Puheterapeutin yhteenveto suututtaa..

Paljon enemmän se tekee teidän asiallenne hallaa jos ko. puheterapeutti epävirallisissa palavereissa kertoilee, että sekin äiti muuten on ihan vainoharhainen ja tulkitsee lausuntoja tahallaan väärin.

Ja kyllä ystävälläni voi olla lastensuojellullinen näkökulma.

En ole, eikä mieheni eikä ystäväni vainoharhainen, meistä asiat voi kirjoittaa vain monella eri tapaa.



ap

täytyy pilkkua viilata ja asiantuntijoiden todistella sinun hyvyyttäsi ja kykeneväisyyttäsi äitinä.



Yleensä normaalista ihmisestä se näkyy ulospäin.



Terapiaa, tukia, avustajaa tms ei hylätä vaikka hakemuksessa ei vanhempien yhteistyökykyä ja erinomaisuutta ylisanoin kuvailtisikaan. Ne kun tulevat sillä prusteella onko niistä tehty hakemus ja tarvitseeko LAPSI niitä. Sillä onko vanhemmat superhyviä vai passiivisia ei ole mitään merkitystä kun kelalla mietitään tukiasioita....



Siksi sua ei varmaan kehuttukaan lausunnossa, kyllä muuten varmaan olis, noin reipasta ja kykenevää äitiä... Jos pyytäsit siltä PT:ltä lausunnon itsestäsi, voit sitten liittää sen aina mukaan... ;.)

(jota en aio tähän kokonaisuudessa lainata) olisi voitu kirjoittaa myös toisella sävyllä.



ps. en ole tippaakaan omasta vanhemmuudestani epävarma, täysin naurettava ajatuskin.



ap

Voimme tehdä päätelmiä sinusta vain tämän ketjun perusteella.

" lapsi torjuu hänelle osoitetun huomion"

jotta saa rauhan. Et osaa luovuttaa täälläkään vaan itsepintaisesti intät vastaan.



Uskon ihan vilpittömästi, että miehesi ja ystäväsi ovat kanssasi samaa mieltä.....



Kauanko mökötät tai jankutat jos joku ei ole samaa mieltä?

Siis lausunnon tarkoitus on kertoa lyhyesti, mikä on tilanne. Tilanne on se, että lapsi nauttii huomiosta ja että hoitopaikkaa on haettu. Asiat on kerrottu niinkuin ne ovat. Älä ap nolaa itseäsi ja soita terapeutille, että miksei teitä vanhempina ole ylistetty lapsenne lausunnossa. Please.



t. puheterapeutti

Vierailija:

Joten keskity hiomaan asennettasi, älä pilkkuja terapialausunnossa.

Syy siihen on, ettei lausunnon tarkoitus ole kertoa teistä arvon vanhemmat.

Minkä ikäinen lapsi on? Milloin puheen problematiikka on alettu selvitellä? Ehkä tilanne on vielä tuore ja vanhempien shokki ja ahdistus vielä tuoreena mielessä. Lapsen saaminen hoidon ja tuen piiriin on tapahtunut suhteellisen vastikään ja prosessi on osittain vielä keskenkin.



Vanhemmat (äiti ennen kaikkea?) ovat muun arkielämän kiireen keskellä joutuneet perehtymään aiemmin vieraaseen tukimuoto- ja terapiapolitiikkaan, soittelemaan ympäriinsä ja viemään lasta tutkimuksiin jne. Stressiä on lisännyt huoli oman lapsen tilanteesta. Tiikeriemo on ollut ohjaksissa.



Kaiken tämän jälkeen ja jatkon jaksamisen kannalta äitiä auttaisi, että hänelle annettaisiin varmistus ja kannustus, että hän on toiminut oikein. Että kaikella työllä on ollut arvo ja merkitys, hän on tuonut lapsen oikeaan paikkaan oikeaan aikaan ja hänen ansiostaan lapsen tulevaisuus on valoisampi. Keltä muultakaan näitä kehuja ja kannustuksia odottaisi kuin lääkäreiltä, terapeuteilta ja muulta hoitohenkilökunnalta? Äiti kaipaa auktoriteettia, joka vierittäisi kiven pois äidin sydämeltä sanomalla, että hän on tehnyt oikein ja raataminen on kannattanut.



