Lue keskustelun säännöt.
Pappani melkein kuoli 2 viikkoa sitten sydänkohtaukseen, nyt hän kertoili
01.12.2008 |
Ihmetyttää, miten kaikilla ihmisillä olisi juuri samanlainen näky kuoleman hetkellä. Kyllä minä uskon, että on muutakin kuin tämä näkyvä maailma. Ei olisi mielestäni mitenkään mahdotonta, että pappasi olisi oikeasti käväisyt kuolemanjälkeisessä maassa. Missä se sitten lieneekin ja kenen ylläpitämä.
Kommentit (123)
Olen koko elämäni ollut "siinä rajalla", tiennyt että minut pelastetaan, uskonut Jeesuksen olemassaoloon ja jokapäiväisyyteen. Olen kuitenkin ottanut Hänet ehkä jotenkin vaillinaisesti sydämeeni, jos niin voi sanoa=) Epäillyt, katunut, tehnyt taas syntiä, elänyt jotenkin "tänään tosi rakastaen, huomenna en välttämättä muista Häntä ollenkaan" -tyyliin. Eli en mitenkään uskollisesti tai niinkuin kristinusko, se oikea usko edellyttäis.
En viitsi nyt pidemmästi kirjoittaa. Halusin vain sanoa, että jostain syystä vaikka en täällä kirjoittele enkä yleensä koskaan lue ketjuja loppuun, jotenkin jäin lukemaan ketjua eteenpäin sinun teksteihin pysähtyen. Sinulla on vahva usko, hyvä=) Et välitä vaikka kuulet herjausta koko ajan tässäkin ketjussa ympäriltäsi. Ihan kuin et itse edes kirjoittaisi...
Kaikkea hyvää sinulle.
Sinulla on aika "normaali" usko, hienoa kuitenkin, että sinulla on pelastumisvarmuus. Minulla on myös ollut lapsesta lähtien. Kyllä minäkin uskovana horjahtelen, välillä tosi pahastikin. On kuitenkin hyvä olla kun Jeesus on aina tuossa lähellä rakastavana ja armollisena. Jeesukseen turvautuen on helpompi päästä vanhasta "horjahtelusta" takaisin "polulle" ja pysyä sillä tiellä. Jeesus on suuri rakkaus ja hänen sylinsä aina avoinna. Turvaudu sinäkin rakastavaan Jeesukseen. Pyydä häntä kulkemaan vierelläsi, ikinä ei tarvi olla yksin tai turvaton koska Jeesus antaa aina toivon.
Jeesukseen uskovia herjataan, niin on aina ollut. Sydämessäni minulla on kuitenkin hyvä ja vahva olo kun tiedän, muistan Raamatun sanat "minä en sinua koskaan hylkää".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
heti kun kristittyjen harhainen maailmankuva kyseenalaistetaan, kyse on herjaamisesta...
Haluaisin vielä laittaa Ole Hallesbyn kirjata "rukouksen ihmeellinen maailma" muutamia juttuja. Varmaan aika sekavaa tekstiä koska poimin itselle tärkeitä kohtia sieltä täältä ja kirjoitan aika nopeaan tahtiin.
Rukous on keskustelua Jumalan kanssa ja se tuntuu hyvältä. Joskus voi olla ihan hiljaa Jumalan edessä, sekin tuntuu hyvältä. Kuitenkin ikään kuin rukousyhteydessä hänen kanssan.
Tässä siis lainaukset kirjasta jota myös suosittelen, se selvensi ainakin minulle rukouksesta monta asiaa:
Rukous ei ole sen monimutkaisempi asia kuin että päästämme Jeesuksen luoksemme, meidän hätäämme. Rukous on Jeesuksen luoksemme päästämistä, jotta hän saisi käyttää voimaansa meidän hätämme auttamiseksi.
Rukouksen tulos ei ole riippuvainen rukoilijan voimasta. Rukouksen kuulemisen ehtona ei ole hänen sitkeä tahtonsa tai hänen hehkuvat tunteensa tai että selvästi ja perin pohjin on ajatuksellaan syventynyt rukousaiheeseensa.
Rukous ei ole sen monimutkaisempi asia kuin että avaudumme Jeesukselle, niin että hän saa tulla hätäämme ja käyttää voimaansa. Se on suurta armoa! Rukouksen antaja tuntee meidät hyvin. Hän tietää, mitä tekoa olemme. Siksi hän teki rukouksen sellaiseksi, että voimattominkin voi käyttää sitä. Se ei vaadi voimaa. Tahtoamme vain kysytään.
Avuttomuus on ensimmäinen ja varmin rukoilevan sielun tuntomerkki. Mikäli ymmärrän, rukous onkin vain avuttomia varten. Se on avuttoman viimeinen keino. Niin, aivan totta, viimeinen keino. Me koetamme kaikkea, ennen kuin lähdemme rukouksen tielle.
