Lapsestani tehdään päiväkodissa väkisin erityislasta!
4,5-vuotias poikani on temperamenttinen ja kärsimätön luonne (näissä luonteenpiirteissä hän on tullut äitiinsä) ja hänen kanssaan on saatu taistella vauvasta lähtien. Ensimmäiset kaksi vuotta menivät päiväkodissa ilman soraääniä, mutta nyt isompien ryhmän LTO on keksinyt ottaa poikani silmätikuksi. Hän kuulemma häiritsee muita lapsia satutunneilla, ei osallistu kaikkiin leikkeihin eikä aina kuuntele, mitä hänelle sanotaan. Kasvatuskeskustelussa kaksi hoitajaa löysi pojastani vain pelkkiä vikoja, mikä nosti minulla karvat pystyyn.
LTO on vakaasti sitä mieltä, että poikani kehitys on häiriintynyt. Olen yrittänyt selittää, että hän on ihan kiva ja kiltti poika kotona, ja että esim. tuo kuuntelemattomuus on täysin luonteenpiirre. Isänsä on kuulemma ollut lapsena samanlainen ja ihan normaali aikuinen hänestä on tullut... Se liittyy pojan ujouteen ja kykyyn keskittyä sen hetkiseen tekemiseensä, eikä sillä ole tekemistä kuulovajeen tai ymmärryksen kanssa.
Nyt päiväkodin johtajatar soitti ja ehdotti yhteistä moniammatillista palaveria poikani tähden, jotta voitaisiin keskustella mahdollisesta avustajasta... En yhtään tiedä, että miksi tällaista palaveria täytyy järjestää, kun pojassani ei ole todettu mitään vikaa. No, menenpä kuuntelemaan, mitä heillä on sanottavaa. Minusta vain tuntuu siltä, että tässä on nyt tehty kärpäsestä härkänen, kun lapseni ei käyttäydy normien mukaisesti.
Minulla on muitakin lapsia, joten ainokaisesta ei ole kyse.
Kommentit (170)
Odotan nyt ensin pääsyä psykologille ja perheneuvolaan, teen sitten vasta ratkaisut. Jos tilanne niin vaatii, niin tottakai muutan vaikka pikkupaikkakunnalle, jotta poikani pääsee pieneen ryhmään pienessä koulussa. Aatelkaas, voin vaikka uhrata hyvän työurani lapseni takia, vaikka olenkin tämän ketjun mukaan huono, itserakas ja sokea äiti. Niinpä.
Nyt lopettelen tältä illalta, koska ketjuun on näyttänyt ilmaantuvan saivartelijoita. Ja on tässä vähän muutakin tekemistä...
Ap.
Nyt sitten kerrot että psykologi on arvioinut poikaasi ja samoin joku erityislastenhoitja tms. Ilmeisesti olet itsekin huomannut aihetta tarkastella lasta tarkemmin.
Kukaan ei kysy arvioita normaalista lapsesta vaan siihen jutteluhetkeen on aina syynsä.
Sinulla on nyt torjuva asenne apuun - valitettavasti.
Lapseni on vierotettu jo kauan aikaa sitten rinnasta nuorin on neljännellä ja minulla on muitakin lapsia. Lasteni ollessa päiväkodissa heidän ryhmissään oli näitä häiriköitä ja myöhemmässä vaiheessa osa heistä on erityisluokassa huonon käytöksensä vuoksi, osalla on ADHD, joillain lukivaikeuksia.
Onnekseni omani ovat pärjänneet aina hyvin toisten lasten kanssa ja heidän käyttäytymisensä on kunnossa ja koulunkäynti sujuu mallikkaasti kaikin tavoin.
Tiedän että kaikkien apua tarvitsevien lasten vanhemmat ei ole yhteistyökykyisiä, osa sulkee silmänsä lastensa ongelmilta ja se on mielestäni surullista.
Vanhemmilla on tyypillistä nähdä lapsistaan vaan ne hyvät ominaisuudet ja häpeän tunne leimatuksi tulemisesta huonona kasvattajana estää lapsen parhaaksi tehtäviä toimenpiteitä.
