Vl-äiti ja viimeinen lapsi

Kyllä mä ymmärrän sen jos lääkäri toteaa, että kohtu ei kestä, mutta siitähän voisi silloin puhua.

että jos lääkäri sanoo että elimistö ei enää kestä, niin sillä ei ole mitään merkitystä sillä niitä lapsia nyt vaan tehdään niin kauan kun luojanne suo. Mä ymmärrän erittäin hyvin että niistä asioista ei puhuta, sillä tuohan lukitellaan välittömästi itsekkyydeksi - että ihminen päättää että se oma keho on tärkeämpi kuin tulevan lapsen elämä.

Mä en tiedä yhtäkään joka olis lisää lapsia saanut, vaikka lääkärit olis sanonut ettei kohtu kestä. Mutta tiedän yhden uskovaisen äidin jolta on kohtu poistettu kun ei olisi enää kestänyt. Ja mun kohtu poistettaisiin jos se ei enää kestäisi.

Mikä sinä olet sanomaan etten mä ole vl? olenpa hyvinkin ja varsin vanhoillinen vissiin sitten sun mieelstä. Sinä taas haluat mielistellä maailmaa.

Satakymppi, et kyllä tasan ole vl,

Eipä passaa meidän muiden provosoitua, näillä avoimilla palstoilla liikkuessa täytyy aina muistaa, että tänne voi joku tulla esittämään toista mitä on ja provosoida ihan älyvapailla ja kärjistetyillä kommenteilla. Tämä tyyppi haluaa ilmeisesti antaa vlstä ihan pöljän kuvan, esittämällä moisia kommenttejaan vln nimissä.

niinkuin tahdot, mutta tilanteesi on oikeasti säälittävä. Tuo, että lasten vastaanottaminen on uskon hedelmä, on vl-yhteisön omaa keksintöä. Se ei ole raamatullinen ajatus. Vielä uskomattomampaa on jatko: "uskonhedelmät vuotaa itsestään sillä ehkäisemättömyydellä." Ei Ehkäisy eikä ehkäisemättömyys liity mitenkään uskonhedelmiin. Lue hyvä ihminen raamattuasi itse ja rukoile Pyhää Henkeä avaamaan sitä, tämä on sinun täysi oikeutesi.

Lasten vastaanottaminen on uskon hedelmä. Uskonhedelmät vuotaa itsestään sillä ehkäisemättömyydellä. Meissä asuu myös "vanha aatami" eli syntiin taipuvaisia ihmisiä ollaan. Emme me ole fariseuksia. Jos me osaisimme elää noiden hyveiden mukaan, mihin enää tarvittaisiin Jeesuksen sovitustyötä. Synti tarttuu ja sen takia me olemme usein kerjäämässä anteeksiantoa.

Kateus on syntiä.

Ja vielä tuohon lastensaamiseen, ei tietenkään kaikki saakaan yhtä monta lasta, mutta ehkäisy on asia erikseen. Ja nyt en jaksa enää vastata, sillä tiedän ettei mikään vastaus teitä tyydytä. Mulla on oikeus uskoa näin kun uskon.

i]

Raamatusta tunnetusti voi löytää perustelut ihan mille tahansa ajatuksella tai toiminnalle, mutta ei tämä ajatus, että "lasten vastaanottaminen on uskon hedelmä" ole luterilaisen teologian mukaista, jos sillä tarkoitetaan, että perhesuunnittelua (järjen käyttöä) ei saisi käyttää. Kenelläkään ei liene ongelma, jos toiset perheet haluavat pidättäytyä ehkäisystä ja ottavat vastaan kaikki syntyvät lapset. Siunuasta heille arvokkaaseen työhön! Tästä omasta valinnasta ei kuitenkaan voida vetää sitä johtopäätöstä, että kaikkien muidenkin on toimittava samoin, eikä sitä voida pitää osoituksena kristillisestä uskosta.

