Tämä nyt niin muodikas virikehoito on ihan naurettavaa.

Lähipiiristä löytyy monta äitiä joilla vanhempi lapsi on hoidossa monta päivää viikossa, yhdenkin kaksivuotias kolmena päivänä viikossa täyden päivän! Sitten nämä äidit käyvät vauvoineen babybiossa, kahvittelemassa tai möllöttävät kotona.En vaan ymmärrä.Ne nicopetterit ja jennajanicat saa kyllä virikettä kotonakin kun vaan vääntäytyy aamulla ulos ja käy kerhoissa ja perhekahviloissa.Työssäkäyviä en paheksu vaan just tota virikehoitoa.Sit nää tutut äidit mankuu miten ei ehdi levätä ym.ym.höpö,höpö. Ja ei,en ole kateellinen,oma esikoiseni oli hoidossa kun olin töissä ja ihan tahdoin hänet kotiin ottaa kun jäin äitiyslomalle ja SAIN taas käydä puistossa ja harrastuksissa hänen kanssaan. Enkä myöskään kuvittele olevani superäiti,ihan tavallinen. Ja mitä sain tästä aloituksesta,sain purkaa ärtymykseni tänne että jaksan taas kuunnella tuttujen virikepaikalla olevien lasten äitien löpinöitä:) kiitos.

toisella lapsella (todella) hyvä hoitopaikka valmiina. Ja toinen syy on oma mukavuus. Kolmantena se että lapsi tykkää hoidosta yli kaiken.

Mikset hyvä ihminen ota sitä lastasi hoidosta pois jos on huono omatunto? Jouduthan kuitenkin ulkoilemaan ym. sen yksivuotiaankin kanssa. T.ap joka on kotona 5v,2v ja 4kk lasten kanssa.

Mulla lapsi hoidossa, 2pvä vkossa, mutta aina ei jakseta mennä! 3,5v ja puolivuotias kotona. Poika RAKASTAA hoitoa, kavereita ja ryhmässä toimimista! Nyt lopetamme sen....kesä tulee ja kotona jo saavutettu balanssi...Iso itku tulee pojalle, tiedän sen. Hoitajia kaipaa yms.



Mutta jokaisella omat syynsä, ei sun ap kannata olla ymmärtämättä....ymmärtämättömyys vain kutistaa sun aivojasi ja sulkee silmät maailmalta...

Joten avomielistä ja reipasta kevättä sinulle!

meidän sukupolvessa monet, esim. minä ja mieheni,olivat koko lapsuuden kouluikään saakka kotona. Ihan normaaleja tavallisia, sosiaalisia ihmisiä meistäkin on tullut, akateemisia ja taidettakin harrastamme. En näe että ne jotka olivat jo 1-vuotiaana siellä virikkeiden parissa olisivat nykyään sen kummoisempia sosiaalisissa tai älyllisissä taidoissa.



Itselläni vauva ja 5-vuotias kotona ja myönnän että joskus tuottaa päänvaivaa etsiä tällä esikoiselle seuraa.Illalla onneksi kaverit tulevat naapurissa kotiin. Perhekerhoissa emme ole ihan niin paljon jaksaneet käydä kuin ennen vauvan syntymää (imetys vie aikaa).Pari mieluisaa harrastusta on tytöllä iltaisin.Luovaa tekemistähän lapsi keksii kotona vaikka vessapaperirullasta...



Minulla ei siis ole mitään päiväkotia vastaan, en vain näe että se olisi millään tavalla välttämätön.

Se, että lapset kärsivät, koska (oletetusti) haluaisivat mieluummin olla kotona? vai, että virikelapset vievät hoitopaikan työssäkäyvien lapsilta? vai, että virikelasten äideillä nyt vaan on vähän helpompaa kun saavat leikki-ikäisen esikoisen hetkeksi pois jaloistaan pyörimästä?



Jos sinä tahdoit ottaa lapsesi kotihoitoon kun jäit äitiyslomalle, niin miksi paheksut niitä, jotka eivät tahdo toimia samoin? Entä olitko yhtään kiinnostunut siitä mitä lapsesi tahtoi, vai oletitko hänen ilman muuta tahtovan olla kotona kaiket päivät sinun ja vauvan kanssa?

Tämä on taas tätä jatkuvaa keskustelua.Tuntuu, että Suomessa äidit ovat toistensa pahimpia arvostelijoita. On paljon maita, joissa lapset laitetaan päiväkotiin jo todella pieninä, koska äitiysloma on lyhyt. Ei kai niissäkään maissa lapsista sen "huonompia" kasva päiväkotien takia.



Meillä tilanne se, että esikoinen on todella villi 3-vuotias ja nyt meille syntyi toinen lapsi.Itse asiassa nyt juuri mietin miten tämän hoitokuvion järjestäisin.Mies sanoi, että poika olkoon vaikka jopa päivä päiväkodissa, koska tykkää kerran siellä olla. Itse olen sen kannalla, ettei nyt ihan joka päivä toista sinne viedä vaan pari kolme päivää viikossa olisi varmaan se sopiva määrä niin ei tarvitsis etsiä hänelle sen kummemmin kerhopaikkoja tai harrastuksia, koska kuitenkin kaipaa kavereita ympärilleen.



