Te joilla on välit poikki anoppiin
Mitä tapahtui? Miksette voi korjata välejänne?
Itse katkaisin yhteydet anoppiin täysin sen jälkeen kun kuulin miten hän on minua haukkunut. Päin naamaa heitetyt piikit ja piilovittuilun vielä joten kuten kohteliaisuuden nimissä siedin. Olen joulun kunniaksi ajatellut antavani anteeksi, mutta loukkaukset ja solvaaminen sattuvat yhä liikaa. Anoppi ei ole pyytänyt anteeksi eikä varmasti tunne tehneensä mitään väärin.
Näinkö tämä menee loppuelämä? Vuodenkin jälkeen suttumukseni on kuin tuore enkä tiedä laantuuko tämä koskaan.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi on todella ilkeä ja julma, kun olemme kaksin. Lapselle puhuu aina miten äiti on paha ja kiusaa. Yllyttää toimimaan vastoin minun ohjeitank, haukkuu kasvatustyylimme ja loukkaantuu herkästi kaikesta. Mm loukkaantui, kun mies oli kahden kesken sanonut hänelle, että lapsen edessä ei mitätöidä äitiä. Hän ei ymmärrä kuulemma ja hänellä on oikeus mummona toimia miten haluaa.
En näe enää anppia, hänkään ei ilmeisesti suostu näkemään minua. Ovat joka päivä kyllä miehen ja lapsen kanssa videoyhteydessä, minä en saa olla silloin paikalla. En tiedä mitä siellä sitten puhutaan. Kerran soitin videopuhelun miehelle kun oli äidillään, äitinsä puhui vain lapselle ja oli kuin minua ei olisikaan.
Ymmärrän, että äiti on miehelleni numero 1 lapsen lisäksi, ovathan samaa perhettä. Mutta jotenkin ahdistaa aina kun ns salassa näkee lasta. En t3ieä mitä tapahtuu. Kun silmieni allakin esim yllyttää juoksemaan äitiä aina karkuun, heittämään ruokaa lattialle, sylkemään äidin päälle jne. Mielestäni ei aina ihan tervettä aikuiselta, mutta Mieheni mukaan mummot on sellaisia. Itsellä ei ole koskaan mummoa ollut.
Siis tuota.. jos tästä tarinasta on nyt edes 1/3 osa totta niin ehkä nyt olis tosi vakavan keskustelun paikka miehen kanssa?
Mä en edes halua kuvitella kuinka paha olla sun lapsella on jos revitään tuollaiseen sirkukseen keskelle?
Totta on. Lapsi on alle 2 v eli ei ymmärrä varmasti mitään. Ja lapsen etu on saada myös isovanhemmat, koitan siksi itsekin kestää tämän tilanteen ja olla ymmärtäväinen. Paha olo itselläni, mutta minkäs teen. Jos eroan miehestä, hän ottaa anopin luokseen aina kun lapsikin on ja se on vielä pahempi mielestäni.
En itse ole ihan hyvästä perheestä, mies vetoaa aina siihen. Että heidän perheensä normaali ja minä sairas kun en ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi on todella ilkeä ja julma, kun olemme kaksin. Lapselle puhuu aina miten äiti on paha ja kiusaa. Yllyttää toimimaan vastoin minun ohjeitank, haukkuu kasvatustyylimme ja loukkaantuu herkästi kaikesta. Mm loukkaantui, kun mies oli kahden kesken sanonut hänelle, että lapsen edessä ei mitätöidä äitiä. Hän ei ymmärrä kuulemma ja hänellä on oikeus mummona toimia miten haluaa.
En näe enää anppia, hänkään ei ilmeisesti suostu näkemään minua. Ovat joka päivä kyllä miehen ja lapsen kanssa videoyhteydessä, minä en saa olla silloin paikalla. En tiedä mitä siellä sitten puhutaan. Kerran soitin videopuhelun miehelle kun oli äidillään, äitinsä puhui vain lapselle ja oli kuin minua ei olisikaan.
Ymmärrän, että äiti on miehelleni numero 1 lapsen lisäksi, ovathan samaa perhettä. Mutta jotenkin ahdistaa aina kun ns salassa näkee lasta. En t3ieä mitä tapahtuu. Kun silmieni allakin esim yllyttää juoksemaan äitiä aina karkuun, heittämään ruokaa lattialle, sylkemään äidin päälle jne. Mielestäni ei aina ihan tervettä aikuiselta, mutta Mieheni mukaan mummot on sellaisia. Itsellä ei ole koskaan mummoa ollut.
Siis tuota.. jos tästä tarinasta on nyt edes 1/3 osa totta niin ehkä nyt olis tosi vakavan keskustelun paikka miehen kanssa?
Mä en edes halua kuvitella kuinka paha olla sun lapsella on jos revitään tuollaiseen sirkukseen keskelle?Todellakin.
Anoppi ei ole miehen perhettä enää kun hänellä on oma perhe. Anoppi on perheen ulkopuolinen. Kannattaa mennä perheneuvolaan ennen kun lapsen psyyke vahingoittuu tuollaisesta. Me saimme ohjeen, ettei anopille enää lapsia ilman valvontaa, kun haukkui minua lasten äitiä ja sukulaisiani jatkuvasti lapsille ja keksi heistä erilaisia valheita.
Mies ei halua perheneuvolaan. Ja loukkaantuu jos koitan puhua. Sanoo minua myös mielisairaaksi. Hänelle äitinsä on ainoa oikea perhe ja siihen ei auta sanoa mitään.