Vain avuton ihminen osaa rukoilla. Kuule tätä sinä, joka olet niin avuton, ettet usein tiedä mikä neuvoksi. Sellaisina hetkinäsi et liioin tiedä mitään neuvoa kuinka voisit rukoilla. Kuulehan ystävä! Avuttomuutesi on paras rukouksesi Se huutaa sydämestäsi Jumalan sydämeen paremmin kuin kaikki sanasi ja rukouksesi. Hän kuulee sen siitä hetkestä asti, jolloin avuttomuus valtasi sinut. Ja hän on jo täydessä toimessa täyttääkseen avuttomuutesi vetoomuksen.
Niin kuin oikea äiti uhraa elämänsä vaaliakseen lastaan, samoin iäinen Jumala uhraa käsittämättömässä armossaan oman iäisen elämänsä vaaliakseen pieniä, syntisiä ihmislapsiaan. Sellainen on Jumala kaikkia kohtaan.
Sinuakin kohtaan, rakas kääntymätön lukijani. Tavallisimmin ajattelet, ettei Jumala rakasta sinua. Toisinaan tuumit, ettei hän edes välitä sinusta. Toisin kerroin taas tuntuu siltä, kuin kostava Jumala vainoisi sinua, niin kuin hän särkisi kaikki suunnitelmasi ja tuhoiaisi onnesi. Ei suinkaan, ystävä, ei Jumala ole sellainen. Sinä et tunne häntä ja siksi kannat mielessäsi hänen irvikuvaansa. Kuule, millainen Jumala on: "Hän antaa aurinkonsa nousta niin pahoille kuin hyvillekin ja antaa sataa niin vanhurskaille kuin väärillekin" (Matt 5:45). Kristus käytti viimeiset voimansa ja viimeiset hetkensä rukoillakseen vihollistensa edestä: "Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät" (Luuk 23:24). Jumala rakastaa vihamiehiään.
Niinkuin kaikki muut, ihminen huutaa tässä hädässän Jumalaa avukseen. Mutta Jumala ei vastaa hänele. Hän tuntee itsensä hylätyksi. Avuton ystäväni, juuri avuttomuus on voimakkainta Jumalan hellän isänsdämen puoleen kohoavaa rukousta. Hän on kuullut anomisesi siitä hetkestä, kun vilpittömästi huusit häntä avuksesi hätääsi. Se on hänen työtänsä, että hän yötä päivää kuuntelee, kääntyykö maan päällä joku hänen avuton ihmislapsensa hänen puoleensa hädässään. Ja kuule vielä: ei sinun rukouksesi pane Jumalaa pelastamaan sinua. Rukouksesi on vain seuraus siitä, että Jeesus kolkuttu sydämesi ovea ja on sanonut sinulle tahtovansa päästä luoksesi, hätääsi.
Rukous on oven avaamista Jeesukselle ja hänen päästämistä meidän hätäämme. Ja avuttomuutesi juuri avaa oven selko selälleen Jeesukselle. Mutta miksei hän vastaa minulle? Näin kysyt neuvottomana. Hän on jo vastannut rukoukseesi. Hän asuu jo sydämessäsi tehden hyvää työtää. Et ole vielä oikein ymmärtänyt hänen vastaustaan. Mutta sellaisia ovat toisetkin rukoilijat. Me rukoilemme ja saamme vastauksia, mutte emme heti ymmärrä vastausta, usein ymmärrämme sen vasta kauan jälkeenpäin.
hienoa kuitenkin, että sinulla on pelastumisvarmuus. Minulla on myös ollut lapsesta lähtien.
Tässä taas yksi jolla on pohjatyö tehty hyvin lapsudessa.
hah hah
heti kun kristittyjen harhainen maailmankuva kyseenalaistetaan, kyse on herjaamisesta...
Jeesukseen uskovien herjaus yms. vain lisääntyy mutta eipä haittaa. Ei muuta kuin täysillä eteenpäin:D
Mutta mahtava sinänsä, että löydät ketjusta jotain hauskaakin kun noin naurattaa:) Itse oletin tämän olevan lähinnä melko rakentavassa hengessä kirjoitettu viestiketju. Mutta pointsit sulle, nyt on hyvä mennä nukkumaan kun hymyilyttää noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse asiassa minulle ei kerrottu lapsena yhtään mitään sen tarkempaa uskonasioista. Sentään iltarukous luettiin usein, sellainen litania, ei koskaan omin sanoin. Olen kuitenkin aina uskonut vahvasti Jeesukseen, olen aina tiennyt että hän on Herra ja rakastaa minua (+ sinua).
Mutta kiiiti kuitenkin kun kehuit noin "pohjatyötä" mutta nyt meni veikkaus silti vähän metsään. No problem!
