♥ ~*~ ♥ KESÄNUPUT ma-ke ♥ ~*~ ♥
Kommentit (66)
Itse oon ollut ihan totaalisen väsynyt / uupunut jo aamusta asti, vaikka nukuinkin hyvin koko yön. Ehkä tuo alhainen hemppa tekee tosiaan sen.
No, aamusta alkoi tuo neidin kanssa vääntäminen. Pakko oli sinne neuvolaan lähteä eikä hän suostunut pukemaan. Kohta tuli huuto kun piti mennä vaunuun. Neuvolasta ei ois millään lähtenyt pois, taas pakkopukemista. Sen jälkeen taas huutoa kun ei halua vaunuun. Bussilla kotiin, neiti nukahti matkalle. Äitini onneks haki tytön pariks tunniks hoitoon, mie sain hengähtää. Sit kun hain sen pois, taas sama: Ei halua pukea, ei halua vaunuun. Kotona lähti karkuun kun yritin riisua villapaitaa. Tuloksena repi sen itse päältä pois, jolloin paidasta lähti nappi. Sen jälkeen syömään, ruuat lens lattialle kun ei enää jaksanut syödä. Sitten sammutti tahallaan telkkarin kun katsoin salkkareita. Sen jälkeen suihkuun ja hampaanpesulle. Ei suostunut avaamaan suuta ja huus vaan. Siinä vaiheessa alkoi jo menemään hermot ja pidin väkisin penskaa kiinni ja pesin niitä hampaita. Kauhea vääntö ja huuto, jolle ei meinannut tulla loppua (siis lapsi huus).
Puh, kyllä sitä aika pitkälle jaksaa olla rauhallinen, mutta jossain vaiheessa sit kilahtaa. Oma väsymys ei yhtään auta pysymään rauhallisena. Yritin sitten opettaa neitiä pyytämään anteeksi (niin kuin joka kerta). Kertaakaan ei ole sanonut sitä sanaa, vaikka takuulla osaa toistaa sen perässä. Kun olin itse rauhoittunut, niin sanoin että anteeksi kun äiti hermostui. Selitin sitten että jos on tuhma, niin pitää pyytä anteeksi. Sitten alkoikin toistella sitä sanaa. Jospa se jossain vaiheessa menis kaaliin.
Esikoisen odottajat: Varautukaa siihen, että vaikka noudatatte hyviä rutiineja alusta asti, niin se ei tarkoita että pääsette vähemmällä. Esim. tuo hampaanpesu. Me ollaan orjallisesti pesty siitä asti lapsen hampaat kun eka puhkes. Joka aamu ja ilta, jotta siitä tulisi ihan perusrutiini. Silti siitä vaan saa vängätä erittäin usein. Haluais aina vaan pestä itse (eihän se onnistu 2-vuotiaalta, pureskelee vaan sitä harjaa). Aamuisin annan itse " pestä" , mutta iltaisin minä pesen.
Toinen on esim. tuo syöminen. Sanotaan, että kun alusta asti totuttaa lapsen monipuolisiin makuihin, niin lapsesta ei tule nirsoa. Joo, kyllähän se silloin vauvana syö vaikka mitä, mutta jossain vaiheessa menee suu tiukasti kiinni eikä sinne voi väkisin sitä ruokaa työntää. Hitto jos toinen sylkee pahat ruuat pois, niin minkä sille mahtaa. Väkisin syöttäminen ei varmaankaan auta asiaa yhtään.
Itsellä on taas huono omatunto kun hermostuin. Mut mie en halua antaa periksi esim. tuon hampaiden pesun kanssa. Vaikka kuinka temppuilisi, niin hampaat pestään. Jos siitä antaa periksi kerta toisensa jälkeen, niin kohta onkin reikiä hampaissa. En kyllä muista milloin viimeks ois ollut näin vaikeaa (miun antaa yleensä pestä, miehen ei). Äitiys on ikuista huonoa omatuntoa. Laitankin yhden runon tähän, mikä kuvaa minusta erittäin hyvin äitiyttä.
Tytteli-83
Ennen kun minusta tuli äiti
Ennen kuin minusta tuli äiti,
Tein ja söin lämpimiä aterioita.
Minulla oli tahriintumattomat vaatteet.
Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
Nukuin niin myöhään kuin halusin,
enkä kantanut huolta siitä,
kuinka myöhään menin nukkumaan.
Harjasin hiukseni ja hampaani joka päivä.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
Siivosin kotini joka päivä.
En koskaan kompastunut leluihin tai unohtanut tuutulaulun sanoja.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
En tullut ajatelleeksi,
olivatko minun huonekasvini myrkyllisiä vai eivät.
En miettinyt koskaan rokotuksia.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
Minun päälleni ei oltu koskaan
oksennettu
kakattu
syljetty
pureskeltu
pissitty
eikä nipistelty pienillä sormilla.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
Minulla oli täydellinen mielenhallinta,
- ajatuksieni ja vartaloni hallinta.
Nukuin koko yön.
En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta, jotta lääkärit voisivat tehdä kokeita tai antaa rokotuksia.
En ollut koskaan katsonut itkuisiin silmiin ja itkenyt.
En ollut koskaan ollut äärettömän onnellinen yksinkertaisesta hymystä.
En ollut koskaan istunut myöhään yöllä katsellen nukkuvaa lasta.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa, vain sen vuoksi,
etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä.
En koskaan ollut tuntenut sydämeni murskaantuvan miljooniksi
palasiksi, kun en voinut lopettaa kipua.
En koskaan ollut tiennyt, että jokin niin pieni voisi vaikuttaa elämääni niin paljon.
En koskaan tiennyt, että voisin jotakuta rakastaa niin paljon.
