Meidän kranttu 5v on nyt sit keksinyt et leivästäkin pitää ottaa "kuoret" pois tai ei syö

sama juttu ja makkarasta on aina pitänyt ottaa kuoret pois.

Itse olen ollut kuulemma samanlainen pienenä, joten ohimenevää ja tuo on monesti kavereilta opittu juttu ja halutaan sitten matkia

Mandariinistakin ottaa pinnan pois. Lapsi on dysfaatikko.

Muistan, että itsekin vaadin kuorten poistamista leivistä tuonikäisenä! Ystäväni ei suostunut syömään kurkkua, jos siinä oli kuori.

olen 32v ja yhtä kranttu! :) Leivän kuori kelpaa vain rapeana, muuten leikkaan sen pois.

pullat esim. korvapuustit! :-(



Sit kun kovistelen, niin leivän kuoretkin tulee syödyksi... mut ei ihan aina jaksa!!

meillä ei syö:



leivän kuoria

leipää, jossa on voita tai margariiniä tai mitään levitettä

appelsiinin ja mandariinin "nahkamaista" valkoista kuorta

sipulia esim. kastikkeessa tai keitoissa

muroja, joissa useita erilaisia (suussa erituntuisia) muroja sekaisin

tomaattia (aivan kammottavan tuntuista kuulemma suussa)

makkaran kuoria

kurkun kuoria



ylipäätänsäkään mitään missä on jotakin suussa "ällön tuntuista"



ja joo, on itse diagnosoitu asperger ja ilmeisesti jotain makuaisti tai tuntoyliherkkyyttä



Eipä auta kovistelu, oksentaa jos pakotetaan syömään noita :(

... toivottavasti vanhemmat ymmärtävät olla häpeissään, kun ovat lapsensa tuollaisiksi päästäneet?



Miljoonilla lapsilla maailmassa on NÄLKÄ - ei varmaan haittaisi heitä leivän kuoret.



Miettikää sitä.

Itsekin olin hyvin nirso lapsena, juuri siinä 5 v. korvilla oli tämäntapaisia juttuja, mutta nyt aikuisena en todellakaan enää ole millään tavalla nirso.

Loppui kyllä kun palvelu lakkasi, sanoin että älä sitten syö leipää. Ensin nakersi sitten itse pelkän pehmeän sisuksen ja jätti kuoret, mutta nyt menee jo koko leipä. Sanoin esim. että jos ei tämä leipä maistu niin otatko puuroa.... jopa maistui :) (ei pidä puurosta)

kyllä olen hävennyt, maanitellut, suostutellut, maistattanut, lahjonut, itsekseni itkenytkin (juuri kaltaistesi kommenttien takia) , pakottanut ja nyt lopulta vain hyväksynyt...



Meidän lapsi OKSENTAA, jos joutuu noita pakolla syömään. En itsekään uskoisi, jos en tätä olisi niin moneen otteeseen todennut ja enää en ala lasta oksettamaan.



Hän kyllä pakon edessä ottaa reippaasti ruoan suuhunsa, mutta siitä tulee aina oksennusreaktio ja ulos tulee sitten kaikki muukin mitä on syönyt.



Koulussa ope ei uskonut kun kerroin oksennuksesta ja kaksi kertaa oksennutti sieläkin. Nyt ei kuulemma tarvitse syödä jos siltä tuntuu. Toki kannustamme maistamaan, mutta pakko ei ole jos siltä tuntuu.

.. se nirppis edes kerran elämässään saisi kokea ihan aidon näläntunteen?



Varmaan maistuisi leivänkuoretkin sitten.

pitäisi pakottaa syömään jotain, mistä ei tykkää? Vai onko teillä aikuisilla tapana syödä juuri sitä mistä ette pidä, tuskinpa vain.

Itse en tykkää maksa- ja veriruoista ja niitä en syö vaikka olisi kuinka nälkä.

Muuten syön kyllä vaikka mitä ja meillä lapsetkin maistelevat katkarapuja, oliiveja, herkkusieniä, rapuja ja simpukoita, vaikka leivänkuoret jääkin syömättä.

Miksi kaikessa pitää olla niin hemmetin ehdoton, eli ei saa kenelläkään olla mitään heikkouksia, vaan kaikki yritetään puskea samaan muottiin.

Jos joku ei syö leivänkuoria, niin tuskinpa se hänetsä tavallista huonompaa ihmistä tekee.

että vanhemmat tekevät lapsen pillin mukaan. Kyllä meillä on tuota kans yritetty ja olen sanonut että jos kuorit itse kuorettomasta nakista kuoren pois niin ole hyvä vaan. Muutoin syö "kuorineen" tai on ilman nakkia. Temppuilu loppui hyvin lyhyeen...

siinä niin järkyttävää on?

Multa on otettu lapsena ollessani kuoret leivästä pois ja ihan järkevä ihminen musta on kasvanut.

Ja mikähän leivänkuoressa on ettei MAISTU? Ei se pahaltakaan MAISTU.



Vanhemman homma on määrätä mitä syödään, lapsi päättää miten paljon syö. Kaikkea maistetaan. Se on eri asia että pakotetaan SYÖMÄÄN kuin maistetaan.



