Lue keskustelun säännöt.
Vaimo hankkiutui raskaaksi luvatta
03.03.2009 |
Näin kävi meillä, "ilonen" yllätys pamahti viikonloppuna kasvoille.
Nyt olen tätä muutaman päivän sulatellut.
Vaikealta se tuntuu hyväksyä tätä asiaa.
Perillisen saaminen pitäis olla myös miehelle vapaaehtoisuuteen perustuva asia, mutta näemmä nainen voi ottaa ohjat käsiinsä ja tehdä päätös yksin.
Eli jättää pillerit ottamatta ja jättää asian kertomatta.
Olen kyllä leikkisästi silloin tällöin puhunut lapsen hankkimisesta, mutta lähinnä ne on ollut leikkimielisiä ajatuksia.
Olisin toivonut vaimon ottavan asian ensin vakavaan keskusteluu ennen näin epätoivoiseen tekoon ryhtymistä, nyt tämä hanke ei tunnu ollenkaan että olisin tämän takana, lähinnä tunnen ulkopuoliseksi tilanteeseen.
Onko täällä ketään vastaavaa kokenutta, miten tästä pääsit ettenpäin ? mikä oli ratkaisusi ?
Kommentit (148)
Jokainen jolla on vähänkin moraalia tajuaa ettei raskaaksi luvatta hankkiuduta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun olette aloittaneet seurustelun, puolisosi on siis ollut n. 29-vuotias? Sen ikäinen vielä saattaa ajatella, että aikaa on vaikka kuinka. Olet kuitenkin toiminut todella ajattelemattomasti, jos olet kuvitellut tilanteen ikuisesti pysyvän samana. Teillähän alkaa todella olla käsillä viimeiset hetket tehdä lapsia! Ei ole naisen kannalta millään tavoin järkevää, henkisesti tai fyysisestikään, odottaa, kunnes täyttää 40 vuotta ja sitten todeta pahimmassa tapauksessa, että raskaaksi tuleminen onkin lähes mahdotonta.
Miksi olet laskenut leikkiä vakavalla asialla?
Mikset ole suoraan sanonut, että ET halua lapsia?
Oletko valmis jättäytymään syrjään oman lapsesi elämästä?
Kuten moni muukin täällä on todennut, ymmärrän puolisosi epätoivon ja toiminnan. Se EI tarkoita, että se olisi mielestäni hyväksyttävää, ja että niin saisi tai pitäisi toimia. En itse koskaan toimisi samoin. Mutta minusta nykypäivänä ajatellaan liikaa, että ero on aina ratkaisu kaikkeen ja että parisuhteen ongelmia ratkotaan pakenemalla tilannetta sen sijaan, että lähtökohtana olisi yhdessä pysyminen. Varsinkin, kun kyseessä on myös tulevan lapsen perhe - aikuinen ihminen kykenee sitoutumaan ja ottamaan vastuun - ja myös selvittämään parisuhteensa ongelmakohtia hiukan kypsemmin, kuin kumpikaan teistä tähän mennessä vaikuttaa tehneen.
Jos sovitaan yhdessä tietystä ehkäisystä niin sitä ei muuta ellei asiasta ole yhdessä sovittu. Vielä isompi asia lapsen hankita, joka vaikuttaa merkittävästi kaikkien osapuolien tulevaisuuteen, on todellakin yhdessä neuvoteltava asia!
Mielestäni vaimokkeesi on toiminut todella törkeästi ja luottamus koko parisuhteeseen on varmasti saanut kunnon kolauksen. Keskustelkaa rohkeasti molempien tuntemuksista ja ajatuksista asian suhteen ja tehkää vihdoin yhteisiä päätöksiä!! Kerro rohkeasti suoraan mitä mieltä vaimosi tempusta olet.
Asiahan voi kääntyä ihan hyväksi ja ajan kanssa, kun vauvamasu kasvaa, voitte mahdollisesti molemmat alkaa nauttia uudesta elämäntilanteesta. Tsemppiä ja voimia, että pääsette vaikeassa asiassa yhdessä eteenpäin.
Kirjoitteli ap viestissään. Keneltä vaimoon olisi pitänyt LUPA kysyä? Mieheltä? Olen samaa mieltä siitä, että lapsen hankkiminen/ yrittäminen on molempien yhteinen päätös, ja molempien pitää sitä haluta. Mutta mitäs jos se toinen ei vaan halua? Onko ainoa vaihtoehto siis erota? Minusta ei ole oikein sekään, että mies määrää ja miehen mielipide on se ainoa oikea. Kyllä naisellakin pitää olla oikeus omaan haluunsa.
