Lue keskustelun säännöt.
Vl-äiti ja viimeinen lapsi
08.03.2009 |
Olen 28-vuotias vanhoillislestadiolainen äiti ja odotan neljättäni. Tämä lapsi jää viimeiseksi, näin olen tämän raskauden aikana päättänyt. Elämäntilanteemme (miehen mielenterveysongelmat, mittavat ulosottovelat ja taloudelliset ongelmat, vaativa erityislapsi, oma jaksaminen) on kestämätön hankkia enää yhtään uutta lasta. Mielummin yritän huolehtia ja jaksaa näiden lasten ja vielä syntymättömän kanssa ja säilyttää oma mielenterveyteni, kun se toiselta on jo mennyt. Olemme tulleet tiemme päähän tämän lapsiasian kanssa. Ei jaksa, ei pysty - edes uskon voimalla.
Olen myös päättänyt vastata rehellisesti mahdollisille kyselijöille ja utelijoille tulevaisuudessa : me emme enää halua ja jaksa lisää lapsia. Jos rehellisyyden vuoksi joku lakkaa pitämästä minua oikein uskovana, se olkoon hänen ongelmansa. Minulle tämä päätös ei ole uskomisen este. Se on minun henkilökohtainen ratkaisuni.
Nautin jo valmiiksi ajatuksesta, ettei minun enää koskaan tarvitse tämän jälkeen pelätä raskaaksituloa, tehdä testiä siinä toiveessa, ettei se näyttäisi plussaa. Ei koskaan pelätä synnytystä ja väsyttävää pikkuvauva-aikaa. Saan olla ja viihtyä omassa kropassani - olla minä itse ilman pakkoa raskautua. Mieleni piristyy jo pelkästä ajatuksesta!
Lapset ovat parasta, mitä olen saanut. Haluan antaa heille jaksavan ja mukavaolevan äidin vielä, kun olen sitä. Tämä raskaus on ollut jo niin vaikea hyväksyä ja niin vaikea kestää - en uskalla kuvitellakaan, mitä se olisi kymmenennen raskauden kohdalla. Siksi vihelsin pelin poikki.
Kiitos.
Kommentit (684)
21/684
|
12.03.2009 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Ap kertoi omasta elämästään ja hän on saanut siihen useilta keskustelijoilta kannustavia viestejä. Ei kukaan kuitenkaan ole ahdistellut ja syyllistänyt häntä uskostaan. Ainakin itse olen pyrkinyt tuomaan esiin sitä viestiä, vl-uskonyhteisössä on varmasti paljon hyvää ja kyse epäkohtiin puuttumisesta. Jos mitään epäkohtia ei liikkeen sisällä olevien mielestä ole, tämä keskustelu on silloin varmaan turhaa. Olen kuitenkin ymmärtänyt useammasta vl-keskustelijan viestistä, että epäkohtia on sen hyvän sisällä, mikä saa (suuren?) osan vl-liikkeeseen syntyneistä pysymään yhteisön jäseninä.
On valitettavaa, että koet, ettei "kuulu teille meidän asiat". Edelleen korostan, että olemme (ne ketkä keskustelijoista ovat) saman kirkon ja sen uskon piirissä eläviä kristittyjä, joten emme voi elää sulkien pois toinen toistamme yhteisestä uskosta, mihin kuuluu myös aito, ei-pakottava välittäminen. Hyvä, jos sinä jaksat olla myönteisesti huolissamme "meistä" ja vaikka iltarukouksessa muistaa meitä muita kirkkosi jäseniä. Sinulle toivon Jumalan hellää huolenpitoa elämässäsi!
Painukaa ahdistelemaan jehovia, hellareita tai muita... Te niitä syyllistäviä olette, joka sanaan tartutte. Kyselette ja revittelette. E kuulu teille meidän asiat. Pitäkää huoli itsestänne ja omasta tilastanne, mitä te meistä huolehditte tai haukkua te vaan tahdotte. Olkaa ennemmin huolissanne itsestänne, mihin te joudutte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten kyvyttömiä/haluttomia vl:t näyttävät olevan keskustelemaan aikuisella tasolla, ilman regressiota tai kiihkoa, näistä kysymyksistä, ainakin tässä ketjussa.