En koskaan tiennyt, että rakastaisin olla äiti.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
En tiennyt miltä tuntuu, kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella.
En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua, kun syöttää nälkäistä vauvaa.
En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä.
En tiennyt, että jokin niin pieni voisi saada minut tuntemaan itseni
niin tarpeelliseksi.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
En ollut koskaan noussut ylös yöllä kymmenen minuutin välein
tarkistaakseni, että kaikki on kunnossa.
En ollut koskaan tuntenut sitä lämpöä
iloa
rakkautta
sydänsärkyä
ihmetystä
tai tyytyväisyyttä, joka äitiydestä tulee.
En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon...
Ennen kuin minusta tuli äiti.
[color=MediumSlateBlue]No niin nyt sitten ehdin oikein ajan kanssa kirjoittelemaan kun lapset vihdoin nukkumassa¿
Tänään tosiaan arki iski oikein kunnolla päälle leppoisan hemmoiteluviikonlopun jälkeen. Esikoinen aloitti aamusta jumputuksen ja nuorempi komppasi tottelemattomuudessa sitten iltapäivästä iltaan¿ että äitiys on sitten IHANAA!!!!
GeddyLeen synnytyspohdintoihin: minulla molemmat synnytykset käynnistettyjä, syynä lapsiveden vähentyminen ja napanuoranvirtausten heikkeneminen. Molemmat 41+4. Eka kesti 9h, tuloksena poika vähän vajaa 3,5kg ja toinen 4h, tuloksena poika 3,8kg. Niin ja ikää minulla 1. 30v ja 2. 32v
Painosta: minulla painoindeksi oli ennen raskautta 19 ja nyt painoa tullut 10kg. Aikaisemmin lähtöpaino ollut sama ja painoa tullut n.12kg. Sf mitta on mennyt kokoajan keskikäyrällä ja himpun yli/alle.
Vauvan koosta: Minulla arvioi silloin aikaisemmista raskauksista oma th (kätilö) käsikopelolla vatsanpäältä ja osui kyllä aika nappiin. Niin ja itsekin pystyn hepostikkin tunnustelemaan miten päin vauva on: peppu sivussa ylhäällä ja pää tuntuu alavatsalla¿jalasta voi melkein kiinni napata : )
Välilihanhieronnasta: laitoin sen yhden linkin aikaisemmin, mutta siinä ei ollutkaan välilihan hieronnasta vaan ihan muuten rentoutumisesta. Tässä nyt se linkki siihen:
http://www.ceridal.com/?id=4483c&select=Ceridal
:Ja sitten muutama hyväksi havaittu nettikauppa:
äitiys- ja imetysvaatteita:
www.bebes.fi
www.nettiemo.fi
www.lemonkids.fi
Ja sitten muutama jossa vauva- ja lapsijuttuja:
www.kuperkeikka.fi
www.kukkuluuruu.fi
www.keltainenkettu.fi
www.kultapieni.fi
ulkomaisia suosikkeja:
www.tinyzone.dk
www.josephm.com
Juu mutta nyt täydellisille naisille : )[/color]
[color=MediumVioletRed]♥ art rv 33+0[/color]
Minä olen juossut koko päivän asioilla, apteekissa ja verhokaupassa (kyllä, ostin voileeta 4,90e/m ILMAN miehen mielipidettä :D) ja sokerimittariin kävin terveyskeskuksesta lisää liuskoja. Että olin poikki kun kotiin pääsin.
Hain pojan päiväkodista, jonne ex oli sen vienyt. Tällä kertaa oli ulkohousut jääneet matkasta. Laitoin sms viestiä perään että näin on käynyt ja toivottavasti ei tällä kertaa tartte odotella viikkoa niitä että saadaan ulkovaatteet kotiin. Viimeksi 2 viikkoa sitten saimme odotella sunnuntaihin asti että toivat takin pojalle.
Siis oikeasti, täällä oli aamulla pakkasta ja pojalle ei huolehtinut päiväkotiin ulkohousuja jalkaan. Sitten vastaukseksi sain kritiikkiä siitä, että pakkaan liikaa vaatteita lapsille. Että sen takia väkisin jotain unohtuu.
SIIS HÄH?? Miten tuo ensinnäkään liittyy siihen että ulkovaatteet laitettaisiin päälle aamusta ennen kuin ovesta mennään pihalle?? Kuulemma lapset eivät saa tästä lähtien tuoda kuin yhden repun mukaansa. Tytär on kuskannut vaatekassia, koulureppua ja liikuntakassia, kun on maanantaina liikuntatunti koulussa. Menevät siis maanantaina suoraan kouluun/päiväkotiin. Minä en tätä yhtälöä ihan ymmärrä, miten tyttö voisi noista kassivaatimuksista joustaa jos pitäisi läksytkin tehdä.. Pojalla on ollut pieni reppu vaatteita ja päiväkotireppu, missä on päiväkodin ja kodin välillä kuskannut unituhveloa. Pitäisikö lapselle tärkeä ja turvaa tuova unilelu nyt jättää kotiin koska isi ei viitsi huolehtia tavaroita mukaan?
Tämä ei mene insinöörilogiikan mukaan, siis ei upota, liian hapokasta.
Sanokaa nyt joku, jos niin tyhmä olen että tässä pitäisi tajuta olevansa väärässä.
painoarvioista sen verran, että minulle on molempien kohdalla sanottu että ovat reilusti yli 4kg. Tytär syntyi 40+6 ja oli 51cm/3840g. Poika syntyi 38+4 ja oli 51cm/3880g. Eli yläkanttiin arvioivat.