Meillä ei harrasteta curling-kasvatusta.
Harmittaa lapsesi puolesta jos sinä äitinä estät tukitoimet.
JOS OLET VARMA ETTÄ LAPSESI ON OK NIIN MITÄ HAITTAA ON TEHDÄ TUTKIMUKSIA YMS.
Sinulla on pelko siitä että lapsessasi on todellakin jotain vialla.
Miten sinun mielestäsi poikani pitäisi tutkia? Neuvolassa kaikki oli OK, kehitys vastaa ikää. Tosin sen pystyn omalla koulutuksellanikin toteamaan helposti.
Erityislasten hoitaja ei ole sukulaiseni (mistä sellaista sait päähäsi?) ja kasvatuspsykologi on kansainvälistäkin tunnustusta saanut tutkija... Pitääkö poikani sinun mielestäsi viedä kallonkutistajalle?
Kerropa oma koulutuksesi, arvoisa saivartelija.
Ap.
menetät työpaikkasi ja syökset savua, mutta hoitopaikka on väärässä ja sen ehdotuksiin et suostu.
Jippii, onpa kypsää!
Moni häiriintynyt lapsi käyttäytyy hienosti kahden kesken/kotona, mutta ryhmässä pasmat menevät sekaisin, ja vanhemmat eivät sitten usko, mitä päiväkodissa tai koulussa tapahtuu
Näytä minulle viesteistäni kohta, missä teilaan lapseni tutkimuksiin viennin. En ymmärrä, mistä olet sellaista saanut päähäsi. Tottakai minä vastuullisena vanhempana kyselen asiantuntijoiden mielipidettä, jos saan lapsestani jotakin huonompaa palautetta. Et ilmeisesti ymmärrä tai haluakaan ymmärtää, mikä kirjoituksessani on focuksena.
Enkä ymmärrä näitä gangsteri-vertauksia. Poikani ei ole lyönyt, purrut tai potkinut ketään (sellaisiakin lapsia päiväkodista löytyy), käyttäytyäkin hän osaa sievästi - myös päiväkodissa.
Ap.
PS. Nyt lopetan tältä illalta...
on täydellinen äiti, jolla olisi jo aikakin kalahtaa omaan nilkkaan?
Jos joku suvaitsi lukea viestin nro 92 niin huomasi varmaan, että itsekin vilkkaan lapsen äitinä olen yhtä ja toista joutunut pohtimaan ja kohtaamaan. Mutta olkoon syntini sitten se, etten ole koskaan asettunut epärationaaliseen puolustusasetelmaan ja syytellyt lapseni hoitajia ongelmista, jotka voin kyllä aivan hyvin myöntää lapsellani olevan.
Avoin suhtautuminen ja asiallinen yhteistyö pk:n henkilökunnan ja muiden ammatti-ihmisten kanssa on lapsen etu! Rautalangasta: hankalaksi tiikeriemo-vanhemmaksi heittäytymällä kaivaa vain verta omasta ja lapsensa nenästä.
92
JEP. Näin on. Sovitaan sitten niin. Tuliko nyt oikein hyvä mieli, sinä fiksu päivähoidon ja kasvatuksen ammattilainen? ;-)
Ap.
Raivoat niin, ettet edes tiedä mitä syydät tänne!
Näitä viestejä seuranneena kiinnitin huomiota siihen, että ap:ta tuntui mättävän juuri pk:n LTO:n käytös. Ei minunkaan mielestäni se ole kovinkaan normaalia, että lapsesta annetaan vain negatiivista palautetta. Se taitaa kertoa enemmän hoitajan epäkypsästä suhtautumisesta työhönsä ja niihin lapsiin, jotka eivät käyttäydy hänen pillinsä mukaan kuin lapsen todellista ongelmista. Vai onko 4-5 -vuotias jo niin paatunut rikollinen, ettei hänestä löydy yhtään hyvää sanottavaa?
konsultoimasi asiantuntija äitisi vai anoppisi?
