Alta kouluikäinen ei vielä tarvitse harrastuksia.
Olenko ainut joka ajattelee näin?
Lapseni ovat päivähoidossa 8h/5pv viikosta, ja eivät kaipaa mitään enempää. Luonteiltaankaan eivät ole mitään ADHD-tapauksia joille pitäisi koko ajan olla jotain liikunnallista tms. sosiaalista virikettä.
Eri juttu ehkä jos olisivat kotihoidossa, ja silloinhan vaikka ihan harrastukset on hyvä tapa saada kavereita ja sosiaalisia suhteita ja tekemistä päiviin. Kuulin taas kun päiväkotilasten kaverien äidit juttelivat keskenään mihin jumppakerhoon tai sirkuskerhoon tai tempparatakerhoon teidän pilttinne on menossa ensi syksynä.. ja mihin balettiin tai musiikkiopistoon teidän on menossa...
Kommentit (16)
ja omasta halusta. Nuorimmalle sisarukselleni (silloin 4v.) tarhanopet olivat sanoneet, että ei saa harrastaa noin paljon! Silloin listalla taisi olla ohjattuina baletti, äiti-lapsijumppa ja laskettelu viikonloppuisin muun perheen kanssa. Muut uinnit yms. sitten siihen lisänä...
balettia ja muskaria. vittu että vihasin niitä
jos peruspulliaista kasvattaa... Mutta kyllä musikaalinen tai liikunnallinen lapsi nauttii ja hyötyy muustakin kuin pihaleikeistä.
Eri asia tietysti, jos lapsi pakotetaan harrastamaan.
Meillä ei tarvitse todellakaan pakottaa. Lapset haluavat joka ikinen kerta mennä! Ja jos eivät jostain syystä halua mennä joka viikko, jätetään välistä ja siinäpä se. (Tai jos harrastus ei kiinnosta, lopetetaan. Niin ei ole vielä tarvinut tehdä.)
2
en mä mitään instrumenttia ikinä soittanut, enkä nytkään, mutta musiikki on mulle tosi tärkeetä. niin sillä lailla en koe itseäni epämusikaaliseks.
ja baletti on ihan pelletouhua. olen urheilullinen. olin kai vähän poikatyttömäinen ennemmin kuin joku ballerina
Ja elokuvia: Muumit, Nalle Puh ja Viiru&Pesonen on olleet kovassa kulutuksessa.
että olisin varmasti tykännyt jostain fudiksesta tms..
sehän ei mutsin mieleen edes juolahtanut kun musta piti leipoa prinsessaa
Niin? Ei se joka viikkoinen 1-1,5 tuntia ole ollenkaan pois muista arkipäivän harrasteluista. Hyvin jää aikaa toteuttaa lapsenomaista vapaata leikkiä.
Joissakin perheissä lapset katsovat lastenohjelmia ja dvd-elokuvia tolkuttomasti. Meillä pyritään pitämään tv:n katselu rajoissa (lasten ohjelmia ei joka päivä) ja dvd-leffoja katsotaan rajoitetusti, kerran viikossa tai kahdessa.
Jos haluat, voidaan verrata niinkin, että jos sinun lapsesi jos katselelisi enemmän leffoja kuin minun, hän istuu tv:n ääressä sen 1,5 tunnin ajan kun minun lapseni harrastaa rakastamaansa liikuntaa. Aika kauheaa!
2
kovin nuorena. Eskari-ikä on jolloin voi aloittaa yhden harrastuksen ja alaluokkalainenkaan ei tarvitse montaa harrastusta yksi riittäköön.
Jos lapsi ei halua harrastusta ei siihen pidä pakottaa.
Huvitti vaan ajatus lapsen " harrastuksista" , kun ne on oikeastaan aika lailla samoja kuin teineillä ja aikuisillakin, mutta vain lapsen mittakaavassa.
Oli meidänkin lapsi lastentanssissa ja kuvataidekoulussa, mutta ei tykännyt niistä joten lopetettiin. Jäin siihen käsitykseen, että on niin pieni vielä ,että kyllästyi liian ohjattuun toimintaan, kun vielä päiväkotipäivän jälkeen olisi pitänyt jaksaa.
Ensimmäiseksi, minkä ikäisiä lapsesi ovat?
Ikioma harrastus on lapselle tärkeä asia. Harrastus, jossa saa tehdä juuri niitä asioita, jotka kiinnostavat. Tarhassa täytyy kuitenkin mennä ja tehdä sitä, mitä muut päättävät. Harrastuksen parissa lapsi saa nauttia asioista joista itse