Tyttären synnytys ehti olla noin 8,5h käynnissä kun tuli se välitön raskaudenkeskeytyspäätös. Oli happiarvoissa häikkää vauvalla joten hätäsektioon jouduttiin.
Pojan kohdalla laittoivat synnytyksen kestoksi jotain 15h mutta minä en ole ihan samaa mieltä. Kärvistelin omien supistusten kanssa 14h ja ne eivät kuulemma käynnistäneet synnytystä vaikka vedet olivatkin yöllä menneet. Sitten klo 18 sain oksitosiinitipan ja poika oli ulkona 21.05.
Voi kun nyt ei tarttisi niin pitkään kärvistellä kivuliaiden supistusten kanssa. Olin jo valmiiksi ihan ventti. Jos saisi sen tipan vähän aikaisemmin niin ei tarttis niin pitäkään kupeksia.
Voi kun saisi nukuttua ensi yönä kunnolla. Vituttaa tuo ex-mulkku niin että saisin suurta tyydytystä jos saisin lyödä sitä alaviistosti suoraan nenään. sillai tirvasta. Sen on niin ruma mies, ja tyhmä, että saattaisi vahingossa äly kasvaa kupolissa ja naama nätintyä kun tinttais päin näköä.
- Pirkko
Kuten moni muukin on myöntänyt, oon salalukenut teitä useampaan otteeseen ja nyt jos saisin aikaseksi itsekin pinoutua!
Oon 25v (mies 26v) ja odotan perheeseemme neljättä lasta. Muut ovat poika, tuleva esikoululainen, synt. 02/02, tyttö synt. 06/04 ja tyttö synt. 09/06. Asustelemme omakotitalossa Pohjois-Karjalassa eli P-KKS synnyttäjä olen. Laskettu aika on 24.6. (listalla taisi olla 22.6.) eli viikkoja tänään tasan 31.
Paljon ollut puhetta käynnistyksistä ja vauvojen koosta. Mulla on oikeastaan kaikki käynnistetty: poika meni 9pv yli, supistelut alkoivat itsestään, mutta synnytys kesti 21h ja vauhdittaa piti. Poika oli 3945g ja 51cm (lääkäri sanoi hetki aiemmin, että siro pieni 3,5kg kiloinen tulossa). Keskimmäinen meni 10pv yli ja yliaikakontrollista heti käynnistykseen oksitosiinilla suoneen lapsiveden vähyyden takia, 6,5h kesti synnytys ja tyttö 3710g ja 51,5cm.
Kolmas olikin sitten vaativampi tapaus, tiedettiin myös, että yli 4kg vauva tulossa. Menin perjantaina sairaalaan käynnistykseen, tableteilla oksitosiinia, mutta vauva syntyi vasta sunnuntaina eli 13pv yli. Kokoa tytöllä 4730g ja 51cm. Synnytys meni mainiosti eikä sen sujuvuudesta ollut mitään pelkoa, mutta itse menin aika heikoille pitkään kestäneen käynnistyksen takia. Kohtuun keräätyi hurja määrä verihyytymiä ja kätilö joutui murjomaan niitä vatsastani pois, hui sitä kipua. Toivuin kuitenkin hyvin.
Missään raskaudessa ei ole ollut sokereissa tms. heittoa, mutta painoa oon saanut kertymään 14kg, 16kg ja 18kg ja näyttää tässäkin tulevan ihan reippaasti. Itse en kyllä ole huolissani, eikä tähän mennessä ole ollut kukaan muukaan. Hyvin olen saanut painot pois ja toisaalta oon nauttinut muodoistani.. Oon nuoruuden ollut hyvin hoikka ja pitkä ja sain aina kuulla, että olen laiha ja rinnaton. Raskaudet ovat muuttaneet olomuotoani ja minä tykkään.
Jaahas, nuorimmainen vaatii äitiä. " Kiva" tautiputki menossa, ensin Pääsiäisen olin minä ja esikko mahataudissa, sitten kuopus korva- ja pissitulehduksessa, sitten aloitti keskimmäinen vielä pahemman vatsataudin viikko sit tiistaina (eilen ei ripuloinut, jes) ja kuopus viime perjantaina (eilen ei oksentanut, jes). Jännätään, kuka seuraavaksi.
Tänään onkin neuvola, edellisestä 5vkoa aikaa, joten saan mennä isoin lukemin puntarille. Liikkuminen on jäänyt minimiin sairaskotia ylläpitäessä, mutta syödähän on miunkin pitänyt. Lisäksi turvottaa jo oikein kiitettävästi.
Mukavaa päivänjatkoa! -piias- ja masu rv 31
Eilen olin niin ärsytetty ettei sisälukutaito taipunut lukemaan sitä. Nyt taisi olla sitten yön jäljiltä vähän rauhallisempi olo.
Pojan totesin heränneeksi kun huoneesta alkoi kuulua poran ääni. Ostin Motonetista semmoisen työkalupakin, missä pattereilla toimiva leikkipora. On aamun korjannut plaston muovitraktoria sillä poralla. Kuulemma renkaat on vaihtanut :D
Samulle tulee kaveri illasta leikkimään ja huomenna anoppi ja mun isä ja sisko käyvät. Onneksi on leipomuksia pakasteessa. Nyt ei irtoa inspiraatiota leipoa.
- Pirkko ja punkero rv 30+5
Nyt on kyllä jäänyt lukematta teidän kuulumisianne useammalta viikolta, ehkä lukasen ne iltasella :)
Olin miehen kanssa 4 päivän reissulla, pakettiautolla 600 kilometrin päässä - ihmeen hyvin meni ja jaksoin! Selän kiukuttelua pelkäsin, mutta tyyny ristiselän takana toimi, ja niinpä sain palata reissulta suhteellisen vetreänä :)
Muutto viikonloppuna, ja nyt on alkanut se todellinen pakkaaminen (viime viikolla kattelin läpi jotain jo).
