Yökköjen kuulumisia

Totta tosiaan, viimeyönä poika nukahti 20.30 ja ekan kerran heräsi kitisemään 4.20 eikä tarvinnu mennä tassuilemaan vaan nukahti itse. 5.50 alkoi jutustelemaan ja odottelin rauhassa olkkarin lattialla tilanteen kehittymistä, 6.10 alkoi itkeä niin menin ja otin viereen sängylle. Nukahti siinä vielä heti ja nukuttiin 7.15!!! Aivan mahtava ystävänpäivälahja;)



Mutta jäitä on hatussa ja pöksyissä ja joka paikassa, sillä mikään ei eilen illalla ollut toisin verrattuna huutoöihin, joten kaikki on mahdollista vielä, mutta tuntuu hyvältä! Mahdollisuus siis on!



Nyt Teelle ja lukemaan Possu palleroa;)

Heipähei,



Ja super isot onnittelut kaikille kouluttajille ja onnistujille! Erityisesti Möyrille jolla ollut "pitkä ja kivinen" tie....Kaikki me varmasti toivomme että hyvät unet jatkuvat, kaikki peukut pystyyn!



Meillä myös sama rytmi kuin monilla muilla, eli nukkumaan 20 ja herätys kukonlaulun aikaan 06-07 väliin. Toimii hyvin kun esikoinenkin samassa rytmissä, ja jää edes hetki aikaa hengähtää iltaisin.



Emel: Univaikeuksista. Mä olin todella epätoivoinen oman uneni kanssa tuosta joulusta n tammikuun lopulle, tuskin nukuin edes parin tunnin pätkiä, vaikka vauva olisikin antanut siihen joskus mahdollisuuden. Myös unen tulo iltaisin oli hankalaa. Vaihdoin yläkertaan omaan rauhaan, muttat tuntui että yksinäni pyörin vielä kahta enemmän siinä asiassa, unettomuus todella ruokkii unettomuutta...

Olin jopa valmis hakemaan lääkäriltä apuja, niin puhki olin. Mutta sitten päätin luopua omasta rauhasta, ja korvatulpista ja siirryin takaisin omaan sänkyyn kaikkien äänien keskelle, ja nyt nukun jos suht hyvin, tai ainakin paremmin. Jos valvottuja öitä ei ole montaa putkeen sitä jaksaa, mutta ajan kanssa, yritän olla stressaamatta, se vain pahentaa tilannetta. Tiedän kyllä monta jotka ovat väliaikaisesti turvautuneet lääkkeiden apuun ja saaneet niiden avulla rytmistä taas kiinni.



Nyt meillä menee myös yöt tällä hetkellä paremmin. Nukahtaa itse pinnikseen n 20, herää kerran tai kaksi, mutta nukahtaa heti tutin saatuaan uudelleen. Katsotaan nyt jatkuuko tämä onni ja autuus....



Tsemppiä jokaiselle,

Pitkätossukka ja tyttäret 5kk ja 6-vee

Tsemppiä teille, jotka kärsitte unettomuudesta tai nukahtamisvaikeuksista! Se jos joku on kyllä raskasta, jos vauvakin vielä valvottaa. Mulla on ollut samanlaisia ongelmia monestikin elämäni aikana, mutta ei onneksi nyt tämän poitsun kanssa juurikaan. Useimmiten uniongelmat mulla liittyvät stressiin tai siihen, että on jotain isompia huolia. Olenkin koko aikuisikäni treenannut erilaisia rentoutumis- ja mielikuvaharjoituksia, joiden avulla (hyvällä tuurilla) pääsen uneen.



Olen ollut vähän yllättynytkin siitä, miten hyvin olen pystynyt nukkumaan koko vuoden aina pojan heräilyjen välillä, vaikka yöt olivat pitkään tosi repaleisia. Ihan muutaman kerran vain muistan valvoneeni yöllä unta vailla. Yleensä lykkään tulpat korviini heti kun poitsu on saatu peiton alle, kömmin vällyjen väliin ja nukahdan samantien, vaikka poika vielä jotain ynisikin. Esikoisen kanssa en tainnut osata ihan näin huolettomasti nukkua.



Ja toinen asia on se, että kyllähän jatkuva katkonainen uni aiheuttaa jo ihan aivotoiminnan tasolla vaikeuksia nukkumiseen. Aivot ja keho ovat jotenkin jatkuvassa valmiustilassa ja rentoutuminen käy mahdottomaksi, vaikka kuinka "yrittäisi". Muistan hyvin, kun poika oli noin 9 kk ja sain ekaa kertaa liki vuoteen (loppuraskaus oli unien kannalta mulla todella surkeaa aikaa) nukkua useamman tunnin putkeen. Eipä sitä ekoina öinä osannut heräilemättä nukkua. Nykyään kyllä onnistuu jo.:-)



Unikoulun kuudes yö:



Poika nukkumaan klo 19.45.



Ynisee alkuyöstä muutaman kerran, mutta ei vaadi toimenpiteitä.



Noin klo 3 esikoinen rynnistää meidän huoneeseen ja haluaa poikkeuksellisesti tulla sänkyymme nukkumaan. Mies on töissä, enkä minä jaksa ruveta taivuttelemaan esikkoa takaisin omaan sänkyynsä. Alkaa tavanomainen pyöriminen ja peittojen kanssa myllääminen. Menee noin vartti ja pojukin on hereillä. Tassuttelen aikani, mutta se ei auta. Annan vettä pullosta ja poju rauhoittuu pikkuhiljaa.



