Luuletko oikeasti, että aikaisin lukemaan oppinut lapsi = älykäs lapsi?

Miten se tehdään? Mun lapsi on "aina" osannut tavuttaa sanat puheessa, tyyliin kis-sa, koi-ra. Mutta tarkoitat ilmeisesti sitä että löytää kirjoitetusta tekstistä tavun paikan?

jota sinä tunnet (alle 5v) jotka lukevat ja käyttäytyvät näin?;)

Meillä tyttö oppi ennen 4v lukemaan. Isompia siskoja seuraten. Kuivaksi oppi todella aikasin ja neuvolassa sanottiin kun hän oli 7kk että on erittäin kehittynyt ikäisekseen.

Kielellisesti on lahjakas, osaa kahta eri kieltä. Ja testit näyttää että osaa molemmat kielet ikäisekseen todella hyvin, kirjoittaa yms.

Sosiaalisissa taidoissa tuntuu päihittävän monet tarhakaverit, on siirretty kaksi vuotta vanhempien ryhmäänkin tämän takia. Mutta kaippa meijän tyttö on sitten poikkeus.;)

Mitenkää erityisemmin ei ole lapselle mitää taitoja opetettu, katsonut mallia isommista sisaruksista. JA ollut kiinnostunut, halunnut oppia, kova kyselemään ja nopeasti tekee havaintoja ympäristöstä.

Tätä asiaa en kehtaa mainostaa tutuille, ettei kateus iske tai tutut ajattele että leuhkisin. Ja muutenkin on helpompi olla ystävien kanssa kun ei kovin kehuskele lapsia ja puhu heistä jatkuvaan.

on KAIKKI sosiaalisesti rajoittuneita!

Eli eivät osaa toimia ryhmässä, eivät juttele vieraille, kiukuttelevat ihan hulluna kaikesta, ovat sellaisia MINÄMINÄ-tyyppejä. Muutama pissasi housuunsa vielä 5 vuotiaana säännöllisesti.

Esim. koulukypsyyttä ajatellen, eihän tuollainen lapsi ole ollenkaan valmis kouluun! Ei vaikka kuinka osaisi lukea ja laskea.

Tätä asiaa en kehtaa mainostaa tutuille, ettei kateus iske tai tutut ajattele että leuhkisin.

Lapsillaan saa kehuskella vain, jos he eivät ole erityisen lahjakkaita. Nerouden kehuminen on pöyristyttävää snobbailua. ;)

Joku väitti että kaikki ennen koulua lukemaan oppineet olivat primuksia hänen luokallaan. Voihan tämä poikkeus pitää paikkansa, mutta yleistää sitä ei kannata. Monesti ne jotka osaavat lukea ennen koulun alkua turhautuvat koulussa tapahtuvaan opetukseen ja heille ei herää kiinnostus oppia koulussa.



Ne jotka joutuvat puurtamaan lukemaan oppimisessa taas oppivat tämän toimintatavan ja myöhemmin heillä on taito lukea ja päntätä asioita, jotka ovat vaikeita. Kyllähän nämä aikaisin lukemaan oppineet selviävät peruskoulun läpi tekemättä mitään, mutta varsinaista opiskelua he eivät osaa ja rima tulee vastaan myöhemmin.

Samoin minä muistan. JA olen erittäin harmissaan siitä että minut kotihoidetttiin siihen asti että menin ekaluokalle.:( Kotona äiti ei tarjonnut juurikaan virikkeitä, satukasetteja kuunneltiin jonkun verran, kirjoja ei nimeksikään. En siis päässy harjoittelemaan mitää taitoja, en sosiaalisia enkä muutakaan.

Opin lukemaan myöhään ja muutenkin olin aika avuton koulussa, kiltti osasin olla, minut on kasvatettu kiltiksi mutta muut taidot oli hukassa.

Nyt olen sitten tarjonnut omille lapsille virikkeitä kotona, kirjoja on aivan liikaa.;) JA kaikenmaailman tehtävä-värityskirjoja ja kyniä on joka paikassa, niitä käytetäänkin päivittäin.

Lapseni saavat myös käydä päiväkodissa muutaman tunnin päivässä jos haluavat, ja yleensä tuossa 3-4-v sinne menevätkin mielellään.

Ohjaan lapsia eri tietojen ääreen, mitää ei tuputeta mutta jos lasta joku asia kovasti kiinnostaa niin siitä otetaan selvää.

Ei liene ihme että omat lapseni ovat oppineet lukemaan ennen kouluun menoa ja ovat kielellisesti ja sosiaalisesti lahjakkaita, tämä ei ole pelkästää minun mielipide, päiväkodista ja koulusta on tullut palautetta.



[





i]Itse muistan kouluaikoja ja kaikki nämä ennen kouluikää lukeneet menestyivät koulussa hyvin tai loistavasti, ja kaikista näistä on tullut menestyjiä myös myöhemmin. Ylipäätään en tunne ketään lahjatonta tyyppiä, joka olisi osannut lukea ennen kouluikää. Ehkä jossain voi joku olla, jota on vanhemmat väkisin opettaneet, mutta lahjakkaita nuo varhaiset lukijat ovat lähes poikkeuksetta. Tuo ei tietenkään tarkoita, ettei sellainenkin lapsi voi olla lahjakas, joka oppii myöhemmin, mutta turha sitä on kuitenkaan latistaa, että varhainen lukeminen tarkoittaa lahjakkuutta.

