Apua, mulle tuli tästä ketjusta tosi paha mieli. :(

Kuinkakohan paha mieli lapsellesi tulee, jos häviät hänen elämästään kahdeksi viikoksi?



Kasva ap aikuiseksi ja kanna vastuusi teoistasi, jotka ovat ihan omaa valintaasi.

Turha tulla itkemään, jos suurin osa muista ihmisistä pitää sinua itsekkäänä ja toimintaasi typeränä ja piittaamattomana.

Omat lomani mummolassa lapsuudessa (viikko,kaks) kesällä olivat sitä parasta aikaa! Sen vuoksi jätän itsekin hoitoon. Kaikki virkistyy! Uskoisin katkeroituvani ja olevani huonommin aina läsnä ellen lomailisi joskus ü

taidat muistella kesiä jolloin olit jo vanhempi. On aivan eri asia olla kaksi viikkoa hoidossa kaksivuotiaana kuin vaikkapa 4-5 -vuotiaana (jolloin normaalilapset kyllä silloinkin kaipaavat vanhempiaan, mutta pystyvät helpommin pitämään vanhemmat mielessä kuin pienemmät).

Suurin osa ei jättäisi lapsiaan, varsinkaan 2-vuotiasta, kahdeksi viikoksi hoitoon, että saa rauhassa reissata miehen kanssa vuosittain. SE ON itsekästä. Aivan sama, vaikka lapsilla olisi kuinka hyvä hoitaja.



Tuollainen vuosittainen 2 viikon loma ilman lapsia nyt, kun nuorimmaisesi on vain 2-vuotias kertoo kyllä siitä, että on tainnut tulla lapset liian aikaisin :( Kyllä nuo reissut pitää olla reissattu ja lapset tehdä vasta sitten, kun on valmis siihen vatuuseen. Valmis perhelomiin ja vain satunnaisiin, lyhyiin reissuihin ilman lapsia.



Se oma aika ja miehen kanssa yhteinen aika ilman lapsia on ok, mutta vain lyhyitä reissuja ja lasten iät huomioonottaen.

Meillä 3 lasta 12, 8, ja 6 vuotiaat. Joka toinen vuosi lomailemme miehen kanssa kahdestaan (viikko etelässä) ja joka toinen lasten kanssa. Ja niinä vuosina kun teemme lomamatkan lasten kanssa käymme ainakin kerran lyhyellä lomalla kahdestaan esim.risteily tai kylpyläloma. Lapset mummolassa hoidossa. Kyllä jokaisessa suhteessa vanhemmat tarvitsevat myös kahdenkeskeistä aikaa jo silloinkin kun lapset ovat pieniä. Kun vanhemmat saavat välillä omaa aikaa niin pysyy parisuhdekin parempana ja lapset onnellisina ja tyytyväisinä kun vanhemmatkin ovat onnellisia :) Toimii ainakin meillä. Jo 13 vuotta naimisissa ja edelleen kuin vastarakastuneita, lapset tasapainoisia ja onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä, muistuttavat päivittäin että iskä ja äiti ovat maailman parhaat eli eivät ole ainakaan meidän lomailuista kärsineet.

Kuinka helkutisti sitä parisuhdetta pitää sitten hoitaa, kun ap tekee viikonloppumatkoja miehensä kanssa, pääsee milloin tahansa ulos tai kylpylään tai miine vain kun mummu onnesta soikeana hoitaa?



Onko ap epävarma osastaan? Pelkäätkö että ellet ole miehesi käytetävissä 2vko/v mies vaihtaa toiseen?



Normaalisti parisuhteen hoitoon riittäää paljon vähempikin.



Itse olen myös kouluikäisenä mummolassa kesiä veittänyt, mutta muistan ikävöineenkin, vaikka oli myös mukavaa.Kouluikäisenä siis.



On piittaamatonta ja röyhkeää ja erittäin itsekästä olla välittämättä lasten psykiatrien mielipiteistä ja lausunnoista eron keston suhteen.



Meillä kaikilla on ollut taatusti harrastuskia ennen lapsia, monet ovat vaikkapa järjestäneet paljon riehakkaita juhlia ja käyneet ravintolassa, mutta jokainen tajuaa ettei se enää lasten syntymän jälkeen ole sama asia. Jos ei tajua, äitiä pidetään vastuuttomana.



MYös extreme-matkailu vaarallisissa olosuhteissa ja ylipitkäy lomat lasten ollessa liian pieniä ovat vastuuttomuutta.



