Jos meidän perhe ei halua eikä jaksa ottaa kikattavia kavereita yökylään, niin

Perheessä on kolme lasta, äiti ja isä tekevät päivätyötä, isä istuu konttorissa, äiti hoitaa lapsia. Tässä perheessä isän sana on laki. Äiti saa käydä kerran vuodessa työpaikan risteilyllä JOS on hommannut lapsille hoitajan. Isähän ei sitä tee, ei jaksa.

Perheen poika on meillä usein leikkimässä, useitakin tunteja putkeen. Ei siinä mitään, senkun käy täällä leikkimässä, MUTTA heillä meidän poika on käynyt kokonaista 2 kertaa. Se on aika vähän kun ottaa huomioon, että tämä naapurin poika on meillä käynyt viimeisen kahden vuoden aikana vähintään 100 kertaa. Naapurin isä ei kuitenkaan esim. perjantaina rankan työviikon päätteeksi jaksa pojan kertoman mukaan edes omia lapsia niin ei sitten muidenkaan. Kumma kun naapureille ei tule mieleen, että meitäkin voisi työviikon jälkeen väsyttää?

No, emme päästä naapurin poikaa meille jos meille ei sovi.



Mutta mitäkö ajattelen heistä?

Minusta perheen isä on pahemman luokan juntti ja suorastaan... no, kusipää. Perheen äitiä ymmärrän; haluaa varmaan joskus itsekin levätä ja sen suon hänelle kun olen ymmärtänyt, että hän on lapsista yksin vastuussa. Mutta en kyllä haluaisikaan, että oma lapseni heille menisi! Miksi ihmeessä lähettäisin lapseni ärisevää äijää pelkäävään perheeseen?



Että ehkä alkuperäisenkin perhe on niin helkkarin väsynyt omaankin lapseensa, että eivät jaksa kikatusta yhtä iltaa ja yötä, ja on ehkä kivakin, että heidänkin lapsellaan on jossain mukavaa? En tarkoita olla ilkeä, mutta ap:n kirjoituksesta huokuu väsymys ja tympäännys.

Minua ärsyttää naisihmisissä juuri tuo vastavuoroisuuden VELVOITE. Siis onhan se kaunis ele ja hyvää käytöstä olla vastavuoroinen, mutta en missään nimessä ehdottaisi että et saisi muka päästää omaa lastasi yökylään siksi että et ole itse halukas ottamaan yövieraita kotiisi.



Tää on just tätä:) Syntymäpäivillekään ei joidenkin mielestä voi mennä kutsuttuna jollei halua itse kutsua ko. henkilöä omille syntymäpäivilleen. Naiset, teette elämästä ihan liian vaikeaa!! Naurettavia "sääntöjä"

Vain Suomessa joku voi sanoa noin ääneen!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Eikö se ole mukava, iloinen juttu?



Ja kyllä se on aina mukavampaa kun myös itse antaa mitä ottaa eli jos oma lapsi voi yökyläillä niin kyllä pitäisi olla valmis myös siihen, että joku voi tulla omaan kotiin yökyläilemään.



Meille esimerkiksi yökyläilyt suovat hengähdystaukoja ja mahdollisuuden miehen kanssa kahdenkeskiseen aikaan. Mielelläni siis otan esimerkiksi yhden kaveriperheemme kaksi lasta yökylään kun omamme menevät sitten vastavuoroisesti heille.



It's a win-win situation!

en ymmärrä joidenkin perheen hinkua laittaa lapset yöksi kylään ja tahtoa omia yöksi.

Teen vuorotyötä ja silloin harvoin kun on koko viikonloppu vapaa, en jaksaisi siihen enää extraa. Vieras lapsi tekee kuitenkin sen, että ei saa olla ihan vapaasti.

Ja nyt tietenkin joku äkkää, että saahan sitä olla. Juu saa, mutta ei viitsi lojua sohvalla lukemassa koko iltaa, mitä saatan tehdä oman perheen kesken esimerkiksi.