Nukumme välillä heräillen, mutta kaikki kuitenkin makuulla pysyen klo 6.15 saakka.



Poika herää. Lähdemme kiireesti alakertaan, jotta esikoinen ei heräisi mekkalointiin.



Ihan ok yö. Olisi voinut mennä ilman heräämisiäkin ilman esikoisen invaasiota.



Lumileopardi + poju 1 v.

Meillä on nyt tilanne tasaantunut niin että poika herää yön aikana muutaman kerran huutelemaan tuttia ja siihen että pää kolisee pinnoihin, veivaa itsensä monta kertaa yössä sänkynsä päätyyn ja tuuppaa päänsä juuri siihen kohtaan jossa pinnasuojassa on rako. Ja suuttuu ihan kauheasti kun yrittää varovasti nostaa keskemmälle sänkyä: hassua että suorastaan raivostuu kun luulee varmaan että herättelen. No, tutin saatuaan kääntyy heti kyljelleen ja nukahtaa uudelleen.



Luulen, että meille on tulossa ylähampaita ja myös konttausasennon harjoittelua varmaan prosessoidaan aivoissa ja uni siksi katkonaista. Mutta muutamat heräämiset eivät kyllä haittaa. Odottelen sitä yötä kun hampaat tulevat läpi, silloin huudetaan ainakin puolen tunnin välein.



Meillä on nykyään melko tasainen päivärytmi:



Herätään 08

Ekat päikkärit 11 - 12

Tokat päikkärit 16 - 17

Yöunilla 21



Meillä siis poika ei päivällä nuku kuin tuon kaksi tuntia yhteensä ja siksi yöunta ilmeisesti riittääkin sen 11 tuntia kokonaisuudessaan. Yhdeksän kuukauden ikäisen muksun keskimääräinen vuorokausunimäärähän on tuo 13 - 14 tuntia.



Miten Möyri teillä menee?



t: Vilmis + konttausasennossa heijaava poika 8.5 kk

Meillä on retkeilty olkkarin lattialla jo toinen yö oli parempi. Nukkumaan 20.30, heräsi 0.33 tassuttelin uneen, heräsi 5.30 kitisi 5.45 jollon huuto ja menin rauhottelemaan, ei meinannut rauhoittua ja niin 6.30 herättiin aamuun. Eli vain kaksi herätystä!!



Sitä alkaa heti odottaa lisää ja toivoisi että nukkuisi nyt vaikka 7.00-8.00;) No katotaan nyt. nämäkin yö ollaan vielä olkkarissa kun musta on tullut taikauskoinen enkä uskalla mennä makkariin ettei unet huonone taas:) Pitäähän sinne kuitenkin kohta mennä...



Todella vaikea sanoa mikä on tuonut tulosta, meidän olkkarissa nukkuminen, yksi päättäväinen "huudatusyö", jolloin en ottanut syliin vaan hoin käsi vauvan selän päällä mantrana "shh, nyt nukutaan nyt on yö." Vai se että kävely taaperokärryllä on jo aika vahdikasta ja liikkuminen siis sujuu iman ongelmia, vai tarkka päivärytmi ja yhdet yli 2h unet ja parin 30min torkut, ei voi tietää... Hampaita ei ole vielä yhtään joten kauhulla odotan niiden puhkeamista...



Hienoa Vilmis että teilläkin on parantunut yö, kuten sanoin noita hampaita pelkään minäkin, koska ne puhkeavat... Toi konttaus ja seisomaan nousu oli meillä vilkkainta yöllä ja poika nousi 15 min. välein kontilleen tai seisomaan!!! Onneksi se on takana. Unipussi muuten auttaa ainakin siihen seisomaan nousuun kun ei ole niin helppoa niin jättää helposti nousematta, ainakin meillä!



Nyt nukkumaan, kun koskaan ei tiedä milloin onni kääntyy!

Möyri08 + poika 8kk

Nopeat terveiset täältä Lapista. En ole pahemmin ehtinyt kirjoittelemaan kun olin itse 3 päivää kuumeessa ja sitten poika sai saman taudin, ja nyt karkasimme Lappiin isompien lasten hiihtolomaksi.



Meillä tuo sairastelu toi vähän takapakkia. Itse en jaksanut kipeänä valvoa joten poika sai nukkua vieressäni, ja myöhemmin kuin poika itse sai tämän influenssan ja korkean kuumeen en uskaltanut jättää kuumeista poikaa omaan huoneeseen nukkumaan. Joten nyt nukkuu osan yötä vieressäni, kunnes on kuumeeton öisin.

Saas nähdä miten alusta pitää unikoulu aloittaa kun päästään kotiin, hoh hoh hoijaa.



Mutta oli kiva tulla lukemaan Yökköjen kuulumisia (mm. Möyrin retkeilystä ja äitien nukkumisongemista). Kirjoittelen itse meidän kuulumisia kun ollaan lopullisesti parannuttu tästä flunssasta ja kuumeista (tosin varmaan tulee korvatulehdus jälkitautina...)



- Aivilo & Jimi 9 kk -

Pikasesti äkkiä kun kotiin tultiin ja nyt jännitän että jatkuuko hyvä putki vai ei.