Se lapsi on siinä koko elämän. Se on aina olemassa sille miehelle. Se mies ei pääse siitä lapsesta eroon, vaikka ottaisi eron vaimosta. Vaimo pääsee eroon miehestä ja voi hakea sellaisen siistossonnin, joka niitä lapsia haluaa. SIINÄ on se naisen oikeus, jos mies ei lasta halua! Ero on se ainoa vaihtoehto.
Yrittäkää hyvät ihmiset ymmärtää... Se lapsi on ja pysyy. Jos mies ei sitä lasta halua, niin se lapsi on kuitenkin olemassa. Sillä lapsella on oikeutensa, vaikka mies kuinka pistäsi hanttiin! Se lapsi on elinkautinen!
Miten kaunis ajatus. Mitäpä jos koitettaisiin ajatella lapsi on mahdollisuus.
Se lapsi on elinkautinen!
Ei miehet tällaisia kirjoittele, ei vauvapalstalle ainakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten kaunis ajatus. Mitäpä jos koitettaisiin ajatella lapsi on mahdollisuus.
Se lapsi on elinkautinen!
Ihan oikeesti, moni mies ei halua. Silloin se lapsi on ikuinen riippa. Ymmärrätkö? Kyse ei ole siitä, mitä minä lapsista ajattelen tai mitä ajattelee nainen, joka lapsia haluaa. Kyse on siitä, mitä ajattelee ihminen, joka pakotetaan sellaiseen, mitä ei halua. Se miehen "viha" kohdistuu usein myös siihen syyttömään lapseen. Ja miksi? No kun siitä lapsesta ei pääse eroon. Sen petturiakan voi heivata helvettiin, mutta isyys on jäljellä. Aina.
Mun lapseni ovat syntyneet yhteisellä päätöksellä. En ikinä voisi tehdä toiselle ihmiselle noin kamalaa temppua. Enkä tarkoita nyt pelkästään miestä. En ikinä voisi tehdä noin kamalaa temppua lapselleni. Minun lapsillani on isä, joka on heitä halunnut, heistä unelmoinut ja rakastaa heitä. Tämä on minusta lapsen oikeus ja tämä on miehen oikeus.
Luin alkuperaista viestia ja minusta vaikuttaa kovasti silta, etta kirjoittaja on nainen. Sanojen kaytto, huolellisuus, naismaisuus. Kaikki vastaukset myos. Mina en nyt tata koukkua nielaise.
Anteeksi AP jos oletkin tosissasi. En vain jaksa uskoa, etta lapseton pariskunta ja etenkin mies pyorii vauvan palstalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on mielestäni huomattavasti pienempi paha tehdä se miehen kanssa, joka on edes jollain tasolla antanut vuosien saatossa ymmärtää, että on kiinnostunut saamaan niitä lapsen kanssa ja onkin ollut tämän kanssa parisuhteessa vuosikaudet kuin pokata joku mattimeikäläinen baarista ja tehdä mies isäksi ihan vain yhden illan suhteen perusteella.
Tämä tohvelisankarihan ei ole edes selkeästi ilmaissut, etteikö haluaisi lapsia.
Suomen miehet: jos ette halua lapsia, kertokaa siitä ensi tilassa naisillenne ja aivan erityisesti silloin, kun biologiset rajat alkavat tulla vastaan.
Suomalaisten naisten korkea synnytysikä johtuu enemmänkin miehistä kuin naisista. Miehet nysväävät ja jahkaavat päätöksenteon kanssa. Koskaan ei olisi hyvä aika. Naisen paras aika olisi kuitenkin jo ennen 30 ikävuotta.
"tutkimuksissa on todettu, että lapset kasvaa ihan yhtä hyviksi ja onnellisiksi ilman isääkin" Olisi kiva tietää mistä nämä tutkimustulokset löytyvät?
Tästä on nimittäin faktaa. Suurin osa olisi halunnut tuntea isänsä/tuntea isänsä paremmin, mutta itsekkäät äidit eivät tästä piittaa.
Puhumattakaan isistä, mummeista, papoista, serkuista, tädeistä, sedistä etc jotka jäävät pahimmissa tapauksissa täysin ulkopuoliseksi lapsen elämästä. Ottakaa nyt hyvät ihmiset järki käteen ja hävetkää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[ Olen samaa mieltä siitä, että lapsen hankkiminen/ yrittäminen on molempien yhteinen päätös, ja molempien pitää sitä haluta. Mutta mitäs jos se toinen ei vaan halua? Onko ainoa vaihtoehto siis erota? Minusta ei ole oikein sekään, että mies määrää ja miehen mielipide on se ainoa oikea. Kyllä naisellakin pitää olla oikeus omaan haluunsa.