En tarkoita niitä muutamia harvoja vl-äitejä täällä jotka ap:n lisäksi ovat osoittaneet kykyä fiksuun kanssakäymiseen, rakentaviin muotoiluihin ja retorisestikin sivistyneeseen palautteeseen. Vaan outoja impulsiivisen ja aggressiivisen oloisia viestittelijöitä, joilla on ilmeisesti kova tekeminen oman olemisensa kanssa.
Moni on tässä ketjussa esittänyt hienojakin kysymyksiä. Mietin, miksi vl:t ovat haluttomia niihin vastailemaan ja ottamaan kantaa.
Johtuuko tämä
a) siitä että kaikki vl:t eivät ole miettineet asioita hlö-kohtaisesti, vaan turvautuvat "joukkohysteriaan" ja pelastusoppi rakentuu massan mukana menemiselle?
b) siitä että kaikki vl:t eivät ehkä ole nauttineet kovin korkeaa koulutusta, ja sanatason muotoilut tuntuvat perin vierailta?
En tiedä vl:ien koulutustasoa, ja b-kohta on täysin arvaus/tiedustelu, eikä minulla ole mitään passiota vl-koulutusasioita kohtaan, tiedoksi vain.
Ap kertoi omasta elämästään ja hän on saanut siihen useilta keskustelijoilta kannustavia viestejä. Ei kukaan kuitenkaan ole ahdistellut ja syyllistänyt häntä uskostaan. Ainakin itse olen pyrkinyt tuomaan esiin sitä viestiä, vl-uskonyhteisössä on varmasti paljon hyvää ja kyse epäkohtiin puuttumisesta. Jos mitään epäkohtia ei liikkeen sisällä olevien mielestä ole, tämä keskustelu on silloin varmaan turhaa. Olen kuitenkin ymmärtänyt useammasta vl-keskustelijan viestistä, että epäkohtia on sen hyvän sisällä, mikä saa (suuren?) osan vl-liikkeeseen syntyneistä pysymään yhteisön jäseninä.
On valitettavaa, että koet, ettei "kuulu teille meidän asiat". Edelleen korostan, että olemme (ne ketkä keskustelijoista ovat) saman kirkon ja sen uskon piirissä eläviä kristittyjä, joten emme voi elää sulkien pois toinen toistamme yhteisestä uskosta, mihin kuuluu myös aito, ei-pakottava välittäminen. Hyvä, jos sinä jaksat olla myönteisesti huolissamme "meistä" ja vaikka iltarukouksessa muistaa meitä muita kirkkosi jäseniä. Sinulle toivon Jumalan hellää huolenpitoa elämässäsi!
Painukaa ahdistelemaan jehovia, hellareita tai muita... Te niitä syyllistäviä olette, joka sanaan tartutte. Kyselette ja revittelette. E kuulu teille meidän asiat. Pitäkää huoli itsestänne ja omasta tilastanne, mitä te meistä huolehditte tai haukkua te vaan tahdotte. Olkaa ennemmin huolissanne itsestänne, mihin te joudutte.
jos vl-äiti tuntee olevansa masentunut ja uupunut (ilman lääkärin diagnoosia) ja lisäksi ehkä isäkin on väsynyt työelämän paineissa ja ison perheen vastuun kantamisessa ja ehkä muistakin syistä. Ap:n tapaushan on juuri tällainen. Onko väärin aloittaa ehkäisy omin päin? Pitääkö ehkäisylupa hakea lääkäriltä eli saada lääketieteellinen diagnoosi tilanteeseen? Voiko lääkärille sanoa että tarvitsisin ehkäisyä vai pitääkö odottaa että lääkäri itse sitä ehdottaa?
Että ei siihen lääkärin "lupaa" tarvita. Musta koko tuo lupa-käsite on hassu. Ei aikuinen ihminen tarvitse kenenkään lupaa tuollaisiin asioihin. Tai jos nyt ajatellaan sitä ehkäisy"kieltoa" niin silloinhan "lupa" pitäisi hakea Voittoselta tai SRK:lta (siis organisaation johdolta) eikä sellaista kukaan taida oikeasti tehdä. :) Voi olla että toiset haluavat keskustella esim. uskonystävien kanssa asiasta ja kysyä muiden mielipidettä asiaan, mutta itse olen kyllä sitä mieltä että sekin on aivan turhaa. Jokainen saa tehdä päätöksensä ihan itse, oman omantuntonsa perusteella. Lääkäri voisi olla kummissaan jos joku häneltä pyytäisi lupaa ehkäisyyn...?