Eli oltiin tosiaan mummoloissa ja poika nukku patjalla vieressäni. Samalla päästiin pois tissille nukahtamisesta ku mentiin vierekkäin pötkölle ja äiti niin tylsänä joka ilta vieressä että on poikaki nukahtanu aina viimeistään puolen tunnin päästä. Tänään kesti n 5 min enään, että hyvin ainakin alko. Laitoin siis pojalle ja mulle patjat lattialle ja pikkuhiljaa ois tarkotus siitä siirtää takas omaa sänkyy katotaa nyt miten tää yö menee.



Mutta siis viime yönä ei syöny tissiä ollenkaan. Nukku klo 00.30-10.00, heräs 2-3 kertaa, laitoin tutin ja peiton ja unet jatku. Uskomatonta! ja edelliset 2 yötäkin mennny loistavaasti, nukkunut ilman huutoja, taisin antaa kerran pari tissiä....



Varmaan siis puuron vaihto ja vieressä nukkuminen vaikuttanu, katotaa miten jatkuu....



catha ja poju 10kk

Onnittelut kaikille, joilla menee yöt aiempaa paremmin ja tsemppiä takapakkia tehneille. Pitäs kai vain hyväksyä, että aallonpohjalla käydään välillä väkisinkin, kun otetaan huomioon sairastelut, motorinen kehittyminen ja hampaat.



Meillä itkettiin eilispäivä ja viime yö hampaita, ja tänään valitus on jatkunut. Annoin yöllä kahdesti 60 milligrammasen supon, mutta auttoivat vain hetkeksi. Niinpä poju nukkukin suurimman osan yöstä mun vieressä... Toivottavasti sopetuu taas omaan sänkyyn. Nyt kävin hakeen vanhempia suppoja, niillä nukutaan toivottavasti ens yönä paremmin.



Onko jollakin tietoa tai kokemusta, kuinka kauan tommosen 60-millisen supon vaikutus kestää?



Muuten meillä on mennyt aika hyvin. Pari kertaa yössä vauva rääkäisee mutta tyyntyy heti tutilla ja peitolla. Tietysti ois kiva noistakin herätyksistä päästä eroon, mutta olen tyytyväinen: parannus on HUOMATTAVA verrattuna lähtötilanteeseen.



Nukkumaanmenoajoista. Olen myös sitä mieltä, että lapsi petiin klo 20, jotta jää itselle vähän omaa aikaa. Tosin aamukuudelta en mielelläni herää, ja nykyään meillä onneksi unta riittääkin seiskaan tai jopa puoli kasiin. Jos vauva alkaa heräillä aiemmin, niin sitte pitää myöhäistää nukkumaanmenoa. Jos - tai siis KUN - lapsi nukkuu läpi yön, niin kaipa sitä itsekin jaksais edes yhteentoista valvoa :)



Möyri: Ihanaa, että teillä on edistytty noin paljon! Hampaista sen verran, että meillä ekojen hampaiden teko kesti kuukauden ja aiheutti kitinää ja tyytymättömyyttä varsinkin päivisin. Eli siitä kun hampaat rupeaa vaivaamaan voi mennä viikkoja ennen kuin ne puhkeaa.



Marge: Älä missään nimessä harmittele lomallelähtöä! Onhan teillä senkin jälkeen kuitenkin ollut hyviä öitä. Mä oon sitä mieltä, ettei elämää voi eikä saa jättää elämättä vauvan takia. Okei, vauvat tykkää rutiineista, mutta ihan varmasti he sopeutuvat myös pieniin vaihteluihin silloin tällöin. Sitä paitsi vanhemmille tekee hyvää päästä välillä pois kotiympyröistä. Sitten me jaksetaan taas paremmin :)



Helpottavaa kuulla, että univaikeudet vaivaavat monia muitakin. Mä nukun parhaiten kun tiedän, etten herää vauvan ääniin. Esimerkiksi kun äitini oli täällä sain kyllä aamulla jatkaa unia mutta valpastuin aina kun kuulin vauvan itkua korvatulppien läpi. Kun taas mummi kävi vauvan kanssa vaunuajelulla, nukuin kuin tukki.



Mun on iltasin tosi vaikea saada unenpäästä kiinni. Ehkä yritän mennä nukkuun liian aikaisin, vaikka tunnen kyllä itseni tosi väsyneeksi.



No, nyt kuitenkin taas kahvia (ja ehkäpä vähän suklaatakin) koneeseen!



Emel + poika tänään 9 kuukautta

Hyvin meni viime yö. Nukahti varmaan 23.50 ja heräs itkemään joskus 4 aikaa, laitoin tutin ja vähä itkeskeli siinä ja haki lohtua. Olin vaan rauhallisena vieressä ja jäin siihen ku nukahdin itekki. klo 10 sit herättiin. Vähä myöhänen rytmi mutta ihanaa ku saanut nukkua nyt jo aika monta yötä rauhassa. Saa nähä miten käy kun aletaan opetteleen omaan sänkyyn.. Ja millon uskallan alottaa sen ku pelottaa että pian alkaa se heräily.



Varmaan on pojalla tuo eroahistuski vaikuttanu, ku päivisin on niin minussa kii. Yölläki ku oikeen pisti kättä paian alle ku otti syliin ja piti pitää tiukasti sylissä. Nyt sit ku nukkunu vieressä niin ei oo varmaan pelottanu niin hirveesti ku jotenki tajunnu että siinä se äiti on. Pikku hiljaa siirtyä itekki sit kokonaan omaan sänkyyn :D



Niin tissi näköjään jääny sit öiltä itestään tämän myötä pois ainaki toistasks ja nyt kyllä on mun pidettävä kii että vaikka huonompia öitä tuliskin niin tissit pois käytöstä. Ja hoksasin senkin että seki vaikuttanu nukkumiseen kun nukahtaa samaan paikkaan ku ennen nukahti syliin ja kun heräs niin varmasti pelotti ku eri paikasta herää yöllä. Kyllähän sitä ois itekki varmaa paniikissa ku heräis aamulla ihan jostain muusta paikasta ku illalla menny sänkyyn.