Ja kokemusta on ronkeleista yökyläilijöistä, joille ei kelpaa tavallinen aamupala tai iltapala vaan pitäisi olla extraa ja erityisen hyvää jne...

On sitäkin tavattu, että ison veljen kaveri härnäsi pienempiä koko illan. Näytti, että on karkkia matkassa ja lällätti, että eipä teillä ole.



Ei jaksa, ei kiinnosta. Silti on pakko joskus ottaa vieraita kakaroita kylään kun hinkuvat noita omiamme heille. Kieltäisin omieni yökyläilyt kokonaan, mutta kun monta kertaa soitetaan ja pyydetään niin ei kehtaa sitten. Sitten on pakko ottaa vastikkeeksi.



Toisaalta, nyt tajusin tässä ketjussa, että miksi juuri yhden lapsen vanhemmat haluaa yökyläilyjä. Saavat sitten parisuhdeaikaa. Omilla ei nyt niin olisi aina halujakaan lähteä yökylään, koska sisaruksia on kotona monta. Mutta menevät kun pyydetään. Meille sitten voi sen ainokaisen laittaa kylään joukon jatkoksi, että saa itse nukkua aamulla pitkään.

Ei kenenkään ole pakko ottaa toisten lapsia yökylään. En tajua miksei saisi päästää omaansa yökylään, vaikka ei itse ottaisi muiden lapsia yökyläilemään.



Itse käsitän kutsun niin, että lapsi on haluttu kylään, ei niin, että lapsen kaverin vanhemmat saisivat myös vapaa-aikaa, jos minä ottaisin heidän lapsensa kyläilemään. Itse aion myöhemmin tulevaisuudessa (nyt vielä pienet lapset) antaa lasten kavereiden yökyläillä meillä, mutta en tee sitä siksi, että omat lapseni saisi yökyläillä kavereillaan. Enkä todellakaan sisällytä pyyntöön mitään velvoitetta, toivottavasti kukaan ei niin ajattelekaan. Minusta on tärkeää, että lapsilla on yhteisiä juttuja kavereiden kanssa, ja yökyläily oli minustakin lapsena tosi hauskaa.



Kutsu kun kutsu, käsitän sen niin, että minut tai lapseni on haluttu kyseiseen tapahtumaan/kyläpaikkaan ilman velvoitetta. Niin toivon muidenkin omat kutsuni ymmärtävän..

Minua ärsyttää naisihmisissä juuri tuo vastavuoroisuuden VELVOITE. Siis onhan se kaunis ele ja hyvää käytöstä olla vastavuoroinen, mutta en missään nimessä ehdottaisi että et saisi muka päästää omaa lastasi yökylään siksi että et ole itse halukas ottamaan yövieraita kotiisi.

Tää on just tätä:) Syntymäpäivillekään ei joidenkin mielestä voi mennä kutsuttuna jollei halua itse kutsua ko. henkilöä omille syntymäpäivilleen. Naiset, teette elämästä ihan liian vaikeaa!! Naurettavia "sääntöjä"

Omalle lapselleni haluan opettaa käytöstapoja, joihin kuuluu nimenomaan myös vastavuoroisuus. Ihan sama toimii syntymäpäivien kohdalla, minä tosin käsittelen asiaa hieman toiselta kannalta kuin sinä eli lapsilleni on selvää että jos haluavat itse pitää syntymäpäiviä, niin silloin myös mennään syntymäpäiville kun on kutsuttu. Tällöin jää pois nämä etenkin tyttöjen harrastamat "diivailut" siitä kenen synttäreillä käydään ja kenen ei. Tietysti jokainen päättää mitä haluaa lapselleen opettaa. Sääliksi käy silti noita lapsia, jotka yövieraita eivät saa siksi että äiti tai isä haluavat illasta toiseen maata sohvalla lukemassa sitä kirjaa, ymmärtäisin vielä jos se aika edes sitten käytettäisiin oman lapsen kanssa.