Mies tajusi, että laskettuun aikaan ei ole enää kuin n.kuukausi - ja minä vielä suitsutin että ei taida mennä niinkään kauan ;) Varautukoot vaan, että pikkuinen voi tulla koska vain.
Tulee tosisaan viime tingassa remontit ja muutot. Kadehdin teitä, jotka saatte jo kattella sängyt ja hoitotasot paikoilleen, ehkä jopa lakanoita ja rasvoja myöten.. Voih, kumpa saisin itekin. Luulempa, että ne jäävät anopin laitettavaksi -sitten kun mä synnärillä..
Kyllähän tämä tästä jos oltais edes jompikumpi remontoinnista jotain ymmärtävä --- osais suunnitella tarkemmin aikatauluja. Mutta ei..
Viikon päästä vielä terkkarineuvola, sitten 2 viikon päästä lääkärineuvola kokoarvioineen.. Huisia.
Neuvolakin vaihtuu vielä ennen synnytystä, tylsää.
Painosta oli ainakin tässä ketjussa puhetta - itelle tullut nyt noin 12 kiloa, bmi oli ennen raskautta 18. (Bmi muuten tällä painolla 22,5) Kyllä ne kilot äkkiä lähtevät sitten synnytyksen jälkeen. Edellisessä raskaudessa kiloja oli tähän mennessä tullut 16 kiloa, silloin painoin vielä vähemmän alkujaan (bmi alle 17). Loppujen lopuksi onnistuin kerryttämään painoa silloin noin 20 kiloa,(turvotuksen määrä oli muuten melkoinen) ja ei siinä kauaa kestänyt kun oli taas ihan hyväksyttävissä mitoissa ;)
Ei kannata stressata painosta, pieniä painonnousujahan teillä on!!
Eilen oli muuten jalat törkeän turvoksissa autossa istutun paluumatkan jälkeen - ja tulipa siinä syötyä matkalla vähän suolaistakin ;) Järkytyin, kun otin sukat pois nukkumaan mennessä - niin oli syvät painaumat jääneet nilkkoihin, että luulin etteivät koskaan palaudu.
Vointeja kaikille, mä jatkan nyt tätä epämääräistä pakkaamista (vähän sieltä ja tuolta,ei osaa keskittyä...)
Sakariini 34+3
Ihanan keväinen päivä! Paljoa en ole kyllä ulkona ollut, mutta kuitenkin. Aamulla käytin esikoisen neuvolalääkärissä, ja sitten halusi pyöräillä päiväkotiin. Kyllä on ihanaa, kun on päästy niistä pimeistä ja kylmistä aamuista, jolloin kaikki oli järjestään kiukkusia. Nyt on niin helppo lähteä, ja perheestäkin kiukuttelee yleensä vain yksi kerrallaan ;)
Kävin tänään uimassa, muttta 600 m jaksoin uida, sitten rupesi kramppaamaan oikealta alavatsalta niin kovin, etten meinannut päästä altaasta ylös. Mietin jo, että pitääkö mun pyytää jotain avuks, mutta sitten purin hammasta ja raahauduin saunan lauteille. Siellä sitten helpotti. Mikäköhän tuo kipu on, tulee mulle aina sillointällöin, varsinkin jos teen jotain.
Pesin äsken kaksi ikkunaa, ja olen niiin tyytyväinen itsestäni!!!! Kun vielä muutaman jaksais, tai edes yhden. Kyllä näyttää ihanalta olohuoneessa, kun on niin kirkasta. Vielä kun muuten jaksais huoneen siivota;) Yritän nyt kovasti ahertaa, niin voin sitten hyvällä omallatunnolla relata miehen kanssa viikonloppuna Prahassa! (tosi rentouttavaa, juostaan asuntonäytöstä toiseen...)
Piia tervetuloa, meillä onkin sama la. Mulla kyllä ultran mukaan la on 19.6. HAluaisin mieluummin uskoa ultran la:han, kun se kerta olisi hieman nopeammin. Mietin muuten tässä, että kukahan meistä ensimmäisenä saa vaavinsa kainaloon, ja ei siihen välttämättä kauaa mene. Meitä on täällä niin monta, ja viikkoja niin paljon, että kohta joku varmaan ilmottaa ilouutisia. Hui!! Mulla ainakin on vielä niin paljon tekemättä, että eihän sitä nyt vielä ehtisi... eikä tietysti ihan näillä viikoilla vielä tarvitsisikaan.
Mutta nyt ton keittiön ikkunan kimppuun!!!
Selma
[color=MediumSlateBlue]Aluksi tervetuloa [b]piias[/b], nyt sitten muutkin TAUSTAILIJAT rohkeasti mukaan!!!! Kuten huomaatte niin me ei purra ; )
Tänään kävin sanomassa meidän tämän väliaikaisasumuksen vuokrasopimuksen irti. Eli toukokuunloppuun olisi aikaa saada talo valmiiksi : / PALJON on vielä tehtävää, mutta eiköhän se siitä¿ Niin että[b]sakariini[/b] et ole yksin ; ) Minulla siis la 3.6 eli kiirettä pitää tuon muuton ym. kanssa, mutta en ota stressiä asioiden on tapana lutviutua sitten ihan aikanaan¿
Ihanainen ilma myös tänään,, pysyisivät vaan samanlaisina, nimittäin itselläni ei ole mitään kevättakkia joka sopisi kiinni, joten toivottavasti neuleilla pärjää¿
Juu, mutta nyt kahvin juontiin, keitin juuri piippasi että valmista on : )[/color]
[color=MediumVioletRed]♥ art rv 33+1[/color]
hei missäs se meidän lista on, missä on la:t ynnä muut?
