¤¤¤SYYSKUUN SALAISUUDET vk 15¤¤¤

Että tuolta jaksaa tippua tuota vettä! Ulkoiluhalut on kyllä nyt ihan nollassa. Muutenkin olotila on aika " nollassa"

Olimme eilen siellä lapsivesipunktiossa. Fyysisesti ei tuntunut juuri miltään, henkinen puoli onkin sitten eri juttu.. Onneksi meillä oli kiva, empaattinen kätilö joka muisti joka välissä kysyä kuinka voin ja sanoi jokaisen niiskutukseni kohdalla että saan itkeä ihan kunnolla. Aluksi juteltiin sen kanssa. Se kertoi toimenpiteen tarkasti ja pian oltiinkin lääkärillä. Se ultraili " Elvistä" kauan. Onneksi " Elvis" oli rauhallisella tuulella, ei neula osunut siihen! Toimenpide oli nopeasti ohi, heti sain nousta ylös. Poistuimme reiluksi tunniksi polilta kahvioon (väärä ratkaisu! Esikoisen kanssa on oltu sairaalassa vähän väliä joten tuttuja oli paljon liikenteessä.) Kahvilla käynnin jälkeen palasimme polille kuulemaan oireita keskenmenosta : ( Samalla kuulimme sitten kuinka tästä edetään. Noin kahden viikon päästä saamme tulokset ja jos kromosomeissa on vikaa saamme ajan lääkärille samalle päivälle jossa voimme keskustella raskauden jatkamisesta tai keskeyttämisestä.

Voin ihan hyvin, fyysisesti. Henkinen puoli onkin sitten vähän eri juttu.. Kovasti miehen kanssa eilen itkettiin. Siitä mitä teemme jos kromosomeissa on vikaa emme vielä tiedä. Uskon kyllä että se meille valkenee tässä parin viikon sisällä.



Tällaisissa tunnelmissa tällä kertaa.. Poistun nyt sohvalle elokuvien pariin, saan ajatukset hetkeksi muualle. Onneksi sain vielä tämän päivän sairaslomaa, täytyy skarpata itsensä huomiseksi että voi olla reipas työntekijä : (

waller

Waller olet tilanteessa, jota olen mielessäni läpikäynyt kaikissa raskauksissa. En ole mennyt seuloihin vain ainoastaan ultraan. Verikoetta en halunnut, koska en tiedä mitä tekisin jos olisin riskiryhmässä. Nyt tietenkin, kun en siinä tilanteessa ole ollut voin ajatella, etten voisi raskautta keskeyttää, mutta sen päätöksen voi jokainen vasta " tosi" tilanteessa tehdä. Olen kuitenkin ajatellut, että seuloilla voidaan selvittää vain osa vammoista eikä mikään voi taata minulle vammatonta lasta. Minun on hyväksyttävä se tosiasia ja ajateltava, että olen valmis ottamaan oman lapseni vastaan sellaisena kun hän syntyy. Olen töissä vammaisten lasten parissa ja tiedän, että vamman hyväksyminen voi olla vuosia kestävä prosessi ja toisaalta tiedän, että se voi olla lapselle vain yksi hänen ominaisuuksista. Aina tämä pähkäily päättyy kuitenkin siihen, että todellisuudessa tämä on asia johon minun on mahdoton vaikuttaa nyt. Toivon teille voimia ja onneksi miehesikin pystyy asiaa käsittelemään sinun kanssasi ja voitte olla toistenne tukena. Minkä tahansa päätöksen teettekin niin tiedätte, että se on teille oikea päätös.



Omasta navasta: Minulla supistelut tulevat reippaan kävelylenkin yhteydessa ja " jäävät" päälle eli supistelu ei heti lopu vaikka hiljennän tahtia tai lopetan lenkin. Supistelut tuntuvat myös portaita ylös kävellessä tai jos joudun toistuvasti nostelemaan maasta tavaroita (töissä). Kaikkein harmillisinta on, että myös rakastelun jälkeen alkaa supistella. Silloin toisaalta maha vaan menee kivikovaksi ikäänkuin yksi pitkä supistus. Eli ei varmaan haitallinen :)) Tosiasia on, että luulen supistusten olevan vain oire tästä suuresta väsymyksestä. On ollut töissä vähän tiukkaa pidemmän aikaa ja nyt tämä raskauden väsymys siihen työuupumukseen päälle on ollut liikaa. Nyt on pakko huilia niin jaksaa vielä pari kuukautta töissä. Onneksi on kesälomat ennen äitiyslomaa niin pääsee hyvissäajoin vapaalle.