On varmaan aikalailla eri juttu ottaa yökylään kaveri lapselle, jos omia lapsia on vaikka yksi tai kaksi, jotka ovat mummoilla, kummeilla sun muilla sukulaisilla jatkuvasti ja saa itsekin levätä ja tehdä jotain aikuisten juttuja. Meillä on omat lapset kotona 365 päivää ja yötä vuodessa. Kaikki vapaa-aika ollaan omien lasten kanssa. Lisäksi teen työtä, jossa olen aina lasten kanssa. Kun on totaalisen poikki, ja illalla vihdoin viikonlopun koittaessa saa istahtaa sohvalle yhdentoista maissa, niin kyllä siinä oikeasti olisi mukava hetki huoahtaa eikä valitettavasti jaksa enää kikattelevia lapsia paimentaa.

Sääliksi käy silti noita lapsia, jotka yövieraita eivät saa siksi että äiti tai isä haluavat illasta toiseen maata sohvalla lukemassa sitä kirjaa, ymmärtäisin vielä jos se aika edes sitten käytettäisiin oman lapsen kanssa.

No, ehkä itsekkäästi suon itselleni illan kirjan parissa kun olen kerran kuukaudessa viikonloppuvapaalla. Mikä on ihanampaa kuin yöpuku päällä maata sohvalla ja lukea kun omat lapset leikkivät siinä vieressä.

Ehkä tosiaan yhden lapsen äitien on hiukan vaikea ymmärtää, että jos perheessä on viisikin lasta niin lapset ei niin kaipaa sitä kaveria. Yhden lapsen äidille, joka tekee päivätöitä, voi viikonloput olla kauhistus kun pitää omaa lasta viihdyttää. Suurperheen äidillä ei tätä ongelmaa ole, koska lapsilla on toisistaan leikkikaveria.

Mutta se ainokainen on niin helppo työntää suurperheeseen kylään ja nautiskella sitten lapsivapaasta viikonlopusta.

Sääliksi käy silti noita lapsia, jotka yövieraita eivät saa siksi että äiti tai isä haluavat illasta toiseen maata sohvalla lukemassa sitä kirjaa, ymmärtäisin vielä jos se aika edes sitten käytettäisiin oman lapsen kanssa.

No, ehkä itsekkäästi suon itselleni illan kirjan parissa kun olen kerran kuukaudessa viikonloppuvapaalla. Mikä on ihanampaa kuin yöpuku päällä maata sohvalla ja lukea kun omat lapset leikkivät siinä vieressä.

Ehkä tosiaan yhden lapsen äitien on hiukan vaikea ymmärtää, että jos perheessä on viisikin lasta niin lapset ei niin kaipaa sitä kaveria. Yhden lapsen äidille, joka tekee päivätöitä, voi viikonloput olla kauhistus kun pitää omaa lasta viihdyttää. Suurperheen äidillä ei tätä ongelmaa ole, koska lapsilla on toisistaan leikkikaveria.

Mutta se ainokainen on niin helppo työntää suurperheeseen kylään ja nautiskella sitten lapsivapaasta viikonlopusta.

... käyn töissä ja silti jaksan ottaa muitakin yöksi. Siinä se menee vieras kun omatkin! Kirjan kanssakin makoilen vasta kun lapset on sängyssä.

4 lastasi ei ainakaan ole parantanut sisälukutaitoasi.

4 lastasi ei ainakaan ole parantanut sisälukutaitoasi.

muilla yökylässä, mutta vastavuoroisuus ei käy, koska se ei kerta kaikkiaan käy.

Huono selitys.

toisille kylään ja ikinä ei kutsuta vastavierailulle...

jos lapsenne on yökylässä kaveriperheessä, missä on vaikka neljä lasta, jotta saatte parisuhdeaikaa. Otatteko sitten vuorostanne kaikki neljä teille kylään?