..aloin vaan miettiin, mille päivälle olin itseni ilmoittanut.
ARTilla näyttää olevan sama la kuin mulla, eli 3.6
Rouva
Tämäkin päivä tässä pian pulkassa..
Nopsaan menee päivät kun on töissä!! Meni ne kotona saikullakin mutta töissä myös.
Ja enää 5 aamua.... niin ne vähenee!! Jihuu!! :)
Viime yö meni taas ihan hyvin. Kerran heräsin valvomaan mutta onneks sainkin unta ja nukuin melko hyvin sitten.
Töissä on aika leppoisat tunnelmat.. raivailen paikkoja ja sen sellaista..
Töitten jälkeen käytiin vaihdattaan mun autoon kesärenkaat ja sit mun vanhempien luona kahvittelemassa.
Keli on taas upea! Aurinko paistaa ja +11.. jee :)
Tervetuloa mukaan piias! :)
Tyttelin laittama runo oli hirmu osuva ja hyvä.. kiitos siitä!
SAkariinille ja Artille tsemppiä kovasti muuttopuuhiin! Kyllä se muuttaminen aina rankkaa on.. Toivottavasti kerkeette muuttaa ennen vauvan tuloa.
Mä en nyt muista pitikö kommentoida vielä jotain.. Hitsin raskausdementia.. :D
Mutta, palaamisiin!
Mukavaa iltaa!
a_j + pötkis 33+5
Jälleen yksi taustalla juttujanne lukenut ilmoittautuu joukkoon..
Joskus joulun tienoilla taisin viestin tai pari kirjoittaa mutta nyt olen vain usemman kuukauden lueskellut juttujanne...
Eli Joensuun kupeessa asustelen. Minä 26v ja puoliso 29v. Esikoista odotellaan. Synnytyspaikkana PKKS ja LA on 23.6. Piias hyvin saatetaan olla samaan aikaan synnyttelemässä =)
Odotusaika on mennyt suht hyvin. Sokerirasitustestissä kävin mutta läpäisin sen. Kerran oli valkuaiset yhdellä plussalla ja epäilivät jo raskausmyrkytystä mutta siitä selvisin säikähdyksellä kun seuraavana päivänä pissa oli ok. Verenpaineet olleet koko ajan kuitenkin suht normaalina. Sf mitta koko ajan mennyt yläkäyrillä ja maha on valtava.
Supistelee välillä niin perskeleesti ja istuma työtä kun teen niin toisinaan saan kiireisinä päivinä mennä työkaverin huoneen lattialle makoilemaan kun selän poltot on mennyt niin koviksi. Vielä olisi jäljellä 15 työpäivää, josko ne jaksaisi...
Kaikista ikävin " oire" on se, että minulla meinaa lähteä välillä taju autossa istuessa. Neuvolasta sanoivat että minun maha on kai sen verran jättikokoinen, että se painaa reisien suuria verisuonia liiskaan ja sitten ei kulje veri päähän ja meinaa mennä taju. Todella ikävääjos ajelee autolla. Heti vaan auto parkkiin ja ulos autosta seisomaan että ei vintti pimene..
Asustellaan rintamamiestalossa ja remonttia olisi paljonkin edessä. Tällä hetkellä wc remontti menoillaan ja miljoona muuta projektia odottamassa...
Onpas ollut rankka päivä. Sain nuorimmaisen jo nukkumaan. Reppana heräsi aamulla kanssani kukonlaulun aikaan ennen kuutta ja alkoi olla jo ihan riekaleina iltaseitsemältä, vaikka yhdessä nukuimmekin parin tunnin päiväunet. Syöttelin puuron ja meni kyllä nukkumaan ilman vastaväitteitä vähän ennen kahdeksaa j...toivottavasti unta piisaa koko yön :)
Iltapäivästä, kun ilma oli kerran kaunis kuin morsian, kävimme vielä ulkosalla leikkimässä hiekkiksellä ja kotimatkalla kävimme sitten jätskiostoksilla lähikaupassa. Pari tuntia siinä vierähti ennen kuin olimme kotona jälleen. Iltakylvyn jälkeen neiti olikin sitten ihan sipissä jo, eikä meinannut tolpillaan pysyä.
Mies lähti tänään sinne reissuun ja kyllä on ontto olo täällä olla yksin. No, onneksi tuo tulee kotiin jo huomenna illalla, tai siis yöllä, mutta tuleepa kuitenkin :)
Veljeni perhe oli tänään lisääntynyt tyttövauvalla. Mittoja en vielä tiedä, mutta synnytys oli ilmeisesti mennyt ihan hyvin. Heillä on kohta 4v täyttävä poika ennestään ja olin vähän rivien välistä lukenut, että tyttö olisi ollutkin tilauksessa...
Voi kun oma synnytys olisikin jo ohi ja pieni käärö sylissä tuhisemassa!
Kävin jo aamulla aikaisin Prismassa ruokaostoksilla ja minuun iski siinä kärryjä työnnellessä aivan järkyttävä alavatsakipu. Tuntui, että taju lähtee. Siinä sitten hissukseen seisoskelin ja yritin hengitellä. Onneksi kipu meni sillä ohi, vaikka aluksi tuntui, ettei se helpota lainkaan. Jos olisin kyennyt, olisin varmaan loikannut sinne kärryyn makaamaan (mikä näky se olisikaan ollut)...luojan kiitos, raskaus aiheuttaa tiettyjä fyysisiä rajoituksia :)
Vauva on onneksi potkinut koko päivän erittäin vilkkaasti. Aivan mieletön potkija tuolla masussa. Viimeksi koin samanlaista tuon meidän keskimmäisen kanssa, joka olikin sitten poika...saa nähdä miten käy.