Ultraan on vielä yli kaksi viikkoa :( Olemme miehen kanssa puhuneet 4D:stäkin, mutta ei oikein kumpikaan tahdottaisi tietää kumpi mahassa piileskelee niin se vähän intoa vähentää. Lisäksi täällä oli aiemmin puhetta, ettei se enää mahdollisesti olisi Kela-korvauksen piirissä niin taitaa olla niin kallis, että niille rahoille olis monta muutakin osoitetta. Miten on nykytieto tuosta korvauksesta? Oletteko vielä saaneet takaisin Kelalta yksityisen ultrasta tai 4D:stä? Tammikuussa käytiin kurkkaamassa, ettei vauva ollut tuulimuna ja silloin sai mutta nämä huhut tuli sen jälkeen.



Onko teillä tunnetta vauvan sukupuolesta? Minulla on tyttötunne ollut melkein alusta asti. Toisaalta vauvalla oli työnimenä jo tytön nimi, että sillähän voi olla merkitystä :) Tosiasia on tietenkin, että kumpi vaan on tervetullut. Minulla on jo ihana tyttö ja poika niin ei ole sellaistakaan painetta. Sen verran pitkälle menin tämän vaistoni kanssa, että oli pakko tilata yksi ihana tunika netistä pienelle tyttövauvalle. Oli alekorissa enkä voinut vastustaa. Ajattelin, että jos se ei meidän pojalle sitten käy niin annan sen seuraavalle tyttövauvalle joka ystäväpiiriin syntyy.



Täytyisi tästä lähteä ruokakauppaan. Pitää mennä autolla, kun sataa ja varmaan tulee raahattua reilummin sapuskaa niin ei tarvitse taas mennä pariin päivään.



RasiNa (17+2)

Eilen olimme Brunoa tapaamassa ja niin vaan kävi, että salama iski kahdesti samaan paikkaan. Tutkimuksessa ilmeni, että sikiön raajat olivat lyhyet ja epämuodostuneet ja täsmälleen sama tilanne oli vuonna 2002. Syynä oli tuolloin osteogenesis imperfecta -niminen sairaus ja sellaista tyyppiä, joka johtaa aina ilman muuta sikiön kuolemaan.



Saman sairauden osuminen kohdalle on suunnilleen yhtä todennäköistä kuin saada meteoriitti päähänsä, mutta Brunosta oli hyvin epätodennäköistä sekään, että kaksi eri luusairautta osuu samalle ihmiselle, etenkin kun löydös oli aivan vastaava kuin silloin vuonna 2002 (Bruno sen silloinkin löysi ja hän vertaili eilen lausuntojaan - olisi kuulemma voinut liimata ja leikata vanhan lausunnon).



Että semmosta.



Fuulis 18+5 :(

Hei,



FuulaTsuula... Mie oon niin pahoillani. Kyyneleet kastelee näppiksen, mutta se ei varmaan haittaa. Mitkä mahtaa siellä olla tunnelmat?



Onneksi ulkona sentään on synkkää ja räntää ja paskaa. Mie oon niin surullinen teidän kanssanne.



Miksi?!! Se on varmaan teilläkin päällimmäinen kysymys. Mie en ymmärrä tätä. Miksi annetaan, mutta vain melkein? Miksi näin käy?!



Olitte kuitenkin valtakunnan parhaalla asiantuntijalla. Onko diagnoosi aivan varma? Saitteko siellä jo keskusteluapua, tietoa vaihtoehdoista? Jos jaksat, kerro mitä seuraavaksi tapahtuu. En tiedä onko tämä palsta oikea foorumi. Muista kuitenkin että ette ole yksin!



Tukea saa myös käpy ry:n sivuilta ja keskustelufoorumilta, siellä on kaikenlaisia kohtaloita. Ette ole ainoita joille salama on iskenyt kaksi kertaa samaan kohtaan, laiha lohtu, mutta kuitenkin. Ette ole yksin.



Voisinpa olla luonasi, pidellä kättäsi. Ehkä halata. Ojentaa nenäliinan. Sydämeni on nyt kovin raskas teidän puolestanne. Koettakaa jaksaa... En tiedä miten, mutta ei taida olla vaihtoehtoja. Jotenkin tämä asia selviää. Jotenkin te tästä selviätte. Jotenkin. Joskus. Voimia! Rukoilen puolestanne.



T. Arkamamma

FuulaTsuula: mä en oikein osaa sanoa sulle mitään lohduttavaa, mutta jaksamista ja uskoa huomiseen voin toivottaa :(



Aidae: Äitiyspolikäynti on reuman takia ja nyt varmaan sitten samalla katsotaan mun ruokavalioni kuntoon, kun noi sokerit tuntuu kovasti pomppivan. Tai ruokailun jälkeinen sokeri on ihan hyvä, mutta ennen ruokaa se on aina raja-arvon väärällä puolella...