Onhan se tietysti naapurille kiva, kun pieni lapsi tulee meille yöksi ja pääsee viihteelle (kuten aina menee), mutta mulla itellä on 4 alle kouluikäistä. Eli vaikka tämän naapurin kaveri joskus olisikin siellä naapurissa yötä, niin mulla on edelleen ne kolme muuta täällä kotona. Ja siis ite en enää kaipaakaan sitä menemistä, mutta joskus ärsyttää, kun tuntuu et on kuitenkin väärin kieltäytyä, jos naapuri kysyy yöksi hoitopaikkaa. Jos oma on ollut siellä yötä. Siksi olenkin ruvennut kieltämään omaa lasta menemästä, ettei tarvitse olla "kiitollisuudenvelassa".

Onko sinusta todellakin hyvien tapojen mukaista "hyvää hyvyyttään" tarjoutua järjestämään toisille jotakin tai auttaa, jos siihen tarjoukseen liittyykin itsekäs oletus / vaatimus vastavuoroisuudesta?

Mikä palvelus se muka on, jos tyrkytetään apua sitä pyytämättömälle ja sitten siitä avusta joutuu maksamaan? Mitä kohteliasta on siinä, että on muka kohtelias voidakseen vaatia / olettaa saavansa jotain automaattisesti takaisin? Annatko ihmisille lahjoja siksi, että saisit esittää heille lahjatoiveesi / vaatimuksesi vai siksi, että aidosti haluat ilahduttaa toista saamatta itse antamisen ilon?

Sitä ihmettelen, kuinka ap:n mies ei kestä kuunnella kikattelijoita. Eikö hän pidä edes omista lapsistaan? Ei mua haittaa lasten leikkimisestä tulevat äänet tai kikatukset. Ei meitä haittaa kumpaakaan. Eihän ne estä meitä istumasta ja katsomasta televisiota kaikessa rauhassa. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu.

kivaa kun lapsellamme on kaveri yökylässä. Välillä varta vasten pyydänkin. Meillä on vain yksi lapsi (8-v.) ja hänestä on mukavaa silloin tällöin saada yöksikin seuraa. Mitään erityispalveluja meillä ei ole yövieraille, eikä kyllä ole kukaan mitään vaatinutkaan. Vastavuoroisuutta en odota hoitopaikan toivossa. Meillä mummot ja tädit ja kummit ottavat lapsen aina tarvittaessa yökylään, n. 6 viikon välein. On kuitenkin ihan mukavaa, että lapsemme kutsutaan yökylään kaverille, koska se on lapsesta niin mukavaa ja jännittävää.

Mielestäni yökyläilyjä ei tosiaan tarvitse olla vähän väliä. Kerran parissa kuukaudessa on enemmän kuin tarpeeksi. Ymmärrän kyllä, että suurperheissä yökyläilyistä voi tulla todellinen rasite. Jos on vaikka 5 lasta ja jokaisen pitäisi joskus saada kaveri kylään...Siinähän ollaan pian joka viikonloppu menossa tai tulossa. Ei niitä kaikkia kavereita oikein samanakaan viikonloppuna taitaisi jaksaa. Meidän lapsen kavereilla kaikilla on vain 0-1 sisarusta, joten senkin puolesta yökyläilyt ovat pidettyjä puolin ja toisin.

Sitä ihmettelen, kuinka ap:n mies ei kestä kuunnella kikattelijoita. Eikö hän pidä edes omista lapsistaan? Ei mua haittaa lasten leikkimisestä tulevat äänet tai kikatukset. Ei meitä haittaa kumpaakaan. Eihän ne estä meitä istumasta ja katsomasta televisiota kaikessa rauhassa. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu.

aamuvarhain uudestaan.. Siis kun itse on poikki raskaan työviikon jälkeen ja haluaisi mennä aikaisin nukkumaan ja nukkua pitkään.



Lisäki nykyajan lapsilla on kovat vaatimukset. Esim olin ostanut joulun alla Fazein suklaakonvehteja herkuksi, niin kaveri vaati että mennään ostamaan kauppaan hänelle mieluista suklaata ja valitti kun ei saa mitä haluaa. Eli aikamoisia prinsessoja nykyajan lapset.....