Näiden toiveiden ja tarpeiden takia äiti lukee lausuntoa eri tavalla kuin hoitohenkilökunta. Passiivimuoto tuetun päivähoidon hakemisessa pyyhkäisee maton äidin jalkojen alta ja saa hänet tuntemaan, että terapeutti ottaa itselleen kunnian asiasta, jonka eteen äiti on nähnyt paljon vaivaa.



Mutta itsekin lausuntoja kirjoittavana voin vakuuttaa äidille, ettei asia ole niin. Ponnistelusi ei varmasti ole jäänyt huomaamatta hoitohenkilöstöltä eikä perheeltäsi, ja lapsesi arvostaa työtäsi varmasti ollessaan tarpeeksi vanha ymmärtämään, mitä olet hänen vuokseen tehnyt. Silti näitä kehuja ja ajatuksia ei voi välttämättä kirjoittaa lausuntoon. Lausuntoja lukevilla tahoilla (terapeutit, lääkärit, Kela ym.) on tietty " koodi" , jonka mukaan he tulkitsevat lausuntoja, tietty yhteinen kieli ja sen tulkinta. Lausunto on varmasti lapsesi kannalta hyvä.

lausuntoihin, jotka on pidettävä tarpeeksi lyhyinä ja selkeinä.

hoitavat tahot ym. tekevät toki perheoloista johtopäätöksiä, muttei niitä tuollaisiin lausuntoihin kirjata. Vanhempien aktiivisuuden aste ei ole tekijä, jonka perusteella erityishoitopaikat jaetaan! Lähtökohtaisesti oletetaan, että vanhemmat ovat haussa mukana, miten muutenkaan!



Olennaisinta on, että olet aktiivinen muuten: ehdotat tukimuotoja, huolehdit lausuntojen toimittamisesta, pommitat Kelaa jnejne. Ilmaannut rakentavalla asenteella varustettuna tapaamisiin, hommaat itse tietoa mahdollisista terapioista ja tuista.



RELAA ihmeessä tuon lausunnon suhteen. Siitä on kasvanut mielessäsi Elämää suurempi ja Ratkaisevampi. Oikeasti se on täysin normaali terapialausunto, niissä ei yleensä koskaan mainita, kuka hakee ja mitä (koska oletuksena - toisin kuin lastensuojelun kohdalla - on, että hakija on vanhemmat)



Ole iloinen, että olette saanee puheterapiaa ja pidetään peukkuja, että saatte sen erityishoitopaikan (mikä se muuten on, integroitu pk-ryhmäkö?)



t. se autistilapsen äiti

huoli on kohtuullinen, lapsi 3v ja edelleen terapiajaksolla miedän sitkeästä toiveesta.



ap

mun pojan tekopipiä pitää puhaltaa tarhassa ja laittaa pipilääkettä ja psykologi sanoi, että enemmän vuorovaikutusta lapsen kanssa, kun itse olen sanonut, että vuorovaikutus toimii etenkin vanhempien kanssa. pojan oli vain vaikea ymmärtää vieraitten ihmisten puhetta.

vanhemmat ei oo kuule mitään ja heille ei hattua nosteta.

pojan pt haluaa, että luen lapselle santtu, teemu ja sanna kirjoja. meidän kirjat siis ei kelvannut kyseiselle terapeutille, näki naamasta.

kuulutaan 4 kirjakerhoon ja kyllä meiltä löytyy sanna, teemu ja santtu kirjatkin ja paljon muitakin hyviä kirjoja.

Luen siis lääkärien, toiminta- ja fysioterapeuttien yms. lausuntoja. Lausuntojen pohjalta on tarkoitus ohjata asiakas oikeiden palveluiden ja tukitoimien piiriin. Kun kyseessä on palveluiden ja tukitoimien tarjoaminen, silloin ei tehdä mitään " salaisia analyysejä vanhemmista" .