Celilah: Mä oon kans tuskaillut sampo pankin kanssa, mutta nyt se tuntuu toimivan jo ihan hyvin. Tosin, mullekkin tippui tossa jonkun aikaa sitten karhukirjeitä ja kun aloin asiaa selvitellä, Sampo pankista rahojen siirtymiseen saattoi mennä viikkokin. Ilmoitin karhukirjeen lähettäjille, että Sampo pankki hoitaa viivästys kulut ;)



Täällä tosiaan taistellaan sokerien kanssa ja huonovointisuus+päänsäryt senkun lisääntyy. Mun pitäis syödä tunnin välein jotain pientä, ja se näkyy suoraan taas noissa mun verensokereissa... Eli, täytyisi ottaa itseään niskasta kiinni ja rakentaa ihan ruokapäiväkirja joka päivälle etukäteen. Josko saisi sillä asiat hallintaan...



Mirrel ja Pähkinä 16+0

voi tuula.. kyllä on epäreilua tämä elämä! en voi edes kuvitella teidän fiiliksiä nyt :(



rasina: me saadaan se kelan korvaus, koska kuntamme ei tarjoa vielä np-ja rakenneultraa ilmaiseksi, kuten jo on monessa paikassa. eihän siinä 4D ole pakko katsoa sinne jalkoväliin? ;) ei ole meillä siis ainoa syy (sukupuolen selvitys) miksi menemme sinne, vaan haluamme tarkempaa tietoa vauvan voinnista. nyt alkoikin hieman jännittää tuulan uutisten jälkeen mennä brunolle.. :( no se on vaan otettava vastaan mitä tulee. meitä ei ole elämä vielä kovin runnellut, yksi terve lapsi ja raskaudet ovat alkaneet " saunaliinojen vaihdolla" . onnekkaita saadaan siis olla ja olisi se joka hetki muistettava!



arkamamma: mulla on käytössä sellaiset uikkaripöksyt ja bikiniyläosa ;) oon muutes näky uimahalleissa, kun tytöstä sain aikas arvet massuun! ei vais, on ne jo haalistuneet ja massu on sentään kauniin pyöreä. kylpylään olisi tarkoitus lähteä uiskentelemaan koko perhe ensi viikolla.. ihanaa, otan kaikenlaisia hoitoja pakettiin myös!



sokereista: minulla neuvola pelottelee raskausajan sokeritaudista, teillä jotka mittailette ja olette dieetillä - miten menee? oliko teillä arvot korkeat vai löytyikö pissasta glukoosia? käyttekö- kävittekö sokerirasituksessa? kuulutteko ns. riskiryhmään? minua nyt hämää, kun EIpaastoarvonikin on 4-5 paikkeilla, bmi oli hiukan yli sen normaalin, pissa ollut puhdasta joka kerta mutta niin se täti vaan mittailisi ja testailisi! esikoisesta ei ollut mitään myöskään, kävin siinä rasitteessakin varmuiksi.



cec 18+4

FuulaTsuula:Olen todella pahoillani teidän puolesta!Elämä on epäreilua ja teille se on ollut sitä nyt kahdesti!En osaa sanoa muuta kuin oikeen paljon voimia teille ja jaksamista!



Tuntuu itse nyt ihan laimealta kirjoitella omasta rakenneultra käynnistä.Mutta meidän kohdalla kaikki oli hyvin.Vauva vastasi viikkoja tai tämän ultran mukaan la olisi 3.9 mutta sitä ei siis muutettu kuten ei np ultrassakaan.Mulla on eteisistukka eli ei mikään ihme että liikkeitä ei vielä tunnu.Vauva oli melkein koko ajan kaksi kerroin ja imeskeli sormiaan ja jalkojaan.Ihan samassa asennossa kuin tyttö aikoinaan.Sukupuolta kysyttiin ja kätilö veikkasi poikaa.Sano iettei ihan 100% varma ole koska vauva toisiaan vähän hassussa asenossa eikä suostunut kunnolla vilauttamaan jalkoväliään.

Jokohan sitä uskaltaisi myydä nuo kaikki tytön vaatteet niitä kun on niin paljon.Jättäisi vain joitain säästöön ja hankkisi jotain pojalle.

Uskaltaisitteko minun tilanteessani luottaa kätilöön?

No varmaa se on vasta sitten kun vauva syntyy.

No minä tässä taidan lähteä pötköttämään kun tyttökin vielä nukkuu joten palailen taas.