Meillä oli kans niine että en saanut enään ite kunnolla nukuttua jos kuulu pojan ääniä tai itkua. Pyörin vaan sängyssä ja kuuntelin jokaista liikahdusta että nyt se herää ja alkaa itkeen ja taas joutuu ite herään jne. Pelotti alkaa nukkumaan välissä kun kerkes 10 min nukkua ja ylös ja minä ainaki oon just silloin pahiten sekasi ja kauheen kärtynen niin tuli semmonen että kannattaako tässä nyt ees alkaa nukkuun.... Nyt kyllä saanu ihmeen hyvin nukutta vaikka vierekkäin ollaanki nukuttu, mutta onki menny niin paljon paremmin ettei voi edes verrata..



Ihana kuulla että muillakin helpottanu ainakin toistaiseksi tai edes pariksi yöksi. Toivotaan ettei pahempiia takapakkeja kenellekään tulis! Ja voimia ja jaksamisia edelleen kaikille!! Sori taas mun sekavat selitykset, oon huono kirjottaan..



catha ja poju 10kk

Hienoa, että saatte vertaistukea toisiltanne. Itse tiedän, miltä tuntuu nukkua katkonaisia öitä tunnin parin pätkissä. Älkää kukaan suuttuko mielipiteestäni, tämä ei ole kohdistettu kehenkään tiettyyn henkilöön, haluan vain kertoa oman kokemukseni ja mielipiteeni yleisesti. Moni noudattaa mitä ihmeellisimpiä huudatusjuttuja kuuntelematta vauvan viestejä. En voi muuta kuin hämmästellä sitä määrätietoisuutta ja mielestäni välillä melko julmia tapoja vauvan "unikouluttamisessa" lukiessani näitä ketjuja, haloo, missä on vanhempien omat vaistot? Miltä äidistä itsestään tuntuu, miksi vauva herää? Kaipaako hän vanhempiaan, onko hän nälkäinen vai sairas, pelotttaako häntä nukahtaa yksin? Oikea vastaus löytyy vanhemmilta itsestään eikä ihmeellisistä nettineuvoista. Kun vauvan tarpeisiin vastataan myös öisin, auttaa se vauvaa luomaan luottavaisen käsityksen öistä ja yöheräilyt siten vähenevät. Virallisesti huudatusta ei enää tosiaankaan suositella, nyt tehdään tassuttelua, mikä sekin on vauvan tarpeisiin vastaamista. Hämmästyttää lukea tämän tyyppisiä juttuja "sorruin ottamaan aamuyöstä viereen, jotta saataisiin edes nukuttua loppuyö. Tiedän, että tein VIRHEEN, koska vauvan pitää osata nukahtaa yksin pinnasänkyynsä".

Itse olen kuunnellut omaa vaistoani hoitaessani vauvaani ja oli todellakin selvää, että hän ei ole ollut mitenkään valmis yksin omaan huoneeseen nukkumaan vielä edes 1 vuotiaana. Yöheräämisiä oli vieressä nukkuenkin parinkin tunnin välein, mutta niistä ei tehty numeroa. Annettiin tuttia, tissiä ja tassua. Mikä nyt silllä hetkellä oli tarve. Usein heräävän vauvan lohduksi riitti se, että olimme läsnä, antamassa turvaa. Öisin meillä ei ole koskaan itketty, käytiin hereillä vain muutamaksi minuutiksi. Ei itse tarvinnut kuin kevyesti herätä ja toimia, nousematta sängystä, puhumattakaan, että olisi pitänyt juosta toiseen huoneeseen. Heräilyt loppuivat vauvalta itsestään miltei heti 1vuotiassynttäreiden jälkeen. Ilman mitään unikouluja. Vielä yli 2 vuotiaana nukkuu vieressä ja ilman mitään ongelmia. Heräilee välillä ja kokeilee kädellä, ettei ole yksin ja jatkaa uniaan. Ei herätä vanhempiaan. Hän ei vielä ole valmis omaan huoneeseen, mutta on ihanaa, kun tietää, että kaikki nukkuvat läpi yönsä ilman huutoja.

Toisilla nämä yöongelmat vain jatkuvat ja jatkuvat, kun vauva muuttuu taaperoksi ja osaa kiivetä pinnasängystä pois ja siirrytään lastensänkyyn. Ja siitä alkaa nämä tuntikausien nukutusrumbat, kun poispyrkivää lasta yritetään pitää omassa sängyssään. Lapsi on monesti joutunut kokemaan pelkoa ja turvattomuutta jo pinnasängyssään. Ja se tunne säilyy. Ja näillä nämä yöheräilyt voivat oikeasti jatkua jopa 3 vuotiaaksi, jos vain sinnikkäästi pidetään kiinni jostain käsityksestä, joka ei toimi ko. perheessä.