Ja jos on päättänyt että ehkäisyn haluaa, sen kun menee lääkäriltä pyytämään reseptiä jos reseptillistä ehkäisyä haluaa käyttää. Toinen vaihtoehto on mennä kauppaan ja ostaa kondomeja. :)
Kuulostaa Jeesusta suuremmalta voimalta...
Minä olen sen kokenut ja saan kokea sitä aina uudelleen, tosin en vl-liikkeen parissa. Vaikka olisi saanut kokea rauhan ja sovinnon Jumalan kanssa tai ns. tulla uskoon, ei elämän ahdistukset siihen lopu. Ei ainoan oikean kristillisyyden merkki ole se, että kulkee koko ajan "uskon humussa ja sumussa", mairea hymy huulilla (pahimmillaan toisia alaskatsoen: "nuo raukat eivät voi tietää mitään siitä, mitä minä olen saanut kokea"). Kristityn elämä on usein verta, hikeä ja kyyneleitä. Onnellisia ne, jotka iloitsevat vapaasti ja elävät kepeästi kristittyinä - vaatimatta muilta samanlaista asennetta elämään. Olkoon he valon tuikkuina niille, joiden elämäntie on pimeämpi ja kuoppaisempi! Kumpikaan kokemusmaailma "pyhä huolettomuus" tai "murheen laaksossa taivaltaminen" eivät ole merkki oikeanlaisesta uskosta. Kaikille tilaa riittää...
Te ette voi tietää mikä ihana rauhan tunne ja helpotus siitä tulee kun saa uskoa synnit anteeksi!!
Vaikka äidit ajoittain tuntisivat ahdistusta kasvavan perheen keskellä, niin ei sitä voi yleistää kaikkiin. Tämä ketju kertoo vain äitien kokemasta ahdistuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rautalangastako se pitää vääntää... Te ketkä negatiisesti meistä kirjoitatte, ette tietääkseni hauku yksistään minua vaan meitä kaikkia vl:iä. Siksi ME, enkä minä, vaikka henk.koht uskomassa ollaankin.
Jos meidän uskomme on teidän joidenkin mielestä niin läpikotaisin paskaa, niin kysyää ap:lta miksi hän kuitenkin haluaa olla uskovainen??
Ja missä sanottiin "paskaa"? En löydä sellaista viestiä.
Älä projisoi omia tunteitasi.
Jos meidän uskomme on teidän joidenkin mielestä niin läpikotaisin paskaa, niin kysyää ap:lta miksi hän kuitenkin haluaa olla uskovainen??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten kyvyttömiä/haluttomia vl:t näyttävät olevan keskustelemaan aikuisella tasolla, ilman regressiota tai kiihkoa, näistä kysymyksistä, ainakin tässä
]
Luepa tämä ketju läpi. Ketkä täällä saa haukkuja ja muuta???? Onko ne kirjoitukset kiihkottomia??? Olepa rehellinen!
kun kysyin, millä perusteella kukaan muu tällä maapallolla ei voi pelastua kuin vl-yhteisön kautta. Anteeksi jos pahoitin herkkää mieltäsi. Tarkoitukseni on herättää ajatuksia ja keskustelua, sillä aivan mahdotonhan tällainen näkemys on. Mielestäni tämä on perustavaa laatua oleva asia. Jokainen ihminen on ensisijassa yksilönä Jumalan edessä ja elää elämäänsä Jumalan yhteydessä. Mikään yhteisö tai seurakunta ei voi vanhurskauttaa ketään, sen voi tehdä vain Jumala.
Painukaa ahdistelemaan jehovia, hellareita tai muita...