Kuulehan, Jeesus on historiallinen henkilö.
Jeesus oli historiallinen henkilö, mutta mitään todistetta ei ole, että hän olisi ollut jumalan poika. Vai onko joku mahdollisesti saanut käsiinsä jumalallista DNA:ta? Jeesuksesta jäi mainintoja historiankirjoihin, koska hän oli kansankiihottaja ja omituinen hippi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sen uskovaiset joskus unohtavat.
Minusta on sääli jos jossain afrikassa sota-alueella syntynyt lapsi joukkoraiskataan ja tapetaan, joutuu helvettiin siksi, ettei ole ikinä kuullut Jeesuksesta.
Armo. Se näkyy useasti uskovaisilla unohtuvan.
Onko Kukaan uskovainen koskaan väittänyt toisin? Minun uskossani tottakai tuo lapsi pääsee taivaaseen, Jumalan luo.
Mistä olet saanut päähäsi, että näin ei muka olisi?
[iIhmisen tehtävä ei ole määritellä, kuka taivaaseen pääsee ]sen uskovaiset joskus unohtavat.
Minusta on sääli jos jossain afrikassa sota-alueella syntynyt lapsi joukkoraiskataan ja tapetaan, joutuu helvettiin siksi, ettei ole ikinä kuullut Jeesuksesta.
Armo. Se näkyy useasti uskovaisilla unohtuvan.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joutuvat sitten "toiselle kierrokselle"
sisätautiosastolla päästyään ccu:sta kuinka oli nähnyt mummoni taivaassa.Kertoi että lämmintä , ja kaunista auringon paistetta ja linnun laulua oli ollut. ihmiset olivat leijuneet hahmoina, hän oli tunnistanut vaimonsa joka oli tullut halaamaan, mutta sanonut ei ole vielä aika. Johtuukohan nuo näyt joistain lääkkeistä vai voiko olla totta? Laittanut meikäläistä miettimään että jospa kuitenkin olisi jotain kun kuolemme...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niistä kun varmasti lähes jokainen ihminen lukenut. Eli kuvausten samankaltaisuus ei kerro näkyjen oikeellisuudesta mitään, se kertoo vain samanlaisesta kulttuuriperimästä ja sen kertomuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ne saa minihalvauksia ja ihminen alkaa nähdä näkyjä ja kirkkaita "valon" välähdyksiä. Me sitten tulkitaan ne näyt sen mukaan, mitä kuvitellaan että ne VOIS olla.
Mitään todellista tietoa siitä, mitä siellä on tai ei ole, ei vaan ole.
Mutta saahan sitä uskoa mitä parhaaksi näkee.
mutta hieno ajatushan se on, että elämä jatkuisi mukavassa paikassa.
Maallista ruumista siellä ei ole vaan jonkinlainen henkiolento, saamme ihan uudenlaisen olomuodon. Käsittämättömän kaunista musiikkia kuuluu, koko luomakunta ylistää sen Luojaa. Ei ole enää itkua eikä kärsimystä. Aikaakaan ei ole.
Sinne menevät nekin , jotka eivät Jeesuksesta ole ikinä kuulleetkaan. Nimittäin jos tällainen autuas paikka tosiaan on.
Jeesus on kristinuskon mukaan ainoa tie pelastukseen. Hän tarjoaa omaa sovintoaan, meidän ei tarvi kokea kuolemaa koska hän on kuollut meidän puolestamme. Meidän ei tarvi päteä tai tehdä pyhiinvaellusta jonnekin pelastuaksemme, meidän ei tarvi uhrata tai toimia tietyn tavan mukaan. Riittää, että päästää Jeesukseen elämään sydämeensä ja kääntää katseensa Häneen ja ottaa vastaan armahduksen.
Suosittelen Ritva Fagerströmin kirjaa Portti elämän jälkeen. Kiintoisa aihe.
tuntuu sellaisilta, että ne on vaan kaadettu päähän ilman järjellistä hiventäkään?
Teidät on kai aivopesty jo kapaloista lähtien?
Sanamuodot ja selitykset on kuin joltain patavanhalta pastorilta.
Ette ole saaneet käyttää omaa päätänne koskaan?
Juuri tuon takia inhosin ev.lut. seurakuntaa ja otin hatkat heti, kun tulin täysi-ikäiseksi.
Lisäisin vielä, että suurin osa tuntemistani ääriuskovaisista tulee todella ahdistavasta perhetaustasta tai he ovat muuten traumatisoituneita ihmisiä; hulluja, narkkareita, alkoholisteja tms. Hyvä teille, että jotenkin saatte sitä balsamia haavoillenne. Mutta tuo muiden käännyttäminen ja Jeesuksesta jankutus on todella syvältä!