Itsellänikin on pari alle 5- vuotiasta lasta ja hoidosta saa hyviä vaikutteita joita kokeillaan kotona. Tarhassa syö melkein aina lisää.

Itsellä on tyylinä että jos ei ruoka kelpaa, voi lähteä pöydästä. Ei saa syödä mitään tilalle ja saa odottaa seuraavaan ruokailuun.



Meillä syödään monesti tummaa leipää, joskus sekin kovetetaan kovaksi niin lapset oppinu jyrsimään leipää kun se ei ole aina sitä pullamössöä.

Varsinkin pojilla tulee jatkossa olemaan tosi ankean näkösiä leukoja jos ei joudu puremaan kovaa leipää, eli siis semmoset veistokselliset saa kun käyttää purukalustoa. ;)



Jokanen komppaa tavallaan, mutta omat pennut ei pääse siitä mistä aita on matalin. Jos nirsoaa ei ole nälkäkään.

Itsekin syön ihan perusruokaa enkä siitä valita, aina ei ole nälkä eikä tartte syödä mutta silloin jaksaa odottaa sitä seuraavaa ateriaa.



Ruuan kanssa pelleily ei ole mitään heikkoutta. Se on vaan puhdasta leikkiä ja nirsoutta.

Kaikkien ei tosiaan tartte olla samassa muotissa, mutta ei lapsella saa olla oikeutta päättää perheen ruuasta jos se on noin hulvatonta ettei kuoria syö.

Jos tässä joku alkaa puhumaan pakottamisesta niin kannattaa vaikka neuvolasta kysyä apua!

Ei lasta tartte suoranaisesti PAKOTTAA niin että oksentaa, se tulee valintana. Joko syö tai lähtee pöydästä.

Ne ei vain mene kuorineen alas, ei myöskään nakkien ja makkaroitten kuoret. Leivän pitää olla vaaleaa vehnäleipää, jossa ei saa olla mitään murusia eikä siemeniä eikä möykkyjä. Leivän päällä vain oivariinia, margariinit yököttää. Meidän 20-vuotias esikoinen oli samanlainen, mutta nyt hän syö jo (lähes) kaikkea. Nämä kaksi on muutenkin niin samanlaisia, että ihmetyttää. Ruuat eivät saa sekoittua lautasella yhtään. Haarukka pitää vaihtaa, jos se osuu "väärään" ruokaan, käsiin ei saa tulla murusia tai sokeria, hillon pitää olla ihan sileää mössöä jne. Kolmella keskimmäisellä ei ole koskaan ollut mitään tällaista.

ruokaan liittyviä kotkotuksia, mutta sitä ihmettelen, että vanhemmat lähtee niihin mukaan. Jos meillä ei haluta syödä jotain niin selvä, ei tarvitse, mutta en mä nyt mitään leipiä ala kuorimaan. Jotain rajaa. En minäkään ilkeyttäni laita ruokaa, josta lapset ei pidä, mutta en kuitenkaan ala mihinkään erikoisjärjestelyihin. Jos joku ei kelpaa, niin sitten saa olla ilman, pakko ei ole syödä mitään.

Ja mitä väliä, jos vanhemmat lähtee siihen mukaan? Ei sitä loputtomiin kestä.

ettei syö leivän kuoria vaan jättää lautaselle, myös karjalanpiirakoista syö vaan keskuksen. Saapa nähdä minkä kaiken kuorii kun sorminäppäryys kasvaa ;)

kieltäytyä mistään? Vai siis sittenkö saa jos maistaa mutta kieltäytyy silti? Mitä jos lapsi neljän vuoden ajan aina vain kieltäytyy ja sanoo,että maistuu hänestä pahalta? Ainako vaan pöydästä pois??



Onneksi mun vanhemmat ei olleet sellaisia!! Olen kieltäytynyt tuorekurkunkuorista,punajuuresta ja suolakurkuista 3v lähtien ja AINA. Olen siis kyllä maistanut niitä ja nyt aikuisena joskus pakolla joutunut syömään (esim kylässä kohteliaisuuden vuoksi salaattia suolakurkulla ja borssikeittoa) mutta oksennus on tullut suuhun ja joutunut myös sitä nieleksimään sitten... Eli olen "nirsoillut" kamalaa kyllä jo 28 VUOTTA...



Mun oma lapsi on 5 vuotta ja syö kaikkea noita,mutta ei millään ilveellä riisipuuroa. Ei vaikka on kokeiltu antaa sokerin,mehukeiton yms yms kanssa. Ihan yökkii ja oksentaa,eikä kuitenkaan ole mitenkään allerginen.

Koska muuten ei kieltäydy mistään,niin poika saa mannapuuroa tai vastaavaa silloin kun muu perhe syö riisipuuroa.



Miehen esikoinen (nyt 10v) taas on ikänsä kieltäytynyt herneistä. Ei ole allergiaa. Miksi häneen pitäisi syödä juuri niitä,kun syö kuitenkin kaikkea muuta?? Ilman herneitä pärjää tässä elämässä kyllä!!