Yöheräilyihin on lukemattomia syitä, mutta suurin syy on eroahdistus, varsinkin yli 6 kk vanhoilla. Vauva on biologisesti koodattu varmistamaan öisinkin se, että häntä ei ole hylätty. Toiset vauvat puuskuttavat läpi yön heräämättä sen kummemmin tai herätessään osaavat painua takaisin uneen, kun toiset taas tarvitsevat vanhemman läsnäolon tai haluavat varmistaa sen läsnäolon. Tätä tarvetta ei ole syytä kitkeä huonosti nukkuvan vauvan merkkinä, kyseessä on normaali biologinen taipumus.

Kun vauva on kyllikseen saanut turvaa ja tarpeidensa mukaisesti läsnäoloa myös öisin ja nukahtamishetkellä, hänelle on muodostunut positiivinen ja luottavainen käsitys nukkumaanmenosta. Hän ei yhdistä nukkumaankäymistä ja nukkumista hylkäämiseen, pelkoon ja itkuun. Hän uskaltaa nukkua yönsä ja herätessään on rauhallinen ja osaa painua uneen. Jotkut osaavat tämän piankin, jotkut vauvat osaavat nukkua yönsä yksin. Mutta se ei tarkoita, että muutkin vauvat tämän niin kovin arvostetun taidon osaisivat. Vauvat ovat kaikki erilaisia!!

Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä sanoo, että lähellä nukkuneet vauvat ja lapset ovat myöhemmin erittäin kyvykkäitä nukkumaan omissa sängyissään, koska heidän perusturvallisuutensa on kunnossa ja heidät siirretään sinne sitten, kun oma tunne-elämän hallinta on kunnossa. Uskon tähän aivan täysin. Että jos alussa antaa sen läheisyyden, saakin sillä kasvatettua lasta itsenäisyyteen. Vasta 1 v 6 kk on valmis vakuuttamaan itsensä siihen, että yöllä on kaikki ok herättyään. Toiset ovat valmiita vasta paljon myöhemmin. Unihäiriöt ovat oikeasti yleisimpiä niissä piireissä, joissa vauva erotetaan yöksi vanhemmistaan.



Nukahtamishetken tulisi aina olla miellyttävä ja positiivinen kokemus, jotta siitä myöhemminkään ei muodostuisi ongelmaa. Monet tekevät vain karhunpalveluksen itselleen ja vauvoilleen, jos yrittävät väenvängällä nukuttaa vauvan itsenäisesti pinnasänkyyn. Jos vauva nukkuu omassa pinnasängyssään hyvin, niin sittenhän mitään ongelmia ei ole. Sitten nukkuu siellä. Jos ei nuku, vanhempien olisi tosissaan syytä miettiä toisenlaisia tapoja. Ei ole mitään sääntöjä siitä, missä ja miten vauvan olisi pakko nukahtaa. Noin ajatellessa jää kiinni toimimattomaan kaavaan josta on vaikea päästä pois.

Viimeyö oli jo levottomampi taas. Ja tänään roikkuu mussa kiinni koko ajan eikä suostunu nukkumaan päiväunia kun tunnin ja seuraavia 25min. Äsken käytin 30min. aikaa nukuttamiseen kun kiukkus vaan ja hiero silmiä. Nyt nukkuu taas hetken, mut kohta on herätettävä ettei yö (joka pelkään jo menneen pilalle) menis täysin pipariks.



Mä kuvittelin jo että parempi aika koittas ja että mä itsekkin paranen henkisesti, tai siis pinna paranee, mutta tänään tota kitinää kuunnellessa ja päiväunien puuttuessa mä oon ihan pinnoissani, mitään en oo saannu tätä aikasemmin tehdä, söinkin vauhdissa. Poika roikkuu koko ajan puntissa ja jos meen kaks metriä kauemmas niin kitinä ja itku alkaa. Mä en edelleenkään tunne ikenissä mitään patteja mut joku nyt vaivaa.



Mulla on ton unettomuuden kanssa ollu vähän painimista. Tulpat auttaa vähän mut parhaiten nukun kun tiedän ettei kukaan huuda ts. poika on poissa yön tai ite oon muualla, muuten oon hälyytysvalmiudessa kokoajan.



Catha puhu eroahdistuksesta, meilläkin se tais tulla rytinällä kun tuntuu että ei riitä että on edes näköpiirissä vaan pitää olla kosketusetäisyydellä!! Muuten se on ihan somaa, mutta tällasina päivinä...arghh...kun ei saa hetken hengähdysrauhaa! Tuolla mä kiikutan kiljuvaa lasta vaunuissa ja koitan saada uneen niin että kyyneleet valuu itselläkin ihan niegaran putouksina, mahtaa naapureilla olla hauskaa.



Emel tais kysyä supoista...Mä en oo varma mut periaatteessa niiden vaikutus pitäs olla vastaava lapsille kun aikuisten särkylääkkeiden aikuisille , mutta sehän riippuu kivun voimasta myös. Joskus itselläkin auttaa vähempi, joskus enemmän. Mut parasetamol ei oo kauheen "tuju"lääke, aikuistenkin pitäs ottaa sitä aina 1g kerrallaan eli kaks 500mg pilleriä, ennenkuin se alkaa vaikuttaa. Näin sanoi lääkäri. Parasetamolia on muuten myös nestemäisenä ja se vaikuttaa suppoa nopeammin!



Nyt mä meen laskee 100 ja valmistaudun tähän iltaan ja yöhön. Kirjotan huomenna miten kävi ja kumpi itki enemmän, äiti vai poika!