Toivon, etteivät ne ehkäisystä pidättäytyvät turhaan ahdistu tai lannistu omasta päätöksestään, jos he ovat "sinut" asian kanssa ja ovat tehneet päätöksensä vapaasti ja itsenäisesti harkiten. Tällöin muiden "huutelut" voi antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Tällainen keskustelu kipeästä ja vaikeasta aiheesta voi kuitenkin olla myös hyvänä peilinä itselle: miksi minua ahdistaa/ suututtaa/ huolettaa tämä aihe? Onko asiassa jotain, mitä en sittenkään ole loppuun asti miettinyt tai elämän kulun myötä siihen on tullut mukaan asioita, joita en nuorempana osannut ajatella? Onko asia niin loppuunkäsitelty kohdaltani, etten kestä sitä, että muiden täytyy sitä vielä työstää?

Lasten vastaanottaminen on uskon hedelmä.

Mä en tiedä yhtäkään joka olis lisää lapsia saanut, vaikka lääkärit olis sanonut ettei kohtu kestä.

Mutta niissä keskusteluissa oli pointtina se, että yrittää pitää hamaan loppuun asti, huolimatta siitä mitä lääkärikunta vihjaa tai ihan suoraan sanoo.

Hohhoijaa

Et ole mielestäni vanhoillinen,

noin hassunluontoisia kommentteja vain nyt yleensä laukovat täysin ulkopuoliset, jotka esimerkiksi haluavat mustamaalata vl:ejä, osoittamalla muka, että vl:ät ajattelevat näin.

Enpä ole mikään sanomaan kuka on mitäkin ja mitä se minulle kuuluu. Kyseessä oli toteamus itselleni ja muillekin, ettei mentäis lankaan ja provosoiduttais rakentavan keskustelun sijaan jonkun tahallisesta yrityksestä mustamaalata vl:iä.

Mikä sinä olet sanomaan etten mä ole vl? olenpa hyvinkin ja varsin vanhoillinen vissiin sitten sun mieelstä. Sinä taas haluat mielistellä maailmaa.

Satakymppi, et kyllä tasan ole vl,

Eipä passaa meidän muiden provosoitua, näillä avoimilla palstoilla liikkuessa täytyy aina muistaa, että tänne voi joku tulla esittämään toista mitä on ja provosoida ihan älyvapailla ja kärjistetyillä kommenteilla. Tämä tyyppi haluaa ilmeisesti antaa vlstä ihan pöljän kuvan, esittämällä moisia kommenttejaan vln nimissä.

Hassunluonteisia kommentteja??? Mikä niin hassulta kuulosti? Olen ollut vasta n.10v uskomassa, sanoinko missä kohden väärin? Mieheni on kylläkin lapsuudestaan asti ja häneltä olen "opit" saanut.

Hohhoijaa

Et ole mielestäni vanhoillinen,

noin hassunluontoisia kommentteja vain nyt yleensä laukovat täysin ulkopuoliset, jotka esimerkiksi haluavat mustamaalata vl:ejä, osoittamalla muka, että vl:ät ajattelevat näin.

Enpä ole mikään sanomaan kuka on mitäkin ja mitä se minulle kuuluu. Kyseessä oli toteamus itselleni ja muillekin, ettei mentäis lankaan ja provosoiduttais rakentavan keskustelun sijaan jonkun tahallisesta yrityksestä mustamaalata vl:iä.

Mikä sinä olet sanomaan etten mä ole vl? olenpa hyvinkin ja varsin vanhoillinen vissiin sitten sun mieelstä. Sinä taas haluat mielistellä maailmaa.

Satakymppi, et kyllä tasan ole vl,

Eipä passaa meidän muiden provosoitua, näillä avoimilla palstoilla liikkuessa täytyy aina muistaa, että tänne voi joku tulla esittämään toista mitä on ja provosoida ihan älyvapailla ja kärjistetyillä kommenteilla. Tämä tyyppi haluaa ilmeisesti antaa vlstä ihan pöljän kuvan, esittämällä moisia kommenttejaan vln nimissä.

Miksi tämä avoimuus tuntuu uhkaavan joitakin keskustelijoita niin paljon? Ap puhuu omasta elämästään, ei levittele muiden asioita, eikä yritä saada muita ajattelemaan hänen tavoin, vaan kertoo omasta kokemuksestaan ja ajattelustaan. Häntä lukiessa ei myöskään tule tunne, että häntä pitäisi jotenkin suojella liialta avoimuudelta, että hänen oma arviointikykynsä ei toimisi sen suhteen, mitä tällaisessa julkisessa keskustelussa voi ja kannattaa sanoa ja mitä ei.