[/quote]

tytön koulussa järjestetään näille neroille ja taitaville lapsille lisätehtäviä. He saavat huomattavasti tasokkaampia tehtäviä ja lukevat paksuja lasten kirjoja kun toiset tavailevat. Ei ole meidän tyttö päässyt turhautumaan ja kiinnostus sen kuin kasvaa oppimiseen.

Onneksi on hyvä ope joka osaa taata lapsille sen mitä he milloinkin tarvitsevat ettei tule tämmöistä turhautumista!

Joku väitti että kaikki ennen koulua lukemaan oppineet olivat primuksia hänen luokallaan. Voihan tämä poikkeus pitää paikkansa, mutta yleistää sitä ei kannata. Monesti ne jotka osaavat lukea ennen koulun alkua turhautuvat koulussa tapahtuvaan opetukseen ja heille ei herää kiinnostus oppia koulussa.

Itse opin aikaisin lukemaan, ja olin kuuden laudaturin ylioppilas, yliopisto-opinnotkin sujuivat hienosti. Samoin on tuttavapiirissänikin, mitään ongelmia ei kenelläkään ole.

Eikö sitä voi sietää, että joku vaan on teoreettisesti lahjakkaampi. Ei minulta ole pois se, että joku laulaa minua kauniimmin, ja on minua musikaalisempi tai juoksee minua nopeammin, miksi ei voisi hyväksyä sitä, että toiset vaan ovat matemaattisesti ja kielellisesti lahjakkaampia?

Joku väitti että kaikki ennen koulua lukemaan oppineet olivat primuksia hänen luokallaan. Voihan tämä poikkeus pitää paikkansa, mutta yleistää sitä ei kannata. Monesti ne jotka osaavat lukea ennen koulun alkua turhautuvat koulussa tapahtuvaan opetukseen ja heille ei herää kiinnostus oppia koulussa.

Ne jotka joutuvat puurtamaan lukemaan oppimisessa taas oppivat tämän toimintatavan ja myöhemmin heillä on taito lukea ja päntätä asioita, jotka ovat vaikeita. Kyllähän nämä aikaisin lukemaan oppineet selviävät peruskoulun läpi tekemättä mitään, mutta varsinaista opiskelua he eivät osaa ja rima tulee vastaan myöhemmin.

ihan ihme väittämiä! Näköjään joku jolla ei ole käsitystä nykypäivän koulumaailmasta ja oppimisesta yleensäkää!

Joku väitti että kaikki ennen koulua lukemaan oppineet olivat primuksia hänen luokallaan. Voihan tämä poikkeus pitää paikkansa, mutta yleistää sitä ei kannata. Monesti ne jotka osaavat lukea ennen koulun alkua turhautuvat koulussa tapahtuvaan opetukseen ja heille ei herää kiinnostus oppia koulussa.

Ne jotka joutuvat puurtamaan lukemaan oppimisessa taas oppivat tämän toimintatavan ja myöhemmin heillä on taito lukea ja päntätä asioita, jotka ovat vaikeita. Kyllähän nämä aikaisin lukemaan oppineet selviävät peruskoulun läpi tekemättä mitään, mutta varsinaista opiskelua he eivät osaa ja rima tulee vastaan myöhemmin.

heti jaotella lapsia "hyvvin ja huonohin" ja kaikki lapset tekevät samoja juttuja:(

Meidän tyttö oppinut lukemaan 3-vuotiaan, joten kiva ollut opetalla kirjaimia ja lukemisen alkeita....

ei voi tyhmäksikään sanoa, mutta ei voi myös vetää sellaista johtopäätöstä että jos oppii vasta koulussa lukemaan niin olisi tyhmempi.



Fiksu oppii kotona tai koulussa ja se riippuu paljon siitä onko kotona "opetettu". Itse opin lukemaan 4-v koska vanhempi veljeni meni tuolloin kouluun ja harjoitteli lukemista kotona. Opin siinä vieressä kuunnellessani, halusinhan osata kaiken mitä veljenikin.... Jos en olisi hänen harjoitteluaan kuullut, en varmasti olisi oppinut lukemaan niin nuorena vaan vasta koulussa (ja en kai silloin olisi sen tyhmempi kuin nytkään :) ).

Niin tarkoitan sitä, että lapsi ymmärtää miten tavu luetaan kirjoitetusta tekstistä. t ja i yhdistyvät tavuksi ti ja t ja a tavuksi ta ja että sinne väliin ei tule muita kirjaimia kuten tei tai toi, vaan että jos tekstissä ovat peräkkäin t ja i niin silloin ne yhdistyvät tavuksi ti.



Tässä keskustelussa kai oli kyse lukemaan oppimisesta :) eikä puheessa tavuttamisesta.

Koska suurin osa lapsistahan osaa lukea jo ennen kouluun menoa.

