Köyhien jälkeläiset, miten saitte ekan asuntolainan?
Hieman provosoiva otsikko, mutta jospa se huomataan paremmin.. ;)
Omat ja miehen vanhemmat eivät kykene takaamaan lainaa, enkä sitä mitenkään heidän velvollisuutena edes pidä. Miten te muut köyhien jälkeläiset olette saaneet ekan asuntolainanne ilman takaajia ja omaisuutta? Olettaen siis että ette itsekään ole rikkaita. Esim omat vuosituloni ovat vain vähän päälle 40t.
Ja erityisesti pk-seudulta kämpän ostaneet voisivat kertoa kokemuksiaan! Jossain pohjoisessa asunnot maksavat vain muutamia kymmeniä tuhansia, sellainen laina tuskin on kenellekään työssäkäyvälle vaikea saada.
Sanotaan, että sosioekonominen asema periytyy. Olen itse koittanut kovasti pyristellä tätä vastaan, vanhempani ovat vain peruskoulun käyneitä, toinen pitkäaikaistyötön jne. Itse olen hankkinut AMK-koulutuksen ja työn, mutta huomaan olevani hieman eri asemassa samanikäisiin työkavereihini nähden. He ostelevat siis nyt ensiasuntojaan, vanhempiensa takaamana.
Säästöjä toki on jonkinverran, mutta ne eivät taida yksinään oikein riittää kun pankit myöntävät entistä nihkeämmin asuntolainoja... :S
Kommentit (81)
Menin ihan vaan pankkiin kysymään ja kas kummaa; sain asuntolainan, vaikka olen pienituloinen työläisperheen kasvatti.
En tarvinnut lainaa, taidoillani hankin omaisuuden.
Säästettiin asp-lainaa opiskeluaikana ja saatiin pankista lainaa,mutta siitä on jo vierähtänyt tovi.
Mä siirryin asumisoikeusasunnon kautta omistusasuntoon.
Asumisoikeusasunto, joka maksettiin pois alle vuodessa. Tämän jälkeen vielä toinen vuosi säästämistä ja saimme pienen kaksion ostettua.
asunnon hinta oli 89k ja omia säästöjä siinä vaiheessa oli 20k
Aapee vuoditulot on siis yli 40000€. Ei se mikän köyhä ole, vaan keskituloinen ja ihan hyvin pystyisi säästämään, jos haluaisi. Tässä maassa on paljon ihmisiä, joiden vuositulot on alle puolet tuosta.
Tiedoksi, että kyllä täällä pohjosessaki omakotitalot voi maksaa yli 280 000 €. Riippuu toki paikkakunnasta.
Kannattaa avata ASP-tili jos sitä ei ole jo. 10% asunnon hinnasta ei ole mikään mahdoton homma, etenkin kun säästöille saa kohtuullisen ja verottoman koron.
Me asuttiin alkuun miehen poikamiesboksissa (39-neliöinen yksiö), jonka mies oli ostanut. Hän oli saanut hieman lapsilisärahoja vanhemmiltaan, mutta ei mitään suurta summaa. Sen ajan kun tuossa asuttiin, elettiin miehen palkalla ja minun palkka meni kokonaan säästöön. Tällä systeemillä saatiin kerättyä 30% perheasunnon hinnasta ja loput sitten lainaa.
Jos teitä on kaksi työssäkäyvää, niin helposti saatte kahdessa vuodessa säästettyä 10% yksiön hinnasta ja loput ASP-lainaa. Kun pääsette omistusasuntoon kiinni, niin asumiskulut pienenee ja teillä alkaa jäädä enemmän säästöön asunnonvaihtoa ajatellen.
Saanko vastata vaikka olemme mieheni kanssa keskiluokkaisista työläisperheistä?
Ensin hankimme ammatit ja työpaikat. Sitten säästimme n. 15 % siitä minkä hintaisen kämpän halusimme. Sitten haimme lainaa. Käytimme lopulta vain 10 % säästöistä asuntoon, loput jäivät säästöön/sijoitettiin. Pankissa osoitimme, ettemme elä kädestä suuhun ja tuhlaile vaan elämisen menot ovat maltilliset. Otimme pankin ja valtion takaukset sille osalle lainaa johon asunto ei riittänyt vakuudeksi. Siinä se. Tämä oli reilu 3 vuotta sitten.