T. itkuraivari Möyri08 + poika 8kk

sitä se taitaa olla teilläkin nyt. Siis eroahistusta tai jotaki semmosta. Ja se on aivan kauhiaa kun ei oo itse saanut nukkua ja sit ei saa edes vessassa käydä ilman huutoa. Tai siis meillä ainakin on..... Nyt ollu oikeesti pari päivää helpompaa mutta kun iskä tulee niin on sitte niin mustasukkanen minusta.



Juu ja pitäs muka siinä vielä jaksaa ajatella että on niin ihanaa kun on niin tärkiä sille lapselle että pitäs koko ajan olla kosketuksissa. Jos ei oo saanu nukuttua niin ei se kyllä kovin ihanalta tunnu jos ei minuutiksikaan pääse eroon ilman huutoa.



Yhteenvälilln ei suostunu edes leikkimään missään, vaikka kuin oli vieressä ja istuin lattialla vaan piti syliin syliin ja kun lähin suihkuunkin niin huus koko sen ajan. Sit ei oo mitään ongelmaa jos esim herätessä isä menee aamulla tai päikkäreiltä hakemaan eikä nää mua ollenkaan. Viihtyy aivan hyvin eikä mitään hätää. Mut ei tarvi ku ääni kuulua tai nurkantakaa pikkusen käsi vilahtaa niin heti itkee ja haluu äitille. Mä en jaksanu ees yhteen väliin tehä ruokaa päivisin kun ei jaksanu yhellä käellä kantaa niin kauan poikaa ja jos ei kaikki huomio ollu pojassa niin itku tuli siitäki. Mutta nyt onneks näyttäs helepottuneen taas vaihteeks ainaki tääki... siis että pystyn siivoamaan keittiönki vaikak poika leikkii.... ja voin lähtä huoneesta jo aika usein pois ilman huutoa

Meillä on nimittäin päällä niin samanlainen tilanne, että melkein naurattaa... Yö oli huono ja päiväunetkin jäivät lyhyiksi. Ekat päikyt oli vain tunnin, ja kuvittelin, että nukkuis sitten iltapäivällä pidempään, mutta vain puoli tuntia veteli sikeitä. Nukutin lopulta lähes puoli tuntia kantoliinaan, jossa nukkui n. 20 minsaa. No, tulihan noista pätkistä yhteensä sentään pari tuntia.



Vauva on kitissyt, vaikeroinut ja itkenyt suuren osan päivästä, joten ei tässä oo tosiaan ehtinyt paljoa hengähtää. Kävelyharjotuksetkin päättyi aika rajuun kaatumiseen tuolia vasten, ja otsaan nousi mojova kuhmu. Sitäkin siis itkettiin ja kovaa.



Mä oon saletti että vaivana ovat hampaat, koska yläetuhampaat näkyvät selkeästi ikenien alla ja mun mielestä sahalaitaa on jo vähän näkyvissäkin. On tosin vaikea olla varma, kun vauva ei oikein anna katsoa suuhun. Joka tapauksessa kuolaa riittää ja ruuan pitää olla sileetä sosetta tai sitten jotain ikeniä hierovaa mutusteltavaa tyyliin porkkanaa.



Palataan tosiaan huomenna, jos selviydytään koneelle...



Emel + poika 9 kk

Vauvan eroahdistuskaudet ovat tosiaan aika raskasta aikaa. Meillä tosin tuo poika käyttäytyi juuri samalla tavalla liki koko ajan ensimmäiset yhdeksän kuukautta (eli halusi olla enimmäkseen sylissä, itki ja kitkusi aina jos menin pois näköpiiristä, ei tyytynyt keneenkään muuhun jne...), joten nuo varsinaiset eroahdistuksen ajat eivät ole meillä eronneet normaalitilanteesta. Vähän vaativampi tapaus on ollut siis tämä meidän kuopus... Mutta nyt on ollut pari kolme kuukautta jo iisimpää, onneksi.



On rankkaa kun kitisevä lapsi roikkuu koko ajan jalassa tai sylissä. Vessaankaan ei pääse ilman huutoa. Yritin itsekin aina, jos poju leikki tyytyväisenä vaikka olohuoneessa isän ja siskon kanssa, välttää näyttäytymistä, jos mun piti saada hommia tehtyä. Jos vilauskin näkyi äidistä, niin jo alkoi huuto. Ja alkaahan tuo välillä vieläkin... Suosittelen kantoliinaa tai hyvää kantoreppua, sellaisen avulla saa kädet vapaaksi kotitöitä ym. varten.



Meillä on mennyt nyt pari yötä aika hyvin. Onhan tuo poju kerran pari yössä heräillytkin, mutta lyhyt tassuttelu on riittänyt. Sikäli meidän unikoulutavoitteet on nyt saavutettu, että a) poika oppi nukahtamaan itsekseen omaan sänkyyn eikä tissille/pulloon (tämä meni tosi helposti), b) yöimetys loppui (samoin aika helposti) ja c) yöllä ei enää syödä pullostakaan (tämä vaati vähän sopeutumista). Tästä ne yöt nyt varmaan pikkuhiljaa alkavat rauhoittua. Vaikka kyllähän lapset joka tapauksessa aina välillä öisin heräilevät.



