuluu Jumalalle.



3. Älä huolehdi toisten synneistä, vaan tunne oma pahuutesi, sillä et tule vastaamaan toisten synneistä, vaan omista synneistäsi. Sinun ei ole välttämätöntä tutkia muiden elämäntapaa ja syntejä. Ota vaarin itsestäsi ja tarkkaa itseäsi, pyritkö itse palvelemaan Jumalaa, teetkö Hänelle otollisia töitä, jäljitteletkö elämässäsi pyhiä ihmisiä ja noudatatko heidän esimerkkiään. Joka tuomitsee toista, on kuin väärä peili, joka kuvastaa itsessään kaikki muut, mutta itseään ei näe, tai niinkuin siivoton sauna, jossa kaikki peseytyvät, mutta joka on itse kuin liejuinen suo . Tuomitseva ihminen tutkii aina toisten syömistä, juomista ja rikoksia, mutta ei huomaa itseään eikä omia syntejään. Hän pitää toisen vähäisiä syntejä äärettömän suurina, mutta hänen omat suuretkin syntinsä ovat hänestä mitättömiä. Hän toivoo, ettei kukaan näkisi eikä tietäisi hänen syntejään, jottei kukaan häntä tuomitsisi, mutta itse hän julkisesti tuomitsee ja panettelee kaikkia, eikä pidä sitä pahana.

kuin ne vl.t, jotka noudattavat tiukasti yhteisön sääntöjä. Ovat katkeria jo siitä jos sinne pääsee äiti, joka on käyttänyt ehkäisyä.

Voisihan siinä vähän kokea itsensä petetyksi......

Kun mun mielestä taas tässä ketjussa ei ole ollut kuin pari (tai yksi) joka noin ajattelee. Sen sijaan on ollut monta ap:n ratkaisun ymmärtävää tai vastaavan ratkaisun tehneitä. Luetkohan vähän valikoiden noita viestejä? :)

"miksi tämän pitää olla näin?" On todellakin niin, että Jumala ei luonut meitä tahdottomiksi ja perässävedettäviksi roboteiksi, vaan ajatteleviksi yksilöiksi. Pyhä Henki kirkastaa sanaa jokaiselle omalleen aivan siellä kotona ja muualla omissa oloissamme ihan samalla tavalla kuin seurakunnassakin. Vieläpä niin, että se puhujakin on pidettävä aisoissa, jos puhuu ohi sen mitä on kirjoitettu. Tämä pitää jokaisen pastorin ja muut puhujat nöyrinä, jos osaavat sen sellaisena ottaa.

Seurakunnassa vallitsee Hengen yhteys ja osana tätä yhteyttä on se puhujakin. Ei voi olla niin, että Henki kirkastaa sanaa vain pastorille ja hänen sanansa olisi aina täydellisen oikeita. Ei ne puhujat ja pastorit ole seurakuntalaistensa yläpuolella, vaan samalla viivalla ja samaa seurakuntaperhettä kuin kaikki muutkin.

Ihana on lukea myös tuo, kun sanot, että Jumalan valtakunta ei ole sidottu vanhoillislestadiolaisuuteen. Kovin pieneksi on Jumala kutistunut niiden mielessä, jotka ajattelevat tuon "vain me" -opin mukaisesti.

Mutta samalla myös annetaan ymmärtää, ettei kannata liikaa itse miettiä asioita vaan tulla vain seuroihin kuuntelemaan miten pyhä henki puhujalle raamattua kirkastaa.

Kyseenalaistaminen ja kysyminen on vaarallista. Silloin saa hyvin pian kuulla siitä, miten käärmekin paratiisissa viekotteli: "sanoiko Jumala todella niin?" ja että nuo ajatukset ovat sielunvihollisen työtä ja ne saa uskoa epäilyksinä anteeksi. Mutta miksi tän pitää olla näin?

Tuosta "vain me" -opista itse en ole niin varma. Minä uskon kyllä, että on olemassa yksi yhteinen seurakunta ja Jumalan valtakunta maan päällä, mutta minä en rupea sen rajoja piirtämään. Ei se mun mielestä ole ihmisen tehtävä. Jumalan valtakunta on siellä missä Jumalan sana puhtaasti saarnataan ja sakramentit oikein toimitetaan. Ei se ole sidottu vanhoillislestadiolaisuuteen. Ei voi olla.

kuin ne muut joita synneiksi luoetellaan.



Se toistetaan useasti ut:ssa. Se on Jumalan tehtävä tuomita teot ja teoista joutuu tilille, niin se vain menee.

1. Siis onko ehkäisy terveydellisiin syihin vedoten ok vai ei?

Ja jos ehkäisyn käyttäminen on puutumista jumalan luomistyöhön, heräsi minulle kysymys:

2. Jos jumala on luomistyöllään antanut vl:lle syövän. Saako sitä hoitaa, vai onko sekin syntiä, koska yritetään muuttaa jumalan luomistyötä?