Ei tässä ole mitään mies/nais -asetelmaa. Lapsen hankinnassa mennään sen päätöksen mukaan, joka niitä lapsia haluaa vähemmän. Ei vaan ole mitään muuta yhtä reilua tapaa, vaikka tämäkään ei ole tietysti reilu sille, joka ei tahtoaan saa läpi. Näistä pitää puhua mahdollisimman pian ja pitää toinen ajan tasalla.
Jos tähän ei tyydy, toisen mielipidettä voi koittaa muuttaa, tehdä jotain sopimuksia tai sitten etsiä toisen ihmisen lapsen vanhemmaksi, ei erota.
Vain ja ainoastaan naisellako on oikeus tehdä päätös lapsen teosta? Siis yök. Jos mä olisin mies, niin selbaatissa eläisin, ennen kuin tuollaisiin akkoihin sekoaisin :(. Jos naisten ajatusmaailma on yleisemminkin tällainen, niin en ihmettele yhtään, että ukot luistaa vastuusta. Niin tekisin minäkin miehenä!!!!
Juuri näin minäkin tekisin jos olisin mies!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja väärin teitä kaikkia kohtaan.
Tehtyä ei kuitenkaan saa tekemättömäksi, joten nyt pitää tarkkaan miettiä, miten toimitte. Lapsi on syytön, ja jos äiti haluaa jatkaa raskautta, aborttiin et voi painostaa.
Mä ehdottaisin, että annat ajan kulua, yritätte yhdessä miettiä miten tästä eteenpäin. Vaimosi luultavasti ajattelee, että vauva sulattaa sut ja sitten kaikki on hyvin, mutta asiat pitää hoitaa kuntoon jo raskausaikana.
Ehdotan, että menette pariterapiaan puimaan asiaa.
han oikeesti, moni mies ei halua. Silloin se lapsi on ikuinen riippa. Ymmärrätkö?
Mä ymmärrän sen, että ihmiset ottavat herkästi puolesta ja vastaan tässä asiassa. Eiköhän ihmisellä jos toisellakin ole elämässään että "en mä haluu, en en EN!" eikä ne silti toteutuessaan ole mitään riippoja. Miksi lapsi olisi?
Kyse on siitä, mitä ajattelee ihminen, joka pakotetaan sellaiseen, mitä ei halua. Se miehen "viha" kohdistuu usein myös siihen syyttömään lapseen. Ja miksi? No kun siitä lapsesta ei pääse eroon. Sen petturiakan voi heivata helvettiin, mutta isyys on jäljellä. Aina. .
Ajan juuri sitä, että kyse on vain siitä mitä ihminen ajattelee ja asennoituu, se on tärkeää. Jos ottaa viha-syntipukinetsimisasenteen, kyllä on "kiva" elämä. Mädättää vain itsensä ja lähimmäisensä.
Itsenikin on pakotettu sellaiseen, jota en halua, tiedän kyllä miltä se tuntuu. Mutta tästä syystä juuri huomasin, että vain omalla asennoitumisellani on väliä. Voin katkeroitua siitä, tai voin koittaa sopeutua asiaan koska en sitä poiskaan saa toivottua.
Mun lapseni ovat syntyneet yhteisellä päätöksellä. En ikinä voisi tehdä toiselle ihmiselle noin kamalaa temppua. Enkä tarkoita nyt pelkästään miestä. En ikinä voisi tehdä noin kamalaa temppua lapselleni. Minun lapsillani on isä, joka on heitä halunnut, heistä unelmoinut ja rakastaa heitä. Tämä on minusta lapsen oikeus ja tämä on miehen oikeus.
Omatkin lapseni ovat syntyneet yhteisellä päätöksellä. Mutta ymmärrän myös tilanteen jossa niin ei tapahdu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopetatte popsimasta pillereitä ja kerrotte miehelle, että mies hoitakoon ehkäisyn, jos ei halua lasta. Mieheni ainakaan ei halunnut alkaa käyttämään kondomia ja sitten yllättyi, kun tulinkin raskaaksi! Piti oikein rautalangasta vääntää, että tottakai voi tulla raskaaksi, jos ei ehkäise! Ihmetteli vielä, että miksi hänen kanssaan ei asiasta keskusteltu. Ihan kuin pitäisi keskustella niin perin juurin, että mieskin ymmärtäisi tai muuten nainen tehköön abortin!
Kerroin kyllä, että minulla oli vauva kuume ja että en enää halua ehkäistä. meni aikansa ennnenkuin mies tajusi, että mitä olikaan tapahtunut, kun olinkin raskaana.. Nyt meillä on jo kolme lasta ja seuraavat tulleet ihan miehen suuresta toiveestakin.
Kai sinä ymmärrät ettei kaikki miehet ajattele näin. Ole onnellinen, että miehesi päätti jatkaa kanssasi ja tehdä lisää lapsia, muistathan antaa miehellesi arvoa :o) . Tekstin perusteella vaikutat kylä aika itsekkäältä .