Nyt pitää lopetella ja mennä syömään jotakin hyvää :)
Kanelisokeri 33+4
maanantaina oli neuvolalääkäri supistuksien takia!! sain sit loppuajan saikkua (2viikkoa) kohdunsuu oli pehmee ja 2cm, mut kiinni! rauhallista kävelyä saan harrastaa, jos ei ala supisteleen..enkä mitään muuta!! täs olis keittiöremonttia ja yks muutto, mut mies saayksin hoidella ettei pikkuinen tule etuajassa!! onneks äiti lupas auttaa!!
lähtiessä lääkäri sano et, jos lapsvedet menee tai supistuksia on säännöllisesti niin heti sairaalaan!!
en sit tajunnut enään kysyä mitään ku lähtöa tein!!
eli pitäiskö täs alkaa huolestua?? odottaa lapsentuloa?? ja tekeen sairaalakassia??
kyselee..hölmistynyt ensi synnyttäjä rv33+2
Tytteli: Minulle äitiyspolilla lääkäri käski ottamaan raudan täysin tyhjään vatsaan veden kera, ei edes appelsiinimehun kanssa. Itsekin luulin että c-vitamiini olisi vaan hyväksi joten tuli ihan uutena tietona tuo. Mutta apteekissa on kuulema joku uusi valmiste minkä saisi ottaa ruuankin kanssa, nimeä en tiedä. Ja tosiaan joka raskaudessa sama ongelma ollut mullakin eli nenä tukossa kuivien limakalvojen takia koko ajan!
Kokoarvioista: rajusti heitti minullakin ultralla tehdyt kokoarviot. Poika oli lähes kilon painavampi mitä oli koko raskausajan ultralla arvioitu, viimeisin ultraus oli vain kaksi päivää ennen syntymää joten yllätys oli kaikille miten iso jötkäle sieltä sitten tulikaan ;-) Käsikopelolla ei ole koskaan painoa arvioitukaan kun en ole kunnallisella neuvolalääkärillä ikinä käynyt. Mutta kuulema hyvä lääkäri osaa käsikopelolla aika hyvin sen arvioida...?
Painoista: miten ihmeessä teille kaikille on tullut niin kauhian VÄHÄN painoa raskausaikana????? Millaisia painoindeksejä teillä oikein on ollut ennen raskautta? Minulla indeksi jotain 24 luokkaa ja ei todellakaan alle kymmenen kilon taida tämä odotus jäädä. Ja se myös näkyy kun pituutta ei meikäläiseltä juurikaan löydy. En kyllä ole koko raskausaikana pystynyt liikkumaankaan mutta masentaa vähän lukea teidän toisten vähäisistä painonnousuista vaikka tiedänkin että imetyksellä taas pitäisi ne ylimääräiset tippuakin. Toivottavasti.
Ummetuksesta: pukamilla alkaa olla taas kivaa! Levolaccia vedettyä ihan joka ikinen päivä, samoin kuituja, ja luumujakin satunnaisesti mutta nyt ei tunnu enää tehoavan mikään. Vinkkejä kellään??? Lähinnä siis jostain apteekin valmisteesta tuon levolacin tilalle, mitään liotettuja luumulitkuja en suostu juomaan, kuivatut luumut välipalana menee ihan hyvin sellaisenaan ja joka päivä lisään leseitä puuron joukkoon (sekä tuo levolaccilitku) mutta lieneekö kroppa tullut jo immuuniksi noille kun ei enää tehoa...
Poltsi: imetystukilista on kyllä hyvä! Täytyy itsekin taas liittyä. Imetysaikana saa syödä paljon huolettomammin kuin odottaessa, itse pyrin välttämään vain liiallista kofeiinin tankkausta kun kaikki lapset meillä ovat olleet uniongelmaisia. Muuten syön ja juon mitä huvittaa.
Videokameroista: meillä on ollut videokamera toistakymmentä vuotta ja nyt tulikin kamala kiire korjauttaa tämän hetkinen kamera että saa sen sitten laitokselle mukaan. Synnytystä en nyt sentään videolle halua mutta heti ensihetket vauvasta haluan kyllä ikuistaa. Esikoisista olin niin huonossa kunnossa että tajusin koko videokameran kaivaa kaapista vasta reilu viikon päästä syntymästä. harmittaa vieläkin. Kuopuksesta otettiinkin jo salissa ensimmäiset pätkät videolle heti pesujen ja punnitusten yhteydessä.Suosittelen!
MansikkaPirkko: olet sie sitten....vaan niin hauska! :-D
Piias: tervetuloa remmiin - parempi myöhään kuin ei milloinkaan! ja jos muitakin uusia oli taas astunut joukkoon kirjavaan niin tasapuolisesti kaikille tervetulotoivotukset!
Art: minäkin sinnittelen neuleitten varassa kun ei ole sopivaa kevättakkia. tai ylipäänsä minkäänlaista kevättakkia vaikken olisi raskaanakaan :) Kesä tänne ja äkkiä - tai ei kesä vielä mutta kesäiset säät! :-D ja mulla on muuten sama la kuin sinulla ja rouva80:llakin ;-)
Koko päivä tullut juostua tukka putkella, sain vihdoin ja viimein käytyä kasvohoidossakin mutta jotenkaan en osannut siitä tänään nauttia kun kiire oli niin kova. Kaikenlisäksi olen ihan raivona mahdollisista pigmenttiläiskistä kasvoissa: ekan synnytyksen jälkeen sain ihan hervottomat maksaläiskät silmien alle, ihan kuin olisi turpaansa saanut ja pandakarhua piti leikkiä puolitoista vuotta ennen kuin sitten ONNEKSI katosivat. Viime raskauden jäljiltä ei kyseistä riesaa ollut lainkaan - vaan kuinkas ollakaan, nyt on TAAS alkanut silmäkulmiin muodostua tummentumaa. Itsekin olin sen jo huomaavinani jokunen päivä sitten ja tänään kosmetolgi sen vahvisti. Ei hitto jos tässä pitää taas näyttää vuosikausia perheväkivallan uhrilta!!!!! Ihan sama jos olisi muualla kropassa mutta että naamassa!!! Hitto! Toivottavasti ei tummenisi enempää, saa taas kulkea lasten sinkkivoiteet silmien alla koko kesän...
Lisäksi on tullut muutama päivä mässättyä poikkeuksellisen epäterveellisesti lasten synttärien kunniaksi. Tänäänkin kahteen otteeseen hampurilaisella (vaikkei sitä nyt voida lasten piikkiin soluttaakaan) ja sitten muita luvattomuuksia siihen vielä päälle. Mahtaa neuvolan vaakaa naurattaa ylihuomenna, toisin kuin allekirjoittanutta... huokaus ja purnaus. Jospas huomenna yrittäisi palata ruotuun ja jättää suolaiset, sokeriset ja rasvaiset edes hieman inhimillisempiin lukuihin...
Mutta mukavaa kevätsäätä ja jaksamisia kaikille
nappula ja urpo-ulla...viikoista ei nyt ihan täsmällistä hajua tänään ole...
Selkäsäryt taas valvottaa. Panacodin otin yöllä, ei auttanut aamuun asti. 6.00 ei ole mulle vielä aamu :) Kaakaota tossa otin ja nyt oksettaa taas.
Mulla vielä kaksi täyttä viikkoa ä-lomaan, mutta ne kuitenkaan eivät sisällä kuin ne 2-3 työpäivää per viikko. Ensi viikolla on 3 työpäivää, seuraavasta en vielä tiedä. Tällä viikolla on torstai ja perjantai.
Mahassa liikkeet vaan lisääntyy ja noita hereilläolojaksoja on ollut enempi vain. Nyt niitä on ruvennut tulemaan aamuisin/ aamupäivisin kanssa, kun ennen oli lähinnä vain iltaisin. Ja hauska ruveta iltaisin nukkumaan, kun mies sätkii selän takana nukahtaessaan aina reilusti ja kädet nykii, ja toinen tekee ihan samalta tuntuvia sätkyjä mahassa :)
Johtuukohan tuo selkäsärky ihan vain selästä vai voisko olla jotain vauvaan liittyvää oiretta? Vähän huolestuttaa. Särky on voimakasta jatkuvaa kipua (ei jomotusta eikä aaltoilua vaan jatkuvaa särkyä) ja tuntuu sellaisena polttavana koko alaselässä vähän sivuilla, kylkiluista alaspäin melkein lonkkiin asti. Nyt on aamun tuntunut sitä oksettavaa oloakin.
Meilläkinhän tää on vanha rintamamiestalo ja rempan tarvetta todella olisi! Onhan tää ihan asuttava ja toimiva sinänsä, mutta on vanhoja typeriä ja rumia ja ahtaita ratkaisuja ja vasta Ikeassa käyneenä ne ottaa hermoon kauheasti. Meidän PITÄISI tehdä tuo uusi vessa entiseen vaatehuoneeseen, mutta mies ei jaksa/ ehdi/ viitsi. Se on ikänsä elänyt tässä talossa vielä alkeellisemmissakin oloissa ja niin tottunut, että sen mielestä tässä ei ole mitään vikaa. Ainoita kränän aiheita meidän perheessä :) Ja kun ei sitä rahaakaan just nyt ole, niin milläs remppaat...
Haluaisin uusia keittiötä, sen vessan, yläkertaan vievien rappusten alaosan (tehty käsittelemättömästä kakkosnelosista väliaikaportaat jotka olleet tuossa jo 2 vuotta!), ja ois tosi kiva kun saatais tästä olkkarista sivuovi suoraan kuistille jne... Huonekalujakin pitäis uusia, kirjahyllyä ei ole, tilavammalle tietokonepöydälle olis tarvetta, uudelle pyykkikoneelle (nykyisessä liian vähän kierroksia tuolle kuivausrummulle, periaatteessa ei saisi edes käyttää kuivausrumpua noihin pyykkeihin, kun ei pyykkikone kuivata niitä tarpeeksi).
Kauanko teillä on mennyt ä-rahapäätöksiin? Pakkaus tuli kahdessa viikossa (ja siitä päätös näkyi netissä jo viikon kuluttua), mutta siitä kun toimitin ne palkkatiedot, onkin nyt kulunut aikaa jo kohta ne 2 viikkoa. Kelan sivuilla ei näy vielä mitään päätöksiä tai että olis edes käsittelyssä.
Jatkan kärvistelyä,
Alcatraz 32+5
Nyt mää sit oksensin. Pitäisköhän soitella neuvolaan varan vuoksi? En kyllä esim. tänään pääse siellä käymään ennen puoli kolmea, kun ei ole autoa.
Öh..
Tullaans nyt heti pinoutumaan, etten jää taas taustalle ;)
Mustikka1981: Myökin asutaan Joensuun kupeessa, tai no on meille 21km sieltä matkaa. Ja voipi olla, että sinä pääset synnytyshommiin jo paljon aikaisemmin, oma melkeinpä nappivarma veikkaukseni on, että tämä muksu saatetaan maailmaan vasta heinäkuussa!
Myös tuosta Mustikan selkäkivusta, mulla on vastaavaa. Kolmatta odottaessani olin töissä yöhoitajana ja työ oli fyysisesti tosi rankkaa (no toki henkisestikin, valvoa nyt yksin kymmeniä mummoja 5 yötä putkeen..). Silloin jossain vaiheessa alkoi nuo selkäkipukohtaukset. Ensin se kipu on poikittain alaselässä, sitten kipuaa selkärankaa pitkin takaraivoon ja jää jyskyttämään sinne. Tunne on tosi kamala. Ja mullakin esiintyy paljon vaikkapa juuri auton rattiin istuessa! Että liittyykö se nyt selkään vai tuohon verisuonijuttuun, sitä mulle ei koskaan oo kerrottu.
Eilen olikin neuvola. Kaikki oli ihan kunnossa. Sf-mitta taisi olla 32cm, pissa, verenpaine ja hB ok (hetken olin rautakuurilla), paino oli pompannut komiat 900g/vk. Nyt on ollut tosi rasittava vajaa 3vkoa lasten sairastelujen takia, joten en oo paljon liikkumaan päässyt, syödä on toki pitänyt. Joten turvotusta piisaa ja ummetuskin taas vaivaa :( Nyt tuntuu olevan konkkaronkka ok, joten ulkoilemaan pääsee!
Onko täällä muita, jotka saavat koivun siitepölystä oireita? Miulla alkaa pikkuhiljaa tuntua kutinaa silmissä ja nenässä, joten tänään on lähdettävä hakemaan apteekista täsmähoitoa. Viime kevät oli mulle helppo, toissa kevät taas ei. Saa nähä, miten nyt käy.
Sitähä miun piti vielä kertoa, että rakenneultran mukaan meille on pojanpallero tulossa. Ite oli ihan varma tytöstä, mies taas pojasta. No, vaan kerran oon osunut oikeaan, esikoisen kohdalla. Näistä kahdesta viimeisestä on kysytty ultrassa sukupuoli.
Keväistä päivää kaikille! Piia rv 31+1 ja kolmen kopla
Mua niin väsyttää. Valvoin taas yöllä muutaman tunnin. Mä herään joka yö (niiden vessassa käyntien lisäksi) ahdistavaan oloon, kun missään asennossa ei ole hyvä olla ja ahistaa ja etoo ja särkee joka paikkaa. Sitten taas ihan zombiena aamulla. JA pisätis ruveta siivoomaan, kun välittäjä tulee ottamaan kuvia mein kämpästä.
Mies lähti työreissulle ja sunnuntaina olis näyttö, täällä sitten yksin siivoon taloa edustuskuntoon samalla kun noi penskat sotkee perässä. Ja koirakin on taas kipeä, nyyh! Eilen illalla tuli sellanen hervoton itkukohtaus, että mä en jaksa enää mitään enkä ketään. Mieskin oikein pelästy. Lapset tuli ulkoa sinivuokkokimppujen kanssa ja sano, että koita jaksaa , äiti ;)
Tuntuu, että pitäisi rentoutua ja nauttia tästä raskausajasta, mutta mua vain ahdistaa kun hommaa ois niin paljon ettei mitään ehdi tehdä. Missäköhän vaiheessa mä ne puuttuvat pari esseetäkin laadin, ja kaikki asiat sitä Prahaan muuttoa varten pitäis hoitaa. Perjantaina sitten suunnistan minäkin Prahaan etsimään asuntoa. Siellä pitää kyllä yrittää relata. Siitäkin tuli sitten paha mieli, kun piti pyytää äitiä hoitamaan lasten lisäksi mein reissun aikana koiraakin, ja tuntui olevan ylitsepääsemättömän rankkaa. En haluisi vaivata, mutta pakkohan mein on siellä kerran käydä ennen muuttoa. Mietin, että pitäiskö mun nyt sitten perua koko reissu ja antaa miehen hoitaa sekin homma.
Anteeksi tää valitus ja kiitos kun olette olemassa myös näitä purkauksia varten!
SuviHelena kirjoitti noista painoasioista. Mulla ainakin on tullut jo kymmenisen kiloa painoa, ja nyt on rv32 menossa. Painoindeksi lähtötilanteessa oli 21. Meinaa aina vaan hirvittää tuo puntarissa käynti, kun varmaan jo parin kuukauden ajan paino on noussut kohinalla. Esikoisen aikaan oli vain pari neuvolakäyntiä, jolloin paino oli noussut jotain 500g/vko tai vähä enemmänkin, mut sen jälkeen painonnousu tasaantui. Nyt ei tasaantumisesta merkkiäkään...
Itseäni myös mietityttää vauvan koko. Esikoinen oli melkein 3,5-kiloinen, vaikka syntyi lähes kolme viikkoa etuajassa. Saattaisi olla odotettavissa iso vauva nytkin. Mutta mitään äitipolikäyntejä ei ole ollut eikä tule olemaankaan jos kaikki menee ok. Missään vaiheessa raskautta en ole saanut vauvan painoarviota. Miten ne neuvolassa voi arvioida, onko tulossa iso vauva..?! Sf-mitan perusteellako vain? Lääkärikäyntiäkään ei enää ole, kun ekassa raskaudessa jo todettiin, että pystyn alakautta synnyttämään, joskin lantio oli vain kohtalaisen ok eli ei mikään hirmu tilava. Josko sitä ens viikon neuvolakäynnillä kysyisi tästä vauvan koko-asiasta.
No nyt katkesi ajatus ihan kokonaan. Piti kommentoida joihinkin muihinkin aiheisiin, mutta nyt en muista yhtään... Ei kai sitten muuta tällä kertaa.
timaja 31+3