Meillä oli tässä sikäli hyvä tilanne, että poika oli jo 10 kk, kun aloitettiin tassuttelu- ja unikouluhommat - oli siis valmiuksia jo oppia nukkumaan, eikä esim. enää todellista tarvetta yösyönteihin. Oli myös hyvä sauma, kun ei tullut hampaita, motorinen tilanne stabiili ja allergiajutut suht koht hallinnassa. Ja sitten meillä oli varmaan sillä tavalla hyvä lähtökohta, että poika oli ihan pienestä asti nukkunut yönsä omassa sängyssään, jonne aina tiheimpinäkin yöimetyskausina syötön jälkeen nostin. Sitä ei siis tarvinnut opettaa, vaan alusta asti poika nukkui kaikken parhaiten juuri omassa sängyssä (toki vanhempien huoneessa).



En ihan vieläkään uskalla sanoa heihei teille, mutta jään katsastelemaan, mihin suuntaan meidän tilanne tästä kehittyy.



Kamalasti voimia kaikille!



Lumileopardi + poika 1 v.

meidän viime yötä. Annoin nukkumaan mennessä 125 milligrammasen supon, ja poika koisasi 20-2 ilman kitinöitä. Sitten lääkkeen vaikutus tais lakata, kun vauva heräs 2, 3.40, 4.10, 5.10 ja 6.15, jolloin otin viereen ja annoin rintaa ja nukuttiin puol kasiin.



Pistän ton heräilyn hampaiden piikkiin etenkin, kun vauva vaati tavallista enemmän tassutusta rauhoittuakseen. Olis pitänyt antaa toinen suppo ekasta heräämisestä, mutta pelkäsin, että sitten poika valpastuu ihan kunnolla. Niitä Möyrin suosittelemia tippoja en oo koskaan kokeillut, pitääpä ostaa Suomesta.



Mä oon ihmeen virkeä viidestä yöheräämisestä huolimatta, ja olin yölläkin tosi rauhallinen enkä tippaakaan vttuuntunut kun lapsi heräsi. Tuntuu, että rupean olemaan oma itseni enkä enää se kuolemanväsynyt hermokimppu. Varmaan vaikuttaa, kun tässä on kuitenkin jo jonkin aikaa ollut varsin hyviä öitä (verrattuna entiseen) ja kun sain viime viikolla äitini ansiosta levätä päivisin.



Illalla nukahtaminen on tosin yhä hankalaa, samoin monesti yöllä vauvan herättyä. Silti sitä jaksaa kummasti, kun saa nukkua edes vähän pidempiä pätkiä kuin vielä esimerkiksi kuukausi sitten.



Mahtavaa, LL, että teillä menee noin hienosti! Ihanaa myös, että melko monella muullakin on tilanne jo tosi hyvä!



Emel + poika 9 kk

Heissan vaan kaikille! Pelkäsin pahinta kun eilinen päivä oli niin risanen ja olin utse niin rikki,mutta yllätys olikin suuri! Poika nukkun kokoyön heräten kolme kertaa vähän karjumaan, mutta nukahti itse, ei tarvinnut edes nousta! Tänään olen sitten ollut kun nukkuneenrukous, kummallista? Kun sai oikein nukkua tais keho tajuta että tätä tarvis ja yrittää viestittää sitä koko ajan, no kaipa tää alkaa helpottaa jos tahti samana jatkuu.



Hienoa LL että teillä uikoulun saavutukset on saavutettu. Meilläkin itseasiassa jos tää jatkuu tällasella kaavalla että 0-4kertaa herätään niin selviän mainiosti ja lopputulos on saavutettu. En kuvittelekaan ettei enää herättäisi mutta kun on päästy siitä kerran tunnissa - 15kertaa yössä tähän niin saavutus on suuri;)



Kiitos eroahdistus tsemppauksesta, kuullosti kaikilla NIIN tutulta. Kyllähän sen hyvin jaksaa jos on vaan jotenkin kuosissa. Nyt tuntuu että toi ulkona paistava aurinko alkaa ehkä möllöttää meidänkin elämässä taas. Alamäkiä toki tulee, mutta suunta on oikea jo! Aion vielä olla ketjussa koska uskon että tarvetta tulee;)



Emel se lääke on Panadolin Oraalisuspensio, eikä se ollut kallista. Kuullosti mustakin siltä että pikkusella jotain kipuja oli jos Supolla nukkui noin hyvin ja sitten oli tosi rikkonaista.



Voimia kaikille ja toivotaan että tää alkava kevät tuo positiivisia öitä itse kullekkin! Nyt pitää mennä kiipeilypuuksi tohon keskelle latiaa niin helpottaa toi kitinä ja saan takiaisen puntistani vaikka siirtymään ees toiseen punttiin;)



Kiitos että ootte olemassa!

Möyri08+ poika 8kk ja ihmeitä täynnä!

Meillä on yöt parantunut nyt huomattavasti. Viimeyönä huuteli 12.30 ja 01.30 ja molemmilla rauhottu helposti. Ongelmaksi on nyt ilmennyt se että herää 5.30-06.00 välisenä aikana eikä rauhoitu enää nukkumaan. Ei siis herää "pirteänä aamuun" vaan samalla lailla kun yölläkin kiukkuamaan ja huutamaan. En saa enää poikaa nukahtamaan ja niin 06.00 aina noustaan, mutta poika on kiukkunen ja väsynyt ja aamu on yhtä taistelua.



Meillä siis mennään nukkumaan 20.00-20.30, nukutaan 3-3,5 tuntia päikkäreitä: aamulla 30min päivällä 2-2,5h ja illalla 30 min. ja siis herätään 06.00 kiukkuisena ja väsyneenä. Olen yrittänyt venyttää valveillaoloaikaa sillä seurauksella että päiväunista tulee levottomia, ja heräilee paljon. Parina iltana mennyt nukkumaan 21.00 eikä sekäänole helpottanut tilannetta...