Terv:sweety rv 19+3

Täältä myös toivotetaan voimia ja jaksamista teille koko perheelle. Ei ole mitään sanoja joilla voisi jotenkin lohduttaa tarpeeksi. Todella surullinen uutinen.



RasiNa

Olen todella pahoillani puolestasi FuulaTsuula. En voi kuvitellakaan surun määrää jota juuri käytte läpi. Aika on ainut joka lohduttaa, toivon teille voimia että jaksatte siihen päivään asti jolloin elämä ei ole enää ihan näin tuskaisaa.



waller



Ps.Kiitos Rasina ajatuksistasi. Tiedätkin mitä elämä vammaisen lapsen kanssa voi olla. Meillekin se on tuttua tuon esikoisen kanssa (vaikeasti monivammainen) Nyt ajattelemme niin, että jos se on " pelkkä" down, niin hän on tervetullut perheeseemme, mutta jos tulos on esim. trisomia 13 tms. jossa eliniän ennuste on vain muutamia päiviä emme ehkä jatka raskautta. Tietysti rukoilemme sitä tervettä vauvaa, sellaisenhan me kaikki kuitenkin haluaisimme.

Voi Fuulis! Enpä osaa minäkään sanoa mitään lohduttavaa suuressa surussanne. En todellakaan voi kuvitella millaisia aikoja perheessänne elätte ja olette joutunut tämän aiemminkin kokemaan. Tuntuu niin epäreilulta miksi yhtä perhettä kohtaan tulee niin paljon surua. Voimia teille surussanne!



Elohelmi

Olen niin äärettömän pahoillani, en löydä mitään sanoja millä lohduttaa..



Voimahali



t. itkevä M@mi

Olette ajatuksissamme! Valtavasti voimia...



näppis kastuu täälläkin :(

rakkaudella tuutski

Täälläkin ihan itku silmässä luin tein kuulumisia. Koettakaa jotenkin jaksaa tän vaikeimman yli. Niin kovin, kovin epäreilulta tuntuu että suru ja murhe koskettaa kahdesti samaa perhettä.



Iso voimahali täältäkin!



Niin se vaan on, että ihan eri tavalla rupesi jännittämään mein ens maanantain rakenneultra, jota oon tähän asti innolla odotellut. Toivotaan hyviä uutisia kaikille.



Arkamammalle kiitos asuntokauppaonnitteluista, mieluusti kerron lisääkin vaikka hteken päästä, nyt on olo niin surkea Fuuliksen kuulumisista että asunto tuntuu ihan toisarvoiselta (mitä se onkin).



Adalmiina ja pikku 18+5

Kauheita uutisia! Kyyneleet virtaa täälläkin! En voi muuta sanoa, kuin että toivon todella paljon voimia sinulle ja perheellesi!!

Koettakaa jaksaa!

*virtuaalihali*

Fuula Tsuulalle kovasti voimia jaksaa! Kovasti olen pahoillani, elämä ei todellakaan ole reilua.



Wallerille myös voimia!



Omat murheet tuntuu nyt kovin kovin pieniltä!

Ei tuollaista voi itkemättä edes ajatella, paljon voimia FuulaTsuulalle! Järkyttyneenä luin viestin ja toisenkin kerran, ennenkuin kykenin sen hyväksymään, tuntuu niin pahalta ja taas mietityttää elämän epäoikeudenmukaisuus, miksi niin toivotun ja iloitun lapsen joutuu menettämään?!

Ei ole sanoja lohduttaa, kaikki on niin tyhjänpäiväisen kuuloista tai ulkokultaista.



Hyvin hiljaiseksi tämä vetää. Voimia kuitenkin!



t. Sanelma

Voimia koko Fuulan perheelle! En osaa muuta sanoa tai ajatella tällä hetkellä :(



Kirjoittelen lisää joskus myöhemmin....



Äippä07 ja Itu 16+3

Voi kuinka sitä voikaan olla pieni,

arka ja avuton juuri silloin kun sitä

oikein toivoisi olevansa rohkea ja turvallinen,

johon voisi nojata silloin,

kun ystävää on kohdannut

suuri suru ja järkytys.

Nyt ajatuksissani kiedon käteni ympärillesi,

puristan sinua pitkään toivoen samalla

että Luoja antaisi sinulle voimaa ja lohdutusta.

-Marleena Ansio-

Fuulis.



Paljon voimahalauksia.



En mä osaa kirjoittaa mitään muuta. Ei löydy sanoja.

kertomaan, kuinka kamalan pahoillani olen Fuulatsuula :( Hirmuisesti voimia teille tässä käsittämättömän epäreilussa vastoinkäymisessä!



Wallerille toivon sydämestäni hyviä uutisia.



Norah81 ja tuplat 18