Syitä siihen miksi pidän esikoisen parina päivänä vkossa päiväkodissa on lukuisia mm.

-meillä ei naapurustossa ole samanikäisiä

-itsellä ei autoa käytössä päivisin

-meillä ei asu sukulaisia lähistöllä, jotka välillä voisivat auttaa

-poika vilkas

-tykkää päiväkodista

-miehellä pitkät työpäivät

- saa päiväkodissa hyvää hoitoa ja aktiviteetteja, joita äidin ja vauvan kanssa kotona ollessa jäisi ilman

että näillä virikelapsilla on aina todella upeamahtavahyväloistava päivähoitopaikka, vaikka yleisesti av:lla tiedetään, että päiväkoti on helvetin esikartano.

Kyllä sellaiseen pitää saada stoppi. Varsinkin kun MINÄ olen kotona 6,5,4- ja 3-vuotiaiden ja yhden sylivauvan kanssa ja käydään leikkipuistossa säällä kuin säällä, huvitti tai ei.

minun ollessa kotona.



On päiväkodissa saadakseen ikäistään seuraa. Virikkeitä osaan kyllä tarjota, vietämme erittäin aktiivista elämää ja teemme lasten kanssa ja koko perheenä kaikkea mahdollista. Ikäseuraa en kuitenkaan pysty tarjoamaan.

Esikoiseni tykkäsi olla hoidossa mutta tykkää ihan yhtälailla olla kotona, tekemistä on keksittävä tietenkin, ulkoilemme kaikki aamupäivät ja usein iltapäivisinkin, käymme perhekahvilassa, esikoinen kerran viikossa 2tuntia kerhossa, ollaan mukana mll:n toiminnassa,otetaan eväät ja lähdetään metsäretkelle jne. Simppeliä ohjelmaa, hyödynnetään myös kirjastojen satutunnit,kaupungin lasten tapahtumat. Meilläkään ei ole autoa päivisin ja vain 1 isovanhempi jota näemme n. 2kk välein. Minua ärsyttää virikehoidossa se että äidit joilla olisi etuoikeus ja ihana mahdollisuus viettää päivänsä lasten kanssa hukkaavat sen sekä se että äiti ei viitsi nähdä vaivaa kehittääkseen niitä virikkeitä kotona.Jokaisella on oikeus mielipiteeseen ja tämä on minun mielipiteeni.Ap.

Sellaisen jonka kaikki haluaa oman selkänsä taakse räksyttämään....

mulla lapset 7v (koulussa), 5.5v (päiväkodissa osa-aikaisesti eli 3 päivää viikossa) ja vauva 10kk. Keskimmäinen lapseni ei ole pk:ssa virikkeiden vuoksi, vaan nimenomaan ikäseuran takia. Poika viihtyy mainiosti kotona vapaapäivänsä ja virikkeitä osaan kyllä tarjota: leivomme, askartelemme, käymme teatterissa ja konserteissa, leikkipuistoissa ja avoimessa kerhossa, rakentelemme legoilla ja magneeteilla (kun vauva nukkuu), pelaamme tietokoneella mm. matikkapeliä ja maalaamme vesiväreillä, MUTTA viisivuotiasta lasta musta ei mikään virike saa aikaiseksi, ja niiden seuraa tuo jullikka kaipaa ihan päivittäin. Onneksi voin sen hänelle kolmasti viikossa taata.

Itse koen näin tehdessäni olevani parempi äiti, kuin että pitäisin hänet kokonaan kotona.

Ja hui kauhiaa, kun hän on pk:ssa ja esikoinen koulussa, mä saatan vauvan kanssa mennä jopa babybioon. IIK! So shoot me.

muakin, meille nyt tulossa vauva ja edelliset poika 5 v ja tyttö keväällä 3 v on ollut koko ajan kotona.

leikkivät keskenään ja voidaan touhuta kaikkea yhdessäkin.

muistan kun tyttö syntyi niin esikoiselle oli tosi tärkeää saada tutustua vauvaan. sisaruksille on kehittynyt tosi hyvä suhde, johon kuuluu kyllä riitelytkin keskenään ym

sosiaalisia on molemmat, tulevat hyvin muiden lasten kanssa juttuun.

molemmilla on hyvä itsetunto.

ja kaikki ikäistensä taidot ovat saaneet "kouluttamattakin", ovat taitavia piirtämään, osaavat osallistua kotitöihinkin yms.

en koe että olisivat tarvineet mitään ylimääräisiä virikkeitä.

välillä ihmetyttää mikä tarve niitä lapsia on hankkia jos niiden kanssa ei halua olla/ niiden kasvua ei halua kokea. mä en itse ainakaan antaisi noita hoitoon minnekkään, ihan hullua jos näkisi omaa lastaan muutamann tunnin joskus illalla

niin ja ihan plussaa on sekin että terveitä on molemmat, tänäkin talvena ollaan selvitty yhdellä pienellä flunssalla. korvatulehduksia ei ole ollut koskaan eikä

allergioita.