Lähtökohtaisesti ajatellaan, että normaalit vanhemmat ajavat luonnollisesti vammaisen/sairaan/erityistä tukea tarvitsevan lapsensa asioita. Jos taustalla on lastensuojelun tarvetta tai muita erityispiirteitä, ne kirjataan ja otetaan huomioon.



Ongelmaa tulee juuri näistä epävarmoista / syyllisyyttä /häpeää /pelkoa tuntevista vanhemmista (yleensä äiti), jotka soittelevat viranomaisille ja KÄSKEVÄT asiantuntijaa kirjoittamaan lausunnon niin kuin itse haluavat. Lausunto on näet asiantuntijan arvio lapsesta.



Samoin puhtaasti mielenterveydellisistä ongelmista kärsivät lähettelevät esim. lääkärin lausuntoja, joihin OVAT ITSE KIRJOITTANEET OMIA KOMMENTTEJA ALKUPERÄISEN LAUSUNNON PÄÄLLE. Nämä samaiset ihmiset soittelevat ja vaativat lääkäriä kirjaamaan lausuntoihinsa sitä, tätä ja tuota.



Kun tällainen tilanne tulee, lausuntoon voidaan kirjata asia muotoon: äiti soittaa ja haluaa lausuntoon lisättävän sitä/tätä ja tuota. Lausuntoon voidaan myös kirjata tyyliin asiakkaan/potilaan näkemyksen mukaan. Asiakas kokee tms. Kun tällainen lausunto tulee eteen siitä kyllä nopeasti saa käsityksen, että asiakkaalla on mielenterveyden ongelmia.



Ap. sinulla taitaa olla asian kanssa todella vaikeuksia. Kun soitat nyt alkuviikosta terapeutille, hän kirjaa potilasasiakirjoihin soittosi ja mahdollisesti kirjaa lausuntoon äidin vaatiman näkemyksen. Sinä et voi " laittaa ns. asiantuntijalle sanoja suuhun" .

joita potilas/potilaan huoltaja joutuu korjaamaan. Ne lausunnot on sitten taas pakko korjata, koska muuten se hoitovirhe alkaa elää omaa elämäänsä ja kertautua yhä uusiin papereihin.



Puhumattakaan asiavirheistä, kun nimeä myöten lausunto on täynnä huolimattomuuksia.

niin ja en ole lukenut koko ketjua

Vierailija:

toivonkin, että lausuntoa muutetaan niin että tuo lause joko kirjataan hieman laajemmin (että tarkoitus selkiää) tai poistetaan. Ja sen, että me vanhemmmat olemme hakeneet lapselle erityishoitopaikkaa, ei muut tahot.

Tämä on varmasti ihan ok pyyntö?

ap

Olenpa sattumoisin linjoilla, tähänhän on tullut paljon uusia vastauksia.

En tiedä vieläkään mitä aion tehdä asialle. Yhteenvedon päällä oli lappu, että soittakaa jos kysyttävää. Ehkä soitan ja sanon, että meille jäi hieman sellainen olo lausunnosta, että me emme olisi lapsen asiassa tai lapsen kanssa aktiivisia.



Luonnollisestikaan en aio tähän kirjoittaa koko lausuntoa ja sen takia moni voi kuvitella, että minulla on todella ongelma asian suhteen. Ei ole.

Minä olisin kirjoittanut lausunnon ERI TAVALLA. Ei muuta.



Omasta lapsesta kirjoitetut lausunnot ovat vaikeita asioita ja myös monesti vanhemmat joiden lapsella on erityisongelma kokevat ihmettelyä ja jopa neuvoja satelee täysin vierailta ihmisiltä esim. lukekaa lapselle, puhukaa lapselle. Olisi vain helpottavaa, että lausunnossa jotenkin lukisi, että vanhemmat tukevat lapsen oppimista ja ovat olleet aktiivisia tiedonhankinnassa jne.



Tässä ei ole sen isommasta asiasta kyse. Yhdellä lauseella saisi vanhemmille paremman mielen.



ap

Tai se oman asiantuntevuuden alleviivaaminen?