Minä tienaan 30 000 € vuodessa, mies vähän enemmän. Asumme Helsingissä. Pian menemme neuvottelemaan lainasta, jolla hankimme ensimmäisen sijoitusasuntomme.
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 19:42"]
Aapee vuoditulot on siis yli 40000€. Ei se mikän köyhä ole, vaan keskituloinen ja ihan hyvin pystyisi säästämään, jos haluaisi. Tässä maassa on paljon ihmisiä, joiden vuositulot on alle puolet tuosta.
[/quote]
Johan minä kirjoitin, että säästöjä on jnk verran. Ja se nyt ei ole oleellista, miten pienituloisia ihmisiä tästä maasta löytyy.
Omat vuosituloni ovat about samaa luokkaa. En mielestäni ole erityisen rikas, ok palkka jolla elää. Säästöön ei mitään huimia summia ole kertynyt. Sain asuntolainan viime syksynä, ilman säästöjä tai takaajia, osa lainantakauksesta oli ns. ostettua takausta, sillä takaisinmaksukykyni katsottiin olevan hyvä. Asunto itsessään toimii vakuutena tiettyyn summaan asti.
Ensin hankin akateemisen koulutuksen - velalla - ja sitten olin yli 10 vuotta vakituisessa virassa, ennen kuin lähdin pankkiin neuvottelemaan lainasta. Vakituinen virka ja kohtuullisen hyvät tulot sekä vuosia kestänyt asiakkuus takasivat sen, että laina irtosi aika helposti. Sitä paitsi pankissa tehtiin tarkat laskelmat siitä, kuinka paljon pystyisin lyhentämään velkaa kuukaudessa. Pari ensimmäistä vuotta olivat tiukkoja, kun oli vielä vähän opintolainaakin maksamatta. Nälkää ei toki tarvinnut nähdä, ja olinhan jo kotona tottunut siihen, että menot sovitetaan tulojen mukaan eli hankitaan vain se, mihin on varaa.
Asuntohan itsessään on yleensä kauppahinnasta 70 % vakuus. Nykyisin uusiin lainoihin vaaditaan yleensä 10 % omia säästöjä. Lopulle 20 %:lle voitte ottaa valtion takauksen, henkilötakaajalla voisitte saada halvemman lainamarginaalin. Lainan saantiin vaikuttaa oma lainanmaksukyky ja se mistä olette asuntoa hankkimassa eli pankin varmuus saada rahansa korkoineen teiltä lainaerinä tai tarpeen tullen asunnon myyntinä.
Itse säästin pohjan työtä tekemällä. Kouluttauduin samalla akateemiseksi. Löysin puolison, jolla ei ollut omia säästöjä, mutta sai hieman mummonsa asunnon myynnistä ennakkoperintöä. Eka asunto kun esikoisemme oli noin kuukauden ikäinen. (Yksin en ottaisi asuntolainaa enkä hyväksyisi, että sukulainen takaa.)
En mitenkään vaikka tein miten kovaa töitä. Lainaa ei yksinkertaisesti herunut.
Menin lopulta naimisiin naisen kanssa jolla oli perittyä omaisuutta ja omakotitalo pk-seudulla. Nyt lapseni asuu tuossa omakotitalossa oman puolisonsa kanssa.
Valtion takauksella. Ei tarvinnut olla yhtään rahaa itsellä.
Säästimme ja ostimme asunnon ASP-lainalla. Se oli ainoa mahdollisuus meille.
Maksoin pitkään isoa opintolainaa asuntolainan lyhennysten rinnalla. Opiskeleminen kannatti silti.
Mentiin pankkiin silloisen avopuolison kanssa, haettiin lainaa ja vanhemmat takasi. Avioeron jälkeen asunnon hinta oli noussut mukavasti ja korot alhaalla eikä velkaa jäänyt, ostin itselle vanhan talon pikku lainalla enkä tarvinnut takaajia.
Säästin itse.