Köyhien jälkeläiset, miten saitte ekan asuntolainan?

Aikoinaan kävelimme osuuspankkiin, jossa kummankin suvut asiakkaina, ja kerroimme summan, se järjestyi heti. Poikani osti jokin aika sitten yksi ison kolmion ollessaan sairauslomalla, ei ollut tietoa pystyykö enää palaamaan töihin, onneksi pystyi, kyseessä oli työtapaturma. Hän käveli samaan pankkiin ja ilmoitti summan, asia järjestyi vuorokaudessa. Nyt se kolmio on sijoitusasuntona ja pojallani ja vaimollaan on iso uusi omakotitalo, johon laina samaisesta pankista. Pikkukaupunki kyseessä. Suvut ei köyhiä, tavallisia palkansaajia, joilla omakotitalot jne. 

Yritän saada itse säästettyä pankin vaatimaa 30% vakuutta. 70% pankki hyväksyy asunnon arvosta lopuksi vakuudeksi. Kaipa se maksullinen vakuus olisi mahdollinen, mutta se on sitten taas pois mahdollisesta kokonaislainan määrästä.. Ja kohta kun talous kasvaa, niin hinnat pompsahtavat tosi nopeasti ja todennäköisesti säästetty summa ei riitäkään taas mihinkään.

En ole saanut. Tai no, kai sitä olisi saanut, jos olisi omistusasunnon omistamista jotenkin kauhean tärkeänä pitänyt, mutta mä olen ollut ihan tyytyväinen vuokralla ja nykyisin asossa. Tuskin hankin ikinä omistusasuntoa.

Vierailija kirjoitti:

Saanko vastata vaikka olemme mieheni kanssa keskiluokkaisista työläisperheistä?

Ensin hankimme ammatit ja työpaikat. Sitten säästimme n. 15 % siitä minkä hintaisen kämpän halusimme. Sitten haimme lainaa. Käytimme lopulta vain 10 % säästöistä asuntoon, loput jäivät säästöön/sijoitettiin. Pankissa osoitimme, ettemme elä kädestä suuhun ja tuhlaile vaan elämisen menot ovat maltilliset. Otimme pankin ja valtion takaukset sille osalle lainaa johon asunto ei riittänyt vakuudeksi. Siinä se. Tämä oli reilu 3 vuotta sitten.

Minä tienaan 30 000 € vuodessa, mies vähän enemmän. Asumme Helsingissä. Pian menemme neuvottelemaan lainasta, jolla hankimme ensimmäisen sijoitusasuntomme.

Kannattaa valkata vuokralainen todella tarkkaan jos aiotte vuokrata sen.

Omilleni muuton jälkeen aloin heti laittaa rahaa säästöön tulevaisuutta varten. Sijoituksia asp-tili, jne. Elin köyhyysrajan alapuolella ihan omasta halustani, koska halusin nostaa oman sosioekonomisen aseman. Siitä se lähti. Pankista kävin kysymässä, että jos en ykiskertaisesti halua yhden yhtä henkilötakaajaa, niin millaista omaisuutta ja miten paljon pitää olla, jos saisin sen ja sen suuruisen asuntolainan. Pankki vastasi ja minä aloin tekemään kuten pankki neuvoi. En nyt kerro mitä pankki vastasi, koska ne neuvot eivät ehkä nykypäivänä toimi samalla lailla, mutta pankki nykypäivänä varmasti myös kertoo mitä kannattaa tehdä, jos tajuaa kysyä.

Koulusta päästyä vuosi säästämistä pienessä vuokrakämpässä, jotta sain ASO kämppään tarvittavan lainan omarahoitusosuuden kasaan ja muutin ASO:on. Siitä 6 vuotta lisäsäästämistä niin oman asunnon tarvittava omarahoitusosuus oli kasassa (kun otti palautettavan ASO maksun huomioon).  

Säästin senverran vuosien varrella ettei tarvinnut valtion takauksen lisäksi takeita.

Vierailija kirjoitti:

Jos ap sinun vuositulosi on 40k ja miehesi tuo vielä lisää, niin aika vaikea kuvitella ettei siitä saisi parissa vuodessa säästettyä pari- kolmekymmentä donaa. Ja siinähän sitä vipua sitten jo onkin: ensin neukkukuutioon, sitten viiden vuoden sisällä johonkin parempaan. Näin minäkin aikanani toimin. Omat tuloni ovat 45k ja olen tienannut itselleni yksin omakotitalon Tampereelta ja maksanut siinä ohessa kahden lapsenikin kasvatuksen.

Ap:n ongelma taitaa olla se, että hän haluaisi sellaisen kivan miljoonakämpän Helsingin keskustasta, mutta ei halua ymmärtää että se ei heidän tuloillaan ole mahdollista. 