Onko ainoa selitys vaientamisyrityksille siis se, että ap:n ratkaisu nostattaa osassa keskustelijoissa halun tai toiveen uskaltaa tehdä sama ratkaisu omassa elämässään, mutta se täytyy torjua yrittämällä vaientaa ap? Tai onko taustalla pelko, miten vl-liikkeelle käy, jos kaikki naiset/ perheet tekisivät saman ratkaisun? Mikä yhteisöä silloin pitäisi kasassa? Miten sitten erotuttaisiin muista, epäuskoisista ja "maailmassa eläjistä"?

Tuskin edes jaksavat todella keskittyä kaikkiin lapsiinsa, jos näitä on kymmenen... Eli onko se perheelle suurikin onni, että on katkeroitunut, ahdistunut akka (=lisääntymiskone) äitinä??? TUSKIN!

Nimittäin se, että mikä vl-avioliittoja vaivaa, kun miehet näemmä täysin itsekkäästi ruikkivat siementään tasan h-hetkellä, ja ahdistuneet naisparat sitten synnyttävät sadatta lastaan ja purkavat vihaansa täällä niitä kohtaan, jotka ovat keksineet ehkäisyn.



Eli aika rakkaudeton avioliittokin niillä joilla seksiä harrastetaan miehen ehdoilla ja "jumalan kunniaksi".



Kertokaa vl:t, nautitteko seksistä, kun aina saa pelätä raskautta??



Olen harvoin pitänyt ketään erityisen säälittävänä, mutta teitä kohtaan tunnen kyllä suurta sääliä.

[b] Kellekään ei haluta ehkä suoraan pahaa MUTTA EI oikeastaan hyvääkään! [/b]

Teidän uskontonne perustuu johonkin uskomattomaan kyttäämiseen ja suorastaan vahingoniloon toisia perheitä kohtaan.

miksi vl-yhteisöläiset ovat ainoita oikeita uskovia? Ovatko kaikki muut uskovat epäuskoisia ja joutuvat helvettiin? Mihin perustuu se, että lastenvastaanottaminen ilman ehkäisyä on uskon hedelmä? Onko mielestänne muita uskon hedelmiä olemassa?

siihen, että "olet uskomassa?" Vastatkaa muutkin. Liittyykö siihen uskoontulo? Jos liittyy, kertokaa oma todistuksenne siitä.

Hassunluonteisia kommentteja??? Mikä niin hassulta kuulosti? Olen ollut vasta n.10v uskomassa, sanoinko missä kohden väärin? Mieheni on kylläkin lapsuudestaan asti ja häneltä olen "opit" saanut.

tähän samaan vl-yhteisöön, johon minä kuulun. Kirjoituksestasi paistaa läpi niin kova katkeruus ja viha, että en voi sitä ymmärtää....Ap ja monet muutkin vl:t jotka ovat ehkäisyyn päättyneet, ovat tässä ketjussa useaan kertaan toistaneet sitä, ettei kukaan toinen voi ymmärtää sitä taakkaa mitä he ovat kantamassa. Myös minä olen joutunut valitsemaan ehkäisyn, eikä se päätös ollut helppo; se oli päätös joka tehtiin monien monien tuskien ja kyynelten kautta. Se oli päätös joka sai minut miettimään voiko olla näin paljon huonompi kuin muut eikö minusta ole suuren perheen äidiksi. Se oli myös päätös jonka jälkeen olen saanut vl-yhteisössä huomata ja kokea "kyttäämisen" eikö teillä vieläkään ole vauvaa.....sisarilloissa, kyläillessä usein kuulen sanat "mutta kun teillä on vain neljä lasta...." Usein näistä illoista kotiudun kyynel-silmin, mutta silti tiedän sydämessäni tehneeni oikean ratkaisun.

ja mukava.



Mutta nyt olen nähnyt asian toisen puolen.



Itse olen neljän lapsen äiti ja nämä 4 ovat juuri se maksimi, joista jaksan kantaa vastuun ja pitää huolen niin, että aikaa riittää kaikille.