3. Pitääkö kaikki ottaa vastaan vaikka se uhkaisikin henkeä? Eikö ihmisten hengellä ole mitään arvoa?

4. Pitääkö oikeasti monen lapsen jäädä ilman toista vanhempaa tai tulla huostaanotetuiksi vain uskon vuoksi, vaikka terveellä järjen käytöllä näinkin ikävät asiat voisi ehkäistä?

5. entä jos oikein uskovat pääsevät "taivaaseen" tai tulevat pelastetuksi, niin riittääkö, että elän ihan normaalia elämää mahdolsimman kauan ja ihan viimeisinä vuosina sitten liityn joukkoonne? Saisinko näin lunastettua taivaspaikkani? En siis sano, että näin edes haluaisin tehdä. Haluan lopuun asti päättää omista asioistani ja omasta ruumiistani eli haluan olla vapaa.

En ole se jolta kysyit mutta voin vastata omasta puolestani jos kelpaa?

1. On ok

2. Syöpää saa hoitaa kuten muitakin sairauksia. Tästä vl:tkin varmaan ovat yhtä mieltä. Elämän edistäminen on aina ok. Monien mielestä myös hedelmättömyyshoidot ovat ok vaikka ehkäisy ei - hedelmättömyyshoidoissa halutaan edistää elämää kun ehkäistessä halutaan estää sitä.

3. Ei tarvitse. Jokainen elämä on arvokas, myös vammaisten. Vl:t eivät abortoi vammaisiakaan sikiöitä.

4. Ei. Perheen terveyttä pitää hoitaa, ja jos se vaatii ehkäisyn käyttämistä, silloin ehkäistään.

5. Riittää että tässä maailmassa tekee parannuksen ja saa synnit anteeksi. Kuoleman jälkeen sitä ei enää voi tehdä. Ristinryövärikin sai syntinsä viime hetkellä anteeksi, eikä hänen rikoksiaan enää ollut olemassa. Kannattaa vain muistaa, että kuolema voi kohdata äkkiäkin, eivät kaikki elä vanhaksi asti.

Nämä nyt oli mun vastaukset ja mun käsitykset noista asioista. Joku toinen vl on varmasti eri mieltä.

Armosta te olette pelastetut, uskon kautta, ETTE TEKOJENNE KAUTTA, ettei kukaan kerskaisi.



Surullista, jos lestadiolaisissa on tosiaan ihmisiä, jotka luulevat, että pelastus on kiinni teoista, eikä Jeesuksen ristinkuolemasta. Kaikki me teemme syntiä, emmekä voi itseämme pelastaa, tai millään puolustaa. Mutta Jeesus on kuollut puolestamme, ja olemme vapaat.

Se on juuri noin, että hirveän helposti tulee se "sanoiko Jumala todella niin" ja sitten halutaan saarnata tälle pohtivalle ja kysyvälle ihmiselle synnit ja epäilykset anteeksi. Miten siitä sitten voi jatkaa? Se on vaikeaa. Itse olen päätynyt keskustelemaan syvemmällä tasolla uskonasioista vain hyvin läheisten ystävieni ja aviomieheni kanssa. Olen niin nynny, etten halua joutua kuulemaan miten sielunvihollinen se vain yrittää minua viekoitella, kun tuollaistakin asiaa mietin ja pohdin.



Ja sitten sinulle, joka kirjoitit "Mutta ei syöpä mun käsittääkseni ole luomistyötä vaan sairaus." Miten tähän syöpäesimerkkiin istuu se ajatus, että täytyy vain luottaa Jumalan huolenpitoon ja ottaa vastaan se mitä annetaan. Näinhän sitä sanotaan ehkäisyyn liittyen, tai siis kasvavan lapsikatraan kanssa kipuiluun. Täälläkin on väitetty, että ap ei sitten luotakaan Jumalan hyvyyteen (en muista sanatarkasti). Miksi moista kärjistettyä epäilyä ei juurikaan kohdisteta muihin tapauksiin, joissa puututaan Jumalan luomistyöhön? Esim. lapsettomuushoitoihin. Siis en todellakaan toivo, että niin tehtäisiin, vaan toivon, että väsyneiden äitien annettaisiin olla!

Mikä tekee siitä vastaamisesta niin ongelmallisen? Jos kerran itse tietää mihin uskoo eikä uskominen ole vain totunnainen tapa, jota ei koskaan ole saanut kyseenalaistaa.

Minä todella haluaisin tietää tavallisen vl-uskovaisen omat näkemykset. En haluaisi joutua tulkitsemaan tuollaista torjuntareaktiota joksikin kohtaamisen peloksi tm. Varmasti sinullakin on ajatuksia joita täällä voisi jakaa. Enkä ole huomannut että majoriteetti ketjun kirjoituksista olisi kovinkaan ivallisia. Ne ovat sen sijaan KYSELEVIÄ. Onko kysyminen loukkaavaa? Miksi?

Miksi et vastaisi niihin ja ohittaisi ivalliset kommentit? Vai eikö tässä keskustelussa ole ollut yhtään vastaamisen arvoista kysymystä tai kommenttia?