Te niitä syyllistäviä olette, joka sanaan tartutte. Kyselette ja revittelette. E kuulu teille meidän asiat. Pitäkää huoli itsestänne ja omasta tilastanne, mitä te meistä huolehditte tai haukkua te vaan tahdotte. Olkaa ennemmin huolissanne itsestänne, mihin te joudutte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koin osan kirjoituksestasi olevan lähtöisin aivan kuin minun "kynästäni". Olen neljän lapsen vl-äiti, mieheni ei ole vl. Vuosi sitten monien monien vaikeiden elämäntilenteiden kautta päädyin hyväksymään ehkäisyn....En minäkään ole asiasta lestadilaisten keskuudessa puhunut, en ole uskaltanut, kuitenkin koen sydämessäni että tein oikean ratkaisun.
on juuri se voima jolla jotkut vl:t täällä vaikuttavat kestävän epäinhimillisen kohtalonsa (edes omasta ruumiista ei saa päättää, ehkäisyasiatkin pitäisi kysyä joltain johtokunnalta ym.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te niitä syyllistäviä olette, joka sanaan tartutte. Kyselette ja revittelette. E kuulu teille meidän asiat. Pitäkää huoli itsestänne ja omasta tilastanne, mitä te meistä huolehditte tai haukkua te vaan tahdotte. Olkaa ennemmin huolissanne itsestänne, mihin te joudutte.
Enpä usko että tällaisia vastauksia saadessaan kukaan haluaisi enemmän meistä tietää tai meidän seuroihin tulla. Onko se sitten hyvä?
Ja voihan sitä siltikin asiallisesti vastata vaikka tuntuisi että toinen "revittelee ja kyselee". Se voi olla ihan vain oma tulkinta asiasta. Ja lähimmäisenrakkaus vaatii ja opettaa meitä kaikkia huolehtimaan myös toisista.
Yritin alkujaankin liittää sen siihen mutta herjasi yhteyttä ei ole...
kun kysyin, millä perusteella kukaan muu tällä maapallolla ei voi pelastua kuin vl-yhteisön kautta. Anteeksi jos pahoitin herkkää mieltäsi. Tarkoitukseni on herättää ajatuksia ja keskustelua, sillä aivan mahdotonhan tällainen näkemys on. Mielestäni tämä on perustavaa laatua oleva asia. Jokainen ihminen on ensisijassa yksilönä Jumalan edessä ja elää elämäänsä Jumalan yhteydessä. Mikään yhteisö tai seurakunta ei voi vanhurskauttaa ketään, sen voi tehdä vain Jumala.
Painukaa ahdistelemaan jehovia, hellareita tai muita...
Te niitä syyllistäviä olette, joka sanaan tartutte. Kyselette ja revittelette. E kuulu teille meidän asiat. Pitäkää huoli itsestänne ja omasta tilastanne, mitä te meistä huolehditte tai haukkua te vaan tahdotte. Olkaa ennemmin huolissanne itsestänne, mihin te joudutte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
(En uskalla toivottaa Jumalan rauhaa, koska sekin ilmeisesti koetaan rienaamisena, kun en itse kuulu vanhoillislestadiolaisiin. Olkoon siis ihmisten välistä rauhaa!)
Miten saisin sinut näkemään, ettemme kaikki kirjoittajat ajattele suinkaan, että vl-uskossa eläminen olisi läpikotaisin huonoa ja kelvotonta? Vaikuttaa siltä, että poimit vain kielteisimmät kommentit tai tulkitset kaikki kysymykset ja näkemykset uskoasi uhkaavina.
En ole ap, joten en tietenkään osaa vastata hänen puolestaan hänen halustaan olla uskovainen. Olettaisin kuitenkin, että kun ihminen löytää jostakin uskonnosta tai uskonyhteisöstä "sielulleen rauhan", "hengellisen kodin", "Jumalan lapseuden itsessään", elämää kannattelevan voiman ja toivon, ilon ja rakkauden lähteen, elämänsä merkityksen jne. jne., hänen on hyvä olla siinä yhteydessä. Ei tätä kiellä ainakaan kukaan niistä, jotka ovat sen itse kokeneet, on heidän uskonyhteisönsä tai vakaumuksensa sisältö mikä tahansa.
Haluan tässä vaiheessa kiittää ap:ta; tämä keskustelu on poikinut ja poikennut pitkälle. Toivottavasti sinä et ole kokenut, että rohkeaan aloituksessi vastataan vain heittämällä rapaa silmille.
On umpihurskasta sanoa, mutta sanon kuitenkin vanhoillislestadiolaisille: tulkaa uskollanne autuaiksi (suom. onnellisiksi)! Suottehan saman uskon autuuden muillekin?
Ketkä "me" Ketkä "te"... hahhahhaa, heh, heh Rautalangastako se pitää vääntää... Te ketkä negatiisesti meistä kirjoitatte, ette tietääkseni hauku yksistään minua vaan meitä kaikkia vl:iä. Siksi ME, enkä minä, vaikka henk.koht uskomassa ollaankin.