Tämän ketjun myötä olen tajunnut vl äitien suhtautumisen lapsiin. Lapsia annetaan tulla isoja määriä, että tie taivaaseen olisi auki. Kaikki on Herran hallussa ja päätettävissä. Lapsistakaan ei tarvitse oikeastaan kantaa vastuuta, koska sekin on Herran hallussa. Jos nyt joku sattuu hukkumaan tai jäämään auton alle kun isommat sisarukset ei ehdi valvomaan, mitä sitä suremaan, se on Herran päätös.



Synnytettyäno neljännen, samassa huoneessa oli nuori vl nainen, joka oli synnyttänyt yhdeksännen lapsen. Ei äitiä paljon kiinnostanut uusi vauva. Nukkui suurimman osan ajasta ja luki naistenlehtiä väliajat. Vauva tuotiin vain syömään ja muuten ei halunnut sitä nähdä. Sen verran juteltiin, että sanoi synnytyksessä olevan sen hyvän puolen, että saa olla vähän aikaa yksin sairaalassa. Sanoi viipyvänsä aina niin monta päivää kun saa.



Isä toi katsomaan muut sisarukset kahdessa erässä. Ei paljon äitiä kiinnostanut ne 8 muutakaan lasta. Kunhan nuokkui senkin vierailun ajan sängyssä. Ei halaamisia, ei mitään.



Todella väsynyt ja uupunut nuori nainen.



Lapsi on minusta kuitenkin niin ainutlaatuinen ja arvokas, että haluan jaksaa kantaa hänestä vastuuta ja huolehtia ja antaa aikaa. Mutta haluan myös itsekin elää sillä tavalla, että en makaa koko aikaa uupuneena sängyn pohjalla ja odota synnytystä vain sen takia, että saan muutaman päivän olla ihan rauhassa ja yksin ja nukkua tarpeeksi.

Täällä on keskustelu elänyt mukavasti omaa elämäänsä ilman minun kommentointianikin - sen ilolla huomaan! Ja ihan hyvä, että tässä ketjussa on herännyt muitakin kysymyksiä kuin suoranaisesti alkuperäiseen viestiin viittaavia.



Minä kyllä tunnistan nro 110:n tekstistä suhteellisen tyypillisen, erittäin mustavalkoisesti ajattelevan vanh.lestadiolaisen naisen, jolle uskominen on joko-tai. Naiselle lapsiasia on niin lähellä, että sen kautta voi mielessään luokitella muutkin naiset ja perheet. Joko olet käyttämättä ehkäisyä ja olet uskomassa tai käytät ehkäisyä ja et voi millään olla oikeasti uskomassa. Välivariaatioita ei yksinkertaisesti mahdu mustavalkoisesti uskoa katsovien silmissä.



Olisikohan tämä ihmistyyppi juurikin yksi suurimmista syistä, miksi koen helpoimmaksi avautua vaikkapa tämänkaltaisilla yleisillä keskustelupalstoilla, anonyymisti. Vaikka tiedän (tämänkin ketjun perusteella), että joukkoomme mahtuu paljon ymmärtäviäkin uskovaisia ja paljon sellaisia, jotka omakohtaisesti tietävät ja tuntevat asian, jonka kanssa minäkin olen kamppaillut, silti jonkinlainen "itsesuojeluvaisto" pidättelee avautumasta kaiken seurakunnan edessä. Maanpäällinen tuomiovalta tuntuu houkuttavan liian montaa uskonsisarta- ja veljeä... Kukapa ehdoin tahdoin haluaisi mestauslavalle nousta. :) Riittää, kun itse olen sinut asian kanssa.



Toisaalta 110:n kaltaisissa ihmisissä ei ole mitään pahaa, jos he elisivät tyytyväisenä omaan osaansa, eivätkä hakisi omalle kohdalleen minkäänlaista paremmuutta tai pätemistä sen kustannuksella, mitä arvailevat toisten elämästä : miksi ei tule lasta, miksi on pitkä tauko, miksi minun täytyy ja noiden ei. Ahdistavaa, myrkyttävää, kapeanäköistä, masentavaa. Se jos mikä tappaa ilon uskomisesta - luulisin. Toisten puolesta emme voi uskoa, joten parasta pitäytyä vain omassa kohdassa. Jumalalta ei mikään pysy salassa, hän tuntee koko elämämme, eikä taatusti ole mustavalkoinen! Jeesus eli ihmisen elämän, mutta täysin ilman syntiä, ja samanlaiseen meidän ei tule edes pyrkiä - saati että se olisi mahdollistakaan.