aamulla ei tarvii herätellä vaan heräävät kun itse haluavat hyväntuulisina (tosin se on viimeistään klo 8)



kukin tavallaan, en vaan ymmärrä mitä tossa voittaa viemällä hoitoon jos on itse kotona kuitenkin.

ja kyllähän se hiukan vituttaa että verovaroilla näitäkin kustannellaan..rahat voisi laittaa vaikka peruskoululaitokseen tms. tärkeämpään.

jos ette jaksa niiden kans olla. Varsinkin ihmetyttää parikymppiset jotka tekee lapsia. Sit ei käydä niiden kans ulkona tms. ja on niin raskasta ja silti tehään heti perään toinen, kolmaski ja kuka ne sit kasvattaa??? Toinen ääripää on mammat jotka kruisailee stadis korkkareilla trendirattaita työntäen kunnes lapsi on niin iso et ei viihdy rattais. Isompi pökätään hoitoon ja tehään uus vauva jonka kans saa jatkaa kruisailua.

No joo onhan niitä normaalimammojakin jotka todella hoitavat omat lapsensa oli niitä 1 tai 10.

minun ollessa kotona.

On päiväkodissa saadakseen ikäistään seuraa. Virikkeitä osaan kyllä tarjota, vietämme erittäin aktiivista elämää ja teemme lasten kanssa ja koko perheenä kaikkea mahdollista. Ikäseuraa en kuitenkaan pysty tarjoamaan.

on perhekahviloita,puistoja tms. virikettä lapsille jossa lapset voivat leikkiä muiden lasten kanssa!

sekä ilman aktiviteetteja, jos 3-vuotias lapsesi jäisi kotiin joka arkipäivät Sinun ja vauvan kanssa?



Jotenkin tuntuu joistain kirjoituksista, että yhteiskunta "opettaa" vanhemmat siihen, ettei omista lapsista tarvitse huolehtia arkipäivisin, vaan yhteiskunnan järjestämällä hoidolla, koska siihen on oikeus.



Jotenkin ei vaan tunnu aina järkevältä, että lapsia tulee perheeseen, jossa ei voida pitää, kuin muutama tunti illassa ja viikonloput, suurin piirtein. Teillä hyvä että pari-kolme päivää viikossa, mutta nekin päivät lapsi "yhteiskunnan hoidettavana".



Suurempi ikäero voisi auttaa jaksamaan oman lapsen kanssa, jos huomaa esim. lapsensa olevan rasavillin. Eiköhän rasavillien kuuluisi saada vanhemman läheisyyttä ja yhdessäoloa, sen sijaan että poistetaan kotoa kun hänen kanssaan ei keksitä tai osata tehdä joitain asioita.



Tottakai, jos teillä ei olisi vauvaa nyt, saattaisit olla työsä ja sitä kautta 3-vuotiaasi olisi päiväkodissa. Mutta hän olisi silloin työssäolosi vuoksi, nyt on hoidossa kun ei kotona pidetä.



Subjektiivinen päivähoito-oikeus tuli aikana, jolloin Suomessa oli talous hyvällä mallilla. Lakiin ei tajuttu lisätä sivulausetta, ...on oikeus, mikäli ei kuormita päivähoitopaikkaa työssäkäyvien ja opiskelijoiden, sosiaalisista syistä sekä muiden tarpeelliseksi todettavien lasten jo täyttäessä paikat. Ei sitä lakia tehdessä näköjään tajuttu ja osattu ennakoida, että hyvää tarkoittava laki saa paljon huonoa aikaan kun käyttäjiä alkoikin ilmaantua enemmän kuin resurssit riittävät. Esimerkkinä kaikenlaiset asiaohjelmat, lehtikirjoitukset, asiantuntijalausunnot, päättäjien kommentit jne. hoitoasioista.



Ei millään pahalla, mutta tarttis tehdä jotain,ettei äidit jätä yhteiskunnan varaan jaksamisensa lasten synnyttyä, ei se ihan "luonnollista" ole että lapsia syntyy ja viedään muiden hoidettaviksi. Tämä on yksi mielipide muiden joukossa.

Ihan alkaa aina huvittaa. Kauhea puolustelu, kuinka lapsi rakastaa hoidossa oloa, hoitajia jne. Ja kuinka itseltä puuttuu se paljon puhuttu tukiverkko. Hoh hoijaa! Olisitte edes itsellenne rehellisiä, kun niitä isompia sinne hoitoon raahaatte!

joku tekee jotain muuta mitä minä teen! ja se ei ole veren maku suussa puistossa istuskelua, vaan ne tuntuvat pitävän hauskaa.

Sellanen pitää HETI kieltää lailla!

Kyllä sellaiseen pitää saada stoppi. Varsinkin kun MINÄ olen kotona 6,5,4- ja 3-vuotiaiden ja yhden sylivauvan kanssa ja käydään leikkipuistossa säällä kuin säällä, huvitti tai ei.