Jos meidän uskomme on teidän joidenkin mielestä niin läpikotaisin paskaa, niin kysyää ap:lta miksi hän kuitenkin haluaa olla uskovainen??
Vaikka en olekaan vl. En tosin tiedä, saako vl seurustella muiden kuin muiden vl-ien kanssa?
Vaikutat itsenäisesti ajattelevalta ihmiseltä, ja avauksesi on selvästikin merkinnyt monelle paljon! Tämä on hyvä ketju.
millä perusteella vain tämän maapallon vanhoillislestadiolaiset pääsevät taivaaseen? Voisimmeko keskustella tästä, sillä tällainen näkemys on mielestäni äärimmäisen huolestuttava.
T. 183
[Kyl meidän pitäisi olla valmiina vastaamaan kun uskomme perustuksia kysellään Enpä usko että tällaisia vastauksia saadessaan kukaan haluaisi enemmän meistä tietää tai meidän seuroihin tulla. Onko se sitten hyvä?
Ja voihan sitä siltikin asiallisesti vastata vaikka tuntuisi että toinen "revittelee ja kyselee". Se voi olla ihan vain oma tulkinta asiasta. Ja lähimmäisenrakkaus vaatii ja opettaa meitä kaikkia huolehtimaan myös toisista.
Lapset olisivat kovinkin tervetulleita, mutta raskaudet eivät. Mieheni ei ole vl, joten hän on meillä se, joka huolehtii ehkäisystä. Mutta minä olen ollut mukana tuota päätöstä tekemässä ja täytyy sanoa, että se on ollut elämäni vaikein asia. En hyväksy ehkäisyä, mutta pelkään raskautta niin hirvittävästi, että en päästäisi miestäni metriä lähemmäs, ellei tuota päätöstä olisi tehty.
Uskovaiset ystäväni (ainakin osa) tietävät, että meillä käytetään ehkäisyä eikä minua ole kukaan alkanut hyljeksiä.
Voimia ap:lle ja muille tämän vaikean asian kanssa painimiseen. Toivottavasti selviätte päätöksestä vähemmillä tuskilla kuin minä...
Nautin jo valmiiksi ajatuksesta, ettei minun enää koskaan tarvitse tämän jälkeen pelätä raskaaksituloa, tehdä testiä siinä toiveessa, ettei se näyttäisi plussaa
Kiitos.
Olen elämästäni laittanut yli 20 vuotta lasten odottamiseen ja imettämiseen. Olen täysin turhautunut sairastunut ja masentunut tällä hetkellä. Pieniä on vielä monta kotona kaksi kehitysvammaista lasta mukana. Joiden arki on yhtä taistelua ja sairaalassa hyppäämistä. Ja sen olemme päättäneet että yhtään lasta emme enää anna tänne syntyä -Emme kerta kaikkiaan enää jaksa.
Lestadiolainen yhteisö on saanut minut nousemaan takajaloille juuri ehkäisy asiassa. Aina on tolkutettu että kaiken lainen jumalan luomistyöhön puuttuminen on syntiä. Et saa ehkäistä. Nyt srk.n jäsenien kiertely ja kaartelu on närkästänyt. Sanoisivat miten asia on eikä keksitä juupas eipäs leikkiä.
Itse koen asian todella ahdistavana tunne on se että teen väärin kun ehkäisen. En enää kuulu joukkoon. Ihan samoin kuin jos värjään hiuksiani niinkuin moni tekee teen väärin. Vaikka molemmat asiat eivät ole uskostani kiinni.
Viime päivinä olen huomannut monia epäkohtia juuri sitä että lestadiolainen heti kimpaantuu jos jotain asiaa itse miettii ei saa siis epäillä mitään. Et varsinkaan saa tuoda julki mitään epäileviä mietteitä. Naisen kuuluu tehdä vain siionista annetut työtehtävät. ja olla kaikessa hiljaa.Siivota koti hoitaa lapset. ja lähteä illalla hymyilemään sisarten iltaa että voi kun tämä olo on ihanaa. Voi kun minulla on hyvä olla. Vaikka just nyt tunnen että lähden lätkimaan ja kauas koko liikkeestä. ennenkuin lapsemme oppivat ja juurtuvat näihiniän ikuisiin sääntöihin.