ELINKAUTINEN ja ikuinen RIIPPA, ei todellakaan VITSAILE lastenteosta kun puoliso epätoivoisena puhuu asiasta. Uskoisin että AP:n perheessä on vaimo taatusti itkenytkin puhuessaan lapsista. Eikä taatusti ole noin epätoivoinen teko ollut lyhyen ajan päätös vaan on varmasti miettinyt ja punninnut asiaa pitkään päässään.
Ihan oikeesti, moni mies ei halua. Silloin se lapsi on ikuinen riippa.
Enhän tehnyt lasta salaa mieheltäni niinkuin AP:n vaimo.Miehen oma häpeä, jos seksi on niin tärkeää, että ilman ehkäisyä siihen ryhtyy!
Minulle taas oli tärkeää saada lapsi alulle. Eihän olisi ollut reilua, jos minut lapsettomana naisena olisi hylätty 10 v päästä, kun miehelleni olisi vihdoin valjennut oman elämänsä rajallisuus ja elämän jatkuminen omissa biologisissa lapsissa, joita vanha vaimo ei olisi enää voinut hänen kanssaan saada.
Itsekkääksi väittävät ovat mielestäni heitä, joiden mielestä naisen ja vain naisen kuuluu ehkäistä ja vaikka tehdä aborttikin, jos ehkäisy pettäisi. Minä uskon luonnolliseen biologiaan miehen ja naisen välisissä suhteissa! Tässä ketjussa on enimmäkseen järkeviä ihmisiä, jotka ymmärtävät myös AP:n vaimon näkökulman.
Myönnän: en millään ehdi kaikkea lukea. Anteeksi.
Onko vaimo myöntänyt, etä on jättänyt tarkoituksella pillerit pois?
Minulla on raskaus alkanut vaikka söinkin ehkäisypillereitä. Silloin piti vain hyvin tarkkaan miettiä, että miten eteenpäin. Vaihtoehtoja ei oel kuin kaksi: aborti ja lapsen pitäminen. Itse päädyin jälkimmäiseen vaikka miehen kanssa ei oltu seurusteltu kuin 8 kk. Sen jälkeen menimme naimisiin ja silloin mies muutti samaan asuntoon kanssani toisesta kaupungista. Olimme todella onnellisia lapsesta, mutta avioliitto ei kestänyt erinäisistä syistä.
Eli keskustelun paikka toki teillä on tai varmaan ollutkin jo. Minusta sinä voit ihan hyvin tuoda esille sen, että tämän pitäisi olla molempien päätös. Ja mielestäni vaimosi on vähätellyt sinun tunteitasi, jos on näin tarkoituksella tehnyt. Minusta raukkamaiats, mutta tiedän kyllä muutamankin naisen, joka on näin tehnyt, jotta saisi pitää miehen itsellään.
Eikä taatusti ole noin epätoivoinen teko ollut lyhyen ajan päätös vaan on varmasti miettinyt ja punninnut asiaa pitkään päässään.
hänen kanssaan. Miten tuollaisen ihmisen kanssa voi jatkaa mitään parisuhdetta tai perhe-elämää, kun kaikki kuitenkin perustuu sille että mitä HÄN haluaa ja hän sitten myös toteuttaa suunnitelmansa ihan itse.
Pihalle vaan.
on mielestäni päivän selvää, että mies silloin huolehtii, ettei näitä "riippoja" pääse sitten syntymään. Minä en kannusta ketään naista tällaiseen tekoon mutta vastuu se on tässä miehelläkin, sanokaa mitä sanotte. Monet ovat niin onnekkaita että voivat luottaa puolisoonsa mutta mikään itsestäänselvyys tällainen luottamus ei ole kun ihminen on kuitenkin oman biologiansa armoilla ja kohtuullisen itsekäs nisäkäs.
Uskoisin, että ainakin maailman varakkaimpiin kuuluvat miehet osaavat jo suojata itsensä omaisuuttaan kärkkyviltä naisilta, jotka jälkeläisiä tuottamalla yrittävät miehestä hyötyä. Nyt on myös ihan tavallisen miehen herättävä tähän samaan, karuun todellisuuteen.
Kirjoitteli ap viestissään. Keneltä vaimoon olisi pitänyt LUPA kysyä? Mieheltä? Olen samaa mieltä siitä, että lapsen hankkiminen/ yrittäminen on molempien yhteinen päätös, ja molempien pitää sitä haluta. Mutta mitäs jos se toinen ei vaan halua? Onko ainoa vaihtoehto siis erota? Minusta ei ole oikein sekään, että mies määrää ja miehen mielipide on se ainoa oikea. Kyllä naisellakin pitää olla oikeus omaan haluunsa.