Uskon, että SYDÄMESSÄÄN ap TIETÄÄ kysymykseensä vastauksen, joka on valtavirran kanssa samansuuntainen eli että pienin lapsista on vielä liian pieni noin pitkään eroon, mutta haluaisi että muut ihmiset suostuvaisella mielipiteellään sallisi hänen tehdä omatuntoaan vastaan.

Juuri näin.



Ja luulisi 2,5-vuotiaalle tulevan kahta kauheampi eroahdistus kun äiti on vielä KOTIÄITI eli muuten aina paikalla aamusta iltaan. Ja sitten yhtäkkiä 2 viikkoa poissa.

Voi mitä katkeruutta kun kaikilla ei ole rakastavaa puolisoa joka hemmottelisi kahdenkeskisillä hetkillä :( todella surullista. Käyn muuten lomailemassa ihan kaveriporukalla ilman miestä vähintään kerran vuodessa. Jaksaa kummasti paremmin arjen rumbaa ja on siten parempaa seuraa myös lapsille sekä miehelle. Ei se lastenhankkiminen sitä tarkoita että pitää luopua omasta elämästä.

hohhoijaa



Voi mitä katkeruutta kun kaikilla ei ole rakastavaa puolisoa joka hemmottelisi kahdenkeskisillä hetkillä :( todella surullista. Käyn muuten lomailemassa ihan kaveriporukalla ilman miestä vähintään kerran vuodessa. Jaksaa kummasti paremmin arjen rumbaa ja on siten parempaa seuraa myös lapsille sekä miehelle. Ei se lastenhankkiminen sitä tarkoita että pitää luopua omasta elämästä.





Varmaan myös siinä sinulla voi ihan hyvin olla hieman lomaromassia, maistuupahan sitten oma ukko taas paremmalta.



Joillain kun tuo hemmottelu mahtuu ihan arkeen, ei tartte erikeen lähteä hornantuuttiin ilman ukkoa ja/ tai lapsia.

parusuhteen hoitoon mitään erityistä lomaa. Meilläkin menee ihan hyvin, vaikkei miehen kanssa kahdestaan 5 vuoteen missään lomilla olla oltu. Itse olen ymmärtänyt asian niin, että kun aloimme toivoa lasta, se tarkoitti myös sitä, ettei sitten kahdestaan matkustella ennen kuin lapset ovat ehkäpä murrosikäisiä, eivätkä enää halua tulla mukaan.



Koen itselläni olevan rakastavan puolison, vaikkei järkkäile mitään kahdenkeskeisiä kylpylälomia tms. En tosin lähtisikään sellaisille ja jättäisi pieniä lapsiani sen takia hoitoon. Kaveriporukalla käytiin lomailemassa ennen kuin mitään vakituisia parisuhteita olikaan, joten en todellakaan ole ajatellut kaveriporukkalomien kuuluvan pienten lasten vanhempien kuvioihin.



Kukin tyylillään, mutta ei todellakaan tarvitse vääntää katkeruudeksi sitä, ettei kovin moni ymmärrä teitä, jotka tarvitsette sitä kahdenkeskeistä aikaa tai jotain kaverilomia. Lähinnä aika keskenkasvuista touhua.

järjestää muuten kuin että isä ja äiti häipyy jonnekkin etelään KAHDEKSI viikoksi ja 2-vuotias jätetään yksin?

Kahden keskeisen loman ymmärän oikein hyvin, käynhän itsekin miehen kanssa kahdestaan välillä reissussa. Mutta 2 viikkoa on minustakin liian pitkä aika, eikö viikko riittäisi? Tekisitte sitten vaikka myöhemmin jonkun lyhyen reissun (1-2 yötä) sen lisäksi?

Meidän 5v ei ole ollut yhtään yötä ilman vanhempia eikä missään yökylässä kun ei ole itse vielä halunnut. Kaikki lomamatkat tehdään hänen ehdoillaan koska myös lapset tarvitsevat lomaa. En ikinä vois lähteä ulkomaille tai edes kotimaan lomamatkalle ilman lasta, aivan käsittämätön ajatus!



Ihmettelen että miksi lapsia pitää tehdä jos niistä tarvii sitten päästä lomalle?

mikä tuntuu parhaalta. Itse en varmaankaan lähtisi noin pitkäksi aikaa. VIimeistään siellä paikan päällä tulisi huono omatunto ja ikävä. Kannatan täysin vanhempien yhteistä aikaa ja lomia, mutta kaksi viikkoa tuntuu pitkältä.

Nyt ap laitat vauvapalstan kiinni ja naurat kaikille näille takakireille arvostelijoille, joilla ei ihan oikeasti tunnu olevan muuta elämää. Mekin reissataan miehen kanssa ihan kahdestaankin välillä ja lapsista on aina tosi kiva päästä mummulle ja papalle lellittäväksi. Kummasti sitä ajattelu avartuu kun huomaa että elämässä on tosiaan muutakin kun ne lapset, vaikka ne maailman tärkeimpiä toki ovatkin. Kunniotan toki näitäkin ihmisiä, jotka jaksavat viedä aina ja ikusesti lapsensa kaikkialle mihin menevät, mutta me tarvitsemme myös aikaa kahdestaan, että parisuhde säilyy rakkaudentäyteisenä. Ja sitä se on. Ja elämästä on myös tarkoitus nauttia. Taitaa olla aika monta kateellista paikalla tässä ketjussa, vaikka eivät varmasti sitä itselleen tunnusta. Ollaan onnellisia, että meillä on näin hyvä tukiverkko ja lapsilla turvallinen olo muidenkin aikuisten kuin vain pelkän äidin kanssa. Nauttikaa reissuistanne!

Meidän 5v ei ole ollut yhtään yötä ilman vanhempia eikä missään yökylässä kun ei ole itse vielä halunnut. Kaikki lomamatkat tehdään hänen ehdoillaan koska myös lapset tarvitsevat lomaa. En ikinä vois lähteä ulkomaille tai edes kotimaan lomamatkalle ilman lasta, aivan käsittämätön ajatus!

Ihmettelen että miksi lapsia pitää tehdä jos niistä tarvii sitten päästä lomalle?

Kaikki on tehty hänen ehdoillaan, ja hän on aina itse päättänyt mitä syö, missä nukkuu, pääseekö isä ja äiti mihinkään jne. Todella itsekkäitä ja pettymyksiin tottumattomia aikuisia sellaisista kasvaa. Ja kun ei osaa käsitellä erilaisia tunteita, ei tässä elämässä tule olemaan hirveän helppoa.

Lähtekää lomalle, mutta max viikoksi.

Jotkut kärsivät pitkään lapsettomuudesta ja vihdoin kun se lapsi saadaan,

ei edes mielessä kävisi, että lähdettäisiin ilman sitä lomalle. Mutta asiat tärkeysjärjestykseen, ap ja sinä ette varmaankaan ole lapsettomuudesta kärsineitä, joten lapset hoitoon ja mars parisuhdetta parantelemaan!



Ei kamalan takakireä tarvitse olla, jos nyt sitten lapsensa haluaa mukaan lomalle ottaa. Ihan mielenkiinnosta; te, jotka lomalle ilman lasta lähtisitte, oletteko kotiäitejä??

tässähän ei ole kyse äidistä vaan lapsesta ja hänen kehityksellisestä kyvystään jäädä kahdeksi viikoksi ilman tähänasti ensisijaisen hoitajan läsnäoloa.

Kehityspsykologia tietää kahden viikon eron olevan lapselle liian pitkä, jotta sillä ei olisi mitään seurauksia lapsen emotionaaliselle kehitykselle. Kahden viikon ero vaikuttaa aina jotenkin lapsen perusturvallisuuden ja -luottamuksen tunteeseen, se miten asia on korjattavissa eron jälkeen vaihtelee.

2 viikon ero vanhemmista tuskin on kovinkaan nautinnollinen kokemus 2-vuotiaalle, mutta hei, pääasia, että vanhemmat nauttivat. Vai mitä?

Nyt ap laitat vauvapalstan kiinni ja naurat kaikille näille takakireille arvostelijoille, joilla ei ihan oikeasti tunnu olevan muuta elämää. Mekin reissataan miehen kanssa ihan kahdestaankin välillä ja lapsista on aina tosi kiva päästä mummulle ja papalle lellittäväksi. Kummasti sitä ajattelu avartuu kun huomaa että elämässä on tosiaan muutakin kun ne lapset, vaikka ne maailman tärkeimpiä toki ovatkin. Kunniotan toki näitäkin ihmisiä, jotka jaksavat viedä aina ja ikusesti lapsensa kaikkialle mihin menevät, mutta me tarvitsemme myös aikaa kahdestaan, että parisuhde säilyy rakkaudentäyteisenä. Ja sitä se on. Ja elämästä on myös tarkoitus nauttia. Taitaa olla aika monta kateellista paikalla tässä ketjussa, vaikka eivät varmasti sitä itselleen tunnusta. Ollaan onnellisia, että meillä on näin hyvä tukiverkko ja lapsilla turvallinen olo muidenkin aikuisten kuin vain pelkän äidin kanssa. Nauttikaa reissuistanne!