Ei ole ollut mahdollisuutta eikä haluakaan ostaa asuntoa.

Vierailija kirjoitti:

Koulusta päästyä vuosi säästämistä pienessä vuokrakämpässä, jotta sain ASO kämppään tarvittavan lainan omarahoitusosuuden kasaan ja muutin ASO:on. Siitä 6 vuotta lisäsäästämistä niin oman asunnon tarvittava omarahoitusosuus oli kasassa (kun otti palautettavan ASO maksun huomioon).  

Tähän mainittakoon että ASO oli ihan hyvä diili vuosituhannen alussa, koska sen kuukausimaksu oli n 50% vastaavan vuokra-asunnon vuokrasta.

Hinta alkoi nousta aika kovasti ja 2010 se alkoi olla lähes sama vuokra-asuntojen kanssa, joten tuo käyttämäni reitti ei ole enää ole niin kannattavaa. 

Töissä käymällä, säästämällä ja puolison kanssa yhdessä.

Poikani osti 22-vuotiaana rivarikaksion. Sai sen edullisesti ja pankkilaina myönnettiin. Teki pintaremppaa ja terassin. Myi parin vuoden päästä 30000e voitolla. Siinä on nyt käsiraha seuraavaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ap sinun vuositulosi on 40k ja miehesi tuo vielä lisää, niin aika vaikea kuvitella ettei siitä saisi parissa vuodessa säästettyä pari- kolmekymmentä donaa. Ja siinähän sitä vipua sitten jo onkin: ensin neukkukuutioon, sitten viiden vuoden sisällä johonkin parempaan. Näin minäkin aikanani toimin. Omat tuloni ovat 45k ja olen tienannut itselleni yksin omakotitalon Tampereelta ja maksanut siinä ohessa kahden lapsenikin kasvatuksen.

Ap:n ongelma taitaa olla se, että hän haluaisi sellaisen kivan miljoonakämpän Helsingin keskustasta, mutta ei halua ymmärtää että se ei heidän tuloillaan ole mahdollista. 

No se on sitten eri asia. Mutta tässä ketjussa on kyllä tullut todella monia asiallisia omakertomuksia. Moniin niihin liittyy se, että jotain vuosia köyhäillään että saadaan alkurahat kokoon. Ja toinen toistuva teema kuten omassakin tarinassani, että ensin ostetaan jotain halpaa ja vaatimatonta, ja tätä sitten muutaman vuoden kuluttua ekaa kämppää käytetään vipuna siihen, mitä todella halutaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos ap sinun vuositulosi on 40k ja miehesi tuo vielä lisää, niin aika vaikea kuvitella ettei siitä saisi parissa vuodessa säästettyä pari- kolmekymmentä donaa. Ja siinähän sitä vipua sitten jo onkin: ensin neukkukuutioon, sitten viiden vuoden sisällä johonkin parempaan. Näin minäkin aikanani toimin. Omat tuloni ovat 45k ja olen tienannut itselleni yksin omakotitalon Tampereelta ja maksanut siinä ohessa kahden lapsenikin kasvatuksen.

Toi ap on kysynyt tätä juttua 9 v. sitten, eiköhän se ongelma ole jo ratkennut tavalla tai toisella.

En ole hakenut ikinä asuntolainaa, ikä 41. Asun vuokralla ja viihdyn. Tuskin ostan ikinä omaa asuntoa tai taloa. Ehkä ostan talon itselleni jos voitan lotossa, mutta muuten en tartte.

Säästin itse käsirahan 5%. Ei tarvinut takausta, kun pankki katsoa asunnon olevan niin varma kohde, että takaa itse itsensä kokonaan. Ostin asunnon yksin Tampereen seudulta. En saanut vanhemmiltani tai keneltäkään mitään rahallista apua. Ihan itse olen kouluttautunut, tehnyt töitä ja säästänyt. Lainan sain ja asunnon ostin siis viime vuonna, joten tuore tapaus. Asunto on sitä hintaluokkaa, mitä yleensä pariskuntana ostetaan.

Koulutus, työ, palkka, asunto, puoliso, lapset. Tämä järjestys . Pienestä töllistä maailmalle. Työ tekijäänsä kiittää.

SOpivasti oli noususuhdanne päällä ja rahaa suorastaan tyrkytettin. Kävelin pankkiin ja se oli sillä selvä.

Miehen pieni yksiö myytiin, joten meitä ei katsottu ensiasunnon ostajiksi. Säästettiin 4-5 v, jotta saatiin 30 % maksetuksi itse ja loput lainaa. Tämä kasarilla. 

Köyhien jälkeläisenä nain varakkaan miehen.