Mistähän sit johtunee, että entistä enemmän lapset vaan häiriköi ja esim. ammattikoulut ajaa suosiossa jo lukioiden ohi..??

Itse muuten opin lukemaan vasta koulussa. Ei vaan lukeminen kiinnostanut aikaisemmin. Taisin olla niin meneväinen.

-Nyt minulla on kaksi akateemista tutkintoa.

että minun luokallani osasi koulun alkaessa lukea vain 4 tyttöä (lapsia oli 20), ja näistä yksi tuli lukioon ja kirjoitti ämmän paperit ja on hyvissä hommissa nykyään. Minä opin lukemaan eka luokan syksyllä, kirjoitin viisi ällää ja älykkyyden puute ei sinänsä vaivaa. Olisin taipuvainen uskomaan, että apinakin oppii lukemaan kun tarpeeksi harjoitellaan, mutta aikainen lukutaito ei välttämättä korreloi älyn kanssa, ellei se ole tullut harjoittelematta.

Tosi harmi että on tollainen ope. Minusta kouluissa pitäis ehottomasti huomioida lapsi yksilönä tässä asiassa. JA hyvä ope näin tekeekin. Kyllä ne muut kirii kiinni lukemisessa ja tasottuu hiukan se kuilu tässäkin asiassa.

Typerää lapsen aliarvioimista, laittaa ny lukemaan oppinut lapsi tavaileen muitten mukana, vain siksi ettei toisilla tule "pahamieli" kun toinen on parempi. Surullista että näitä opettajia vielä on.. Valita jonnekin.

heti jaotella lapsia "hyvvin ja huonohin" ja kaikki lapset tekevät samoja juttuja:(

Meidän tyttö oppinut lukemaan 3-vuotiaan, joten kiva ollut opetalla kirjaimia ja lukemisen alkeita....

kyllä se sinun miehesi ehkä vielä joskus oppii lukemaan...

Toinen siskoni oppi lukemaan 4-vuotiaana seuraamalla kaksi vuotta vanhempaa siskoaan eli tavallaan kai harjoittelematta. Sisko oli keskinkertainen koulussa, nyt yliopistossa, kuten tuo häntä kaksi vuotta vanhempi siskonikin (oppi lukemaan koulussa). Minä olen vanhin ja opin lukemaan koulussa, minulla on kaksi korkeakoulututkintoa ja yksi amk-tutkinto, olin parhaimmistoa koulussa. Hyvin olen menestynyt nytkin, kuten molemmat siskonikin. Väittäisin ennemminkin niin, että tuo aikaisin lukemaan oppiminen antaa pientä etumatkaa muihin verrattuna noissa oppimisasioissa, koska koulussahan oppiminen perustuu usein lukemiseen. Eli voi tulla tunne, että lukemaan oppinut olisi jotenkin älykkäämpi kuin ihmiset keskimäärin, mutta tämä tasoittunee iän myötä. Ja kun tuota älykkyyttä on niin monen sorttista. Esim. aikainen lukija ei ole esim. kädentaidoiltaan, sosiaalisilta taidoiltaan tms. välttämättä "älykäs". On rasittavaa, kun kuvitellaan, että on vain ns. lukuälykkyyttä. Tokihan aikainen lukija voi olla myös sosiaalisilta taidoiltaan tai kädentaidoiltaan "älykäs". Esim. oma siskoni, joka oppi lukemaan 4 veenä, on täysin tumppu vieläkin kädentaidoissa. Ystäväni, joka oppi lukemaan ennen koulua, syö uni- ja psyykelääkkeitä. Ei se aikainen lukeminen onnea tuo, jos ei nyt välttämättä haittaakaan.

Kukaan ei siis opettanut, mutta meillä kotona luettiin kyllä paljon kirjoja. Koulu oli helppoa, olin myös matemaattisesti lahjakas. Voin suoraan sanoa, että opin koulussa laiskaksi, en juuri tehnyt läksyjä enkä lukenut kokeisiin koska pärjäsin ilmankin. Yliopistokin meni ok mutta työelämässä en ole mikää menestyjä koska olen edelleen toivottoman laiska...

mutta se että AIKUINEN on kateellinen LAPSELLE, on jo sairasta.



Aikaisin lukemaan oppiminen on aina merkki hyvin edenneestä kognitiivisesta kehityksestä. Mitään huonoa siinä ei missään nimessä ole, vaikka se ei tietenkään ole merkki neroudestakaan.

Opin lukemaan 3-vuotiaana, nyt 26-vuotiaana olen tohtoriksi väitellyt lääkäri. En ole koskaan aiemmin kuullut tai huomannut olevani sosiaalisesti rajoittunut (ja kandiseura-aktiivina se olisikin ollut vähän vaikeaa), mutta hyvä kuulla sekin nyt. : )



En myöskään ole koskaan ajatellut olevani mitenkään huippuälykäs, muiden akateemisen joukossa olen ihan perustallaaja. Mutta kiva kuulla sekin, että ap:lla on tällainen pyörinyt mielessä oikein ahdistukseen asti. On aina ihanaa kun joku jaksaa vaivata päätään muiden asioilla.