Onko ideoita?



Mitä muille muuten kuuluu? Emel? Aivilo? Vilmis? Catha? LL ja Peppi?

Möyri (edelleen sairas) ja poika 8kk

Ihanaa Möyri että teilläkin nyt pääsääntöisesti nukutaan öisin muutamilla heräämisillä. Niin meilläkin. Muutama herääminen on siis yöllä, mutta silloin enemmänkin pyytää tuttia ja jos sen itse löytää niin ei tarvitse edes huoneeseen mennä. Viime yönä taisi nukkua 21 - 02 ja tutin laittamisen jälkeen 02 - 08 jolloin heräsi höpöttelemään hyväntuulisena.



Tosin tiedän, että kamalat huutoyöt on toooodella lähellä, koska eka yläetuhammas pilkistää ikenestä ja mun mielestä sen vieressä näkyy jo yläkulmahammaskin. Toivottavasti tulisivat kivuttomasti ulos, mutta tuskinpa, koska alahampaatkin sattuivat kamalasti.



Luulen Möyri, että teidän aamukiukku saattaa olla sitä, että poikaa väsyttää edelleen ja on vihainen siitä, että heräsi eikä saa enää unenpäästä kiinni ja toisaalta ei enää maltakaan nukkua. Vähän niinkuin sellainen meininki, että unien jatkaminen ja herääminen suututtavat molemmat eikä oikein tiedä kumminpäin olisi =) Meillä oli joskus päiväunien kanssa samanlaista ja silloin päätin, etten edes yritä saada jatkamaan unia jos siitä ei helposti tule mitään, suuttuu vaan enemmän.



Meillä päivärytmi edelleen ennallaan ja ruokakin on pojalle viime aikoina maistunut. Iltapuuroa on kahtena iltana vetänyt sellaisen aikuisten annoksen. Mutta eilen ei iltapuuro maistunut enkä tiedä johtuuko se oikeesti siitä, että pojan isä sitä pojalle syötti. Minä siis olen hoitanut kaikki syötöt parina viime päivänä ja vasta eilen isukki astui takaisin remmiin. Voiko oikeesti johtua siitä että äiti on pop ja isi ei kelpaa edes syöttämiseen.



Mutta nyt pitää mennä, poika itkee rattaissa ulkona.



t: Vilmis + poika 8.5 kk

nukutaan meillä, vaikka parantamisen varaa toki on. Hampaista johtuen olen nyt neljänä iltana joutunut antamaan supon, mutta sen jälkeen onkin nukuttu hyvin.



Parina viime yönä poju on herännyt n. klo 1, mutta rauhoittunut heti tassuun, sekä n. 5.30, jolloin rauhoittaminen on vienyt vähän pidempään, ehkä 5 minsaa. Sen jälkeen onkin sitten herätty taas puolen tunnin-tunnin kuluttua, olen ottanut tissille ja on nukkunut meidän vieressä 7.30-8.



Meillä on siis vähän samaa (taas) kuin Möyrillä, että tuolloin aamuyöstä vauvaa on vaikeampi saada rauhoitettua. Olen ajatellut, että hänellä on nälkä tai jano. Tänä aamuna kokeilin nimittäin, olisiko jatkanut unia pelkästään niin, että nappaan viereen, mutta tissiä piti saada. Pitää jossakin vaiheessa vaihtaa tuo tissi vesihörppyyn.



Eli mun neuvoni tohon Möyrin tilanteeseen olis, että koittaisit antaa vettä.



Mä lähen viikonloppuna vauvan kanssa Suomeen. Vähän jännittää, että miten se vaikuttaa öihin.



Emel + poika 9 kk

Heippa lumisateesta,



Meillä kanssa vähän parempaan suuntaan. Eli edelleen rauhoittuu tuttiin, mutta sitä heräillään tarjoilemaan 2.-4 kertaa yössä. Viime yönä tosin puolen yön aikaan itkeskeli, eikä tuttikaan auttanut. En sitten tiedä olisiko nuo ekat hampaat tulossa?Muutenkin on kovin "agerssiivinen" tuon suun kanssa, eli kaikki työnnetään sinne.Meidän pikkuneiti tulee ensi viikolla 6kk, joten eikös silloin voisi hampaita jo odotellakin? Mitään ei kyllä vielä näy...



Möyri: Meillä oli myös tuota aamuyön ongelmaa. Heräsi neljän ja kuuden väliin höpöttelemään ja touhuamaan sängyssä, ei kuitenkaan itkenyt. Tarjoilin vaan sitkeesti tuttia, enkä nostanut sängystä. Joskus rauhoittui tunninkin riehuttuaan, joskus ei ja aamu alkoi jopa ennen kuutta, silloin oltiinkin jo puol ysi valmiita unille...Mutta en tiedä, taisi olla joku kausi, joka kesti muutaman viikon, nyt mennään taas vähän eri kautta. Hassua, just kun tuntuu että yhdestä ongelmasta pääsee tulee uus yö ja uudet ongelmat...



Emel: Hyvin se reissu Suomeen menee, älä suotta murehdi. Mukavaa vaihtelua, ja ajatteleppa jos yöt menevät vaikka kuinka hyvin!



Mukavaa kun täällä vielä riittää luettavaa,

Tsemppiä kaikille, vaikka kiva kun nyt tuntuu monet olevan jo "voiton puolella"!

P.P