EI tarkoita, että päiväkodissa menee yhtä hyvin. Jotkut lapset oikein tsemppaavat sen tunnin ajan neuvolassa ja käyttäytyvät kuin enkelit. Meidän terkkamme ei ollut uskoa, kun kerroin lapsella olevan vaikeuksia toimia ryhmässä. Hänkin on kehityksessään täysin ikätasollaan ja joiltakin osin edelläkin (esim. oppi lukemaan 4,5-v.), mutta ongelma ei olekaan lahjakkuuden puute vain vaikeus keskittyä. Ne ovat kaksi ihan eri asiaa.
92
tässä viimeinen koska en saa mitään vastauksia. Luultavasti olet provo. Valitettavasti aihe on aika mauton mielestäni! Kuitenkin tapauksesi voisi olla aito, siksi vielä pari asiaa...
En ole saanut nyt kirjoituksistasi sitä kuvaa, että pojallesi oltaisiin keksimässä diagnoosia. Kyse on vain keskusteluista. Mitä haittaa niistä on? Tai entä jos tutkittaisiin, mitä haittaa siitä olisi? Enkä hyväksy nyt vastaukseksi, että huolestut turhaan tms. (vaikka näin varmasti onkin) vaan jos katsotaan tilannetta vain ja ainoastaan poikasi silmin?
Ja toinen juttu, kyllä varmaan tiedät äitinä, että äitiys ja ammatillinen rooli ovat kaksi täysin eri asiaa. Minä tiedän, että voin sanoa lapsestani sen minkä minä näen ja sen mitä lapsi kanssani on, mutta mitä hän on esim. päiväkodissa, miten voisin siitä tietää mitään?
Se voi hyvinkin olla ap:n fiilis, mutta tuskin täysin objektiivinen fakta.
92/144
minusta on tosi naurettavaa vaatia sanomaan jostakin häiriköstä väkinäinen positiivinen piirre, jos tyyppi tekee kaikkien muiden työn koko ajan tyhjäksi, piinaa muita ja pilaa muiden perheiden elämän ja muut saavat elää jatkuvassa pelossa.
Eikö se riitä, että vanhemmat pitävät lasta jumalana? Luulisi että siinä on jo tasapainoa tarpeeksi.
t. äiti jonka lapsen ryhmässä on tällainen painajaishäirikkö
Kuule, kyllä se vain näinkin voi olla, puhun omasta kokemuksesta.
Oman lapseni pk:n omahoitaja oli niin kypsynyt työhönsä, että jo lapset alkoivat kannella kotiinsa vanhemmilleen hoitajan käytöksestä. Ja auta armias, kun tuli kasvatuskeskustelun aika, niin johan oli lapsissa vaikka mitä vikaa... Juteltiin tästä asiasta pienryhmän lasten vanhempien kesken, kun jokainen äiti ja isä oli kuin puulla päähän lyöty kyseisen keskustelun jälkeen. Ei mennyt kauaa kun kyseinen hoitaja jäi pitkälle sairaslomalle.
Kyllä pk:n hoitajatkin ovat ihmisiä ja he käyttäytyvät välillä huonosti.
Lisäksi haluan sanoa, että käsityksesi erityislapsista on vastenmielinen.
" poikani osaa keskittyä kun haluaa" tai " niitä purevia/lyöviä yms. myös ryhmästä löytyy" ...
En voi mitenkään uskoa, että olet joku " alan ammattilainen" kun perusjututkin on ihan hukassa. Onko sinusta erityislapsi sellainen joka ei keskity mihinkään, huutaa, puree ja hakkaa? Kyllä niitä ongelmia voi olla vaikka nuo kaikki, mutta voi olla vain yksikin. Myöskään toisten lasten puremiset tai muut tekemiset eivät nyt liity oman lapsesi tekemisiin millään lailla. Kyllä niihinkin asioihin varmaan on kiinnitetty huomiota.
Minä en koko viestiketjun lukeneena saanut ap:n sanomisista sitä käsitystä, että poika on painajaishäirikkö.
Olet jutellut hänestä tuttavien ja sukulaisten kanssa, varannut pari aikaa ja heittänyt parannusehdotuksia, mutta poikaa ei ole tutkittu.
129