Elämäsi pahin virhe?

Useampia virheitä tulee mieleen, mutta suurimpana varmaan se, että tein väärän miehen kanssa lapsen. Mies on epäkunnioittava ja valehteleva. Voisihan asiat huonomminkin olla, ei hän sentään juo eikä hakkaa, ja välittää lapsesta. Mutta jokapäiväinen riitely on kuluttavaa enkä halua lapselle tällaista ilmapiiriä kotona. Tuntuu kuin olisi ansassa, toisaalta en halua lapselle rikkinäistä perhettä, toisaalta en halua että hän kärsii vanhempien riitelystä. Olen ehdottanut miehelle, että menisi psykologille käsittelemään ongelmiaan eikä purkaisi niitä minuun haukkumalla ja huutamalla. Ongelmaa ei ollut seurusteluvuosinamme ennen lasta, silloin mies ei varmaan pitänyt minua itsestäänselvyytenä.

..

Tätähän oli oikeesti mielenkiintoista miettiä. Tässä vaiheessa elämää (30+) tuntuu että yksi yksittäinen asia, jonka helposti olisi voinut tehdä toisin ja josta oli  - yksityiskohtiin menemättä - suuria ja monipuolisesti negatiivisia seurauksia, oli se, että valitsin yläasteen jälkeen väärän lukion. Olen melko tyytyväinen elämääni nytkin, mutta jos olisin tuossa tehnyt erilaisen valinnan, veikkaan että sekä menneisyys että tulevaisuus näyttäisivät nyt monella tapaa erilaisilta. Vaikka mistäs sitä toisaalta tietää.

P.S. Raiskatuksi tai hyväksikäytetyksi tuleminen ei ole ikinä mikään uhrin oma virhe, älkää hyvät ihmiset niin ajatelko!!

Vaihdoin unelmien työpaikkaan, joka ei sitten sitä ollutkaan :(

[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:00"]

Useampia virheitä tulee mieleen, mutta suurimpana varmaan se, että tein väärän miehen kanssa lapsen. Mies on epäkunnioittava ja valehteleva. Voisihan asiat huonomminkin olla, ei hän sentään juo eikä hakkaa, ja välittää lapsesta. Mutta jokapäiväinen riitely on kuluttavaa enkä halua lapselle tällaista ilmapiiriä kotona. Tuntuu kuin olisi ansassa, toisaalta en halua lapselle rikkinäistä perhettä, toisaalta en halua että hän kärsii vanhempien riitelystä. Olen ehdottanut miehelle, että menisi psykologille käsittelemään ongelmiaan eikä purkaisi niitä minuun haukkumalla ja huutamalla. Ongelmaa ei ollut seurusteluvuosinamme ennen lasta, silloin mies ei varmaan pitänyt minua itsestäänselvyytenä.

[/quote]

Vaikuttaa sen verran vaikealta tilanteelta, että ulkopuolista apua olisi hyvä kokeilla. Stressaava ja kuluttava ilmapiiri väsyttää ja saattaa sairastuttaa pitempään jatkuessaan. :(

M40

Jätin ensirakkauteni ja joka päivä muistelen häntä ja kadun.

up

Sairaaseen sitoutuminen.

up

Olen myynyt seksipalveluita todella pienestä rahasta joskus 18-vuotiaana. Itsessään se ei ällötä minua, mutta se että tieto levisi liian pitkälle ja muut ihmiset pönkittivät omaa itsetuntoaan solvaamalla minua :)

Ensimmäinen aviomies.

Kadun, etten tsempannut itseäni toiseen opiskelupaikkaan. Vanhempani maksoivat kalliit valmennuskurssit, mutta itseäni kiinnosti ihan muut jutut. Päädyin kyllä opiskelemaan mielenkiintoista alaa yliopistolle, mutta uranäkymät tällä alalla eivät tunnu tarpeeksi tyydyttäviltä.

Kadun myös sitä, että hukkasin elämästi liian monta vuotta syömishäröilyyn. Jäi kokematta vaihdot ja vilkas opiskelijaelämä kun kaikki energia meni treenaamiseen ja syömisestä stressaamiseen. Menetin häröilyn myötä myös lähes kaikki ystävyyssuhteeni.

Justiinsa.

Että seurustelin ja uskoin 3 vuotta sinisilmäisesti pettäjämiestäni, tein lapsen hänen kanssaan, itse en lähtenyt huonosta suhteesta ja tulin jätetyksi itse. Lasta en kadu, ainut hyvä asia mitä exältä sain.

[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 15:35"][quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 15:33"]

Tein lapsen väärän miehen kanssa.Lapsi on rakas ja parasta maailmassa mutta mies aloitti pahoinpitelemään minua lapsen syntymän jälkeen.Lähden kyllä pian tästä suhteesta kun saan asiat järjestykseen.

[/quote]

Tee rikosilmoitus, lähde heti. Voimaa sinulle toivon sydämestäni.
[/quote] miksi kävit vieraissa..siksi sait ja saat turpaan

[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 21:18"]Olen myynyt seksipalveluita todella pienestä rahasta joskus 18-vuotiaana. Itsessään se ei ällötä minua, mutta se että tieto levisi liian pitkälle ja muut ihmiset pönkittivät omaa itsetuntoaan solvaamalla minua :)
[/quote]myisitkö vielä kysyy nimimerkki markka taskussa

[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 15:49"]

Pikkulikkana pahoinpitelin erästä kissaa :( ja useita kertoja. sitä kadun koko loppuelämäni. En pysty antamaan itselleni sitä koskaan anteeksi. En edes ansaitse anteeksiantoa, se teko oli anteeksiantamaton!!! :'(

[/quote]

anna anteeksi itsellesi. Sä olet ollut lapsi. Jostain se paha olo on tullut, mitä et voi tietää itsekään.

anna anteeksi. Et sen jälkeen ole varmaan pahoinpidellyt kissaa.

otit opiksesi. Sinulla on omatunto.

tee jotain hyvää.

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 13:17"]Minusta tämän kissanheittelijän pitäisi vakavasti tutkiskella itseään.

Joku on pahasti ollut lapsuudessa pielessä, kun on pitänyt leikkimökissään elävää olentoa heitellä ja satuttaa.

Psykopaateilla on todettu taipumusta jo lapsena rääkätä eläimiä yms. Normaali lapsi ei toimi niin, normaali lapsi tuntee empatiaa heikompaansa kohtaan.

Onkohan siellä tulevaisuuden uusi Ted Bundy kasvamassa?
[/quote]

Noh, enää en rääkkää eläimiä.
En siedä enää eläinrääkkäystä. En ole rääkännyt sen kissan jälkeen, enkä aio niin tehdä. Mutta olette oikeassa, olen silti hirveä ihminen :(

Up

[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 12:22"][quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 15:35"][quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 15:33"]

Tein lapsen väärän miehen kanssa.Lapsi on rakas ja parasta maailmassa mutta mies aloitti pahoinpitelemään minua lapsen syntymän jälkeen.Lähden kyllä pian tästä suhteesta kun saan asiat järjestykseen.

[/quote]

Tee rikosilmoitus, lähde heti. Voimaa sinulle toivon sydämestäni.
[/quote] miksi kävit vieraissa..siksi sait ja saat turpaan
[/quote]Ei se oikeuta pahoinpitelyyn.