Kiitos ja jatkakaa! Minä kiiruhdan tästä työkeikalle! :)



ap

Katkera varmasti tällä hetkellä olenkin, kun testi näytti positiivista pari viikkoa sitten..

Saanko kysyä miksi jouduit valitsemaan ehkäisyn?

Minullakin on omia ongelmiani jotka rajoittavat jokapäiväistä elämää. Olen jännittäjä ja olen alkanut vältellä tiettyjä tilanteita, yksin kaupassa käyntiä, autolla ajamista, allekirjoittamista... Nämä ongelmat mulla oli jo ennen uskoontuloa, eivät johdu siitä. En pysty itseäni hoitamaan kun olen aina raskaana. Miehenikin kärsii rajoittuneisuudestani ja ei hän haluaisi olla taakkaani lisäämässä jatkuvilla raskauksilla. Mutta onko ehkäisy meille oikea ratkaisu...

tähän samaan vl-yhteisöön, johon minä kuulun. Kirjoituksestasi paistaa läpi niin kova katkeruus ja viha, että en voi sitä ymmärtää....Ap ja monet muutkin vl:t jotka ovat ehkäisyyn päättyneet, ovat tässä ketjussa useaan kertaan toistaneet sitä, ettei kukaan toinen voi ymmärtää sitä taakkaa mitä he ovat kantamassa. Myös minä olen joutunut valitsemaan ehkäisyn, eikä se päätös ollut helppo; se oli päätös joka tehtiin monien monien tuskien ja kyynelten kautta. Se oli päätös joka sai minut miettimään voiko olla näin paljon huonompi kuin muut eikö minusta ole suuren perheen äidiksi. Se oli myös päätös jonka jälkeen olen saanut vl-yhteisössä huomata ja kokea "kyttäämisen" eikö teillä vieläkään ole vauvaa.....sisarilloissa, kyläillessä usein kuulen sanat "mutta kun teillä on vain neljä lasta...." Usein näistä illoista kotiudun kyynel-silmin, mutta silti tiedän sydämessäni tehneeni oikean ratkaisun.

En pysty itseäni hoitamaan kun olen aina raskaana. Miehenikin kärsii rajoittuneisuudestani ja ei hän haluaisi olla taakkaani lisäämässä jatkuvilla raskauksilla. Mutta onko ehkäisy meille oikea ratkaisu...

Että äiti itsessään ei ole MINKÄÄN arvoinen, eikä niillä syntyneillä lapsillakaan ole mitään väliä. Määrä korvaa laadun. En käsitä! Te elätte jotain 1800-lukua jolloin lapsia tehtiin kymmenittäin että edes yksi jäisi eloon.

Isä toi katsomaan muut sisarukset kahdessa erässä. Ei paljon äitiä kiinnostanut ne 8 muutakaan lasta. Kunhan nuokkui senkin vierailun ajan sängyssä. Ei halaamisia, ei mitään.

yleisönosastokirjoituksen, jossa vl kertoi lapsuudestaan. Olivat isompien sisarusten kanssa menneet ITKEMÄÄN äidin ja isän sängyn luokse kun huomasivat että isä meni sinne taas. Huusivat ja itkivät porukalla että jätä äiti rauhaan että meitä ei tule enää lisää, meitä on jo ihan liikaa...

Aivan karmivaa luettavaa :(

Olisikohan tämä ihmistyyppi juurikin yksi suurimmista syistä, miksi koen helpoimmaksi avautua vaikkapa tämänkaltaisilla yleisillä keskustelupalstoilla, anonyymisti.

että me ulkopuoliset huomataan jossain että vl voi olla muutakin kuin sitä iänkaiken vanhaa ahdistusta ja syyllistystä.

Oli positiivista luettavaa :)