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Huonoa käytöstä anopilta ei tarvitse sietää. Oma anoppini on solvannut ja mustamaalannut minua selkäni takana jo useamman vuoden. Eikä tässä vielä kaikki, vaan on haukkunut lapsille ja kertonut valheita minkä ehtii. Tämä kyseinen oman elämänsä kuningatar järjestää draaman toisensa jälkeen ja vyöryttää syyn omista kieroiluistaan muiden, yleensä minun niskoilleni. Ikinä ei osaa edes anteeksi pyytää!!! Nyt tuli mitta täyteen, enkä todellakaan aio olla kyseisen kyykäärmeen kanssa missään tekemisissä. Pistäkää vaan reippaasti välit poikki, jos siltä tuntuu. Ainoa oikea ratkaisu.
on varmasti mukavia anoppeja ja sitten narsistisia ja insestisiä, omaan poikaansa sairaanloisesti ripustautuvia kauhu anoppeja. kypsymättömyys ja lapsellisuus ja tietämättömyys, koska aiemmin ei psykologiaa opetettu kouluissa näkyy vanhemmissa ikäpolvissa.
Kato vain peiliin miniäntekele mitä itse teet. Ja kohtelet miehen lapsia.
Tässä ihan hiljattain taisi nyt mennä välit anoppiin ja kunnolla. Olin ukkoni kanssa ehkä toissapäivänä lähtenyt pelastamaan lapsuuden ystävääni hädästä kaustisille, kun hänen autostaan oli loppunut virta. ( Minä ja ukkoni asutaan lapualla hänen vanhempiensa luona).
Minä olin ainoa sillä hetkellä joka pystyisi auttamaan ystävääni, koska minulla oli kaapelit virran antamista varten. Lähdimme siitä sitten mitään sen kummempia ajatuksia.
Tulimme kotiin joskus kahdentoista aikaan illalla onnistuneen lopputuloksen jälkeen.
Ukkoni äitee sitte oli suuttunut meille siitä että olimme lähteneet kaustisille asti pelastamaan MINUN ystävääni, enkä edes ollut siitä nopeasta ja helposta hommasta veloittanut mitään.
Hän piti meitä typerinä ja ajattelemattomina. Yritin siinä sitten selittää, että en kokenut tekeväni mitään väärää ja halusin vain auttaa ystävää hädässä... Ukkoni äitee loukkasi tunteitani kun sanoi minua typeräksi ja että vedän hänen poikansa joka paikkaan ilman ukkoni suostumusta. Lisäksi kulutan kuulemma kaikki hänen rahansa ja bensansa.
Tämä reissu oli täysin ok ukolleni, mutta turhaan minä siinä mitään yritin selittää.
Halusin että anoppi pyytäisi anteeksi, mutta hän kokee olevansa oikeassa ja minä täysin väärässä.. kai minä sitten olen aivan perseestä.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 13:34"]
Kun aika jättää 40 -50-luvuilla syntyneistä, niin ilmapiiri toivottavasti muuttuu valoisammaksi monessa paikassa. Tässä ikäpolvessa on todella paljon kummallista katkeruutta, vihaa, kateellisuutta ties mitä, ja usein näkyy juurikin anoppien asenteissa. Seuraavilla sukupolvilla on usein jo vähän erilainen maailmankatsomus ja nykyiset lapset on vielä avoimempia. Ei oteta mallia äideistämme!
[/quote]
Anoppini on juuri tuolta aikakaudelta. Kummallista sakkia, todellakin. En oikein tiedä sitten että mikä kelpaisi. Samanlainen nöyristely ja ylivaatimattomuus yhdistettynä suunnattomaan piheyteen? Taitaa tämä sukupolvi olla sitä mistä suomalaiset tunnetaan maailmalla..
Oma äitini on huomattavasti anoppiani nuorempi ja kälylleni jotain aivan muuta.
ap
Nämä 50-luvulla ja aiemmin syntyneet on useat saaneet niin vääristyneen naisen mallin, etteivät vaan kestä meitä nykynaisia. Katkeruus ja uhriutuninen identiteetin osana heillä.
Onnentytsä kirjoitti:
"Jos yhtään Suomen historiaa tuntee, niin sieltä se selkein selitys noille 40-50-lukujen luomuksille tulee. Sotatrauma, sen varjossa kasvaminen, oman itsen pienentäminen ja toisaalta korostaminen marttyroimalla ovat leimallisia tuolle sukupolvelle. Ei se tietenkään asioista sen hyväksyttävämpiä tee, mutta onpahan jonkinlainen peruste heille itselleen."
Juurikin näin. Itsensä pienentäminen, kasvatettu näkymättömäksi. Toisaalta myös elävät usein tiukasti omien standardien mukaan. Uhriutuvat. Ja miniä aina vääränlainen kun ei pienennä itseään.
Katsokaa sarja the Girlfriend ( en nyt muista mistä palvelusta löytyy). Siinä on anoppi / poika/tyttöystävä suhteita,
Todellakin.
Anoppi ei ole miehen perhettä enää kun hänellä on oma perhe. Anoppi on perheen ulkopuolinen. Kannattaa mennä perheneuvolaan ennen kun lapsen psyyke vahingoittuu tuollaisesta. Me saimme ohjeen, ettei anopille enää lapsia ilman valvontaa, kun haukkui minua lasten äitiä ja sukulaisiani jatkuvasti lapsille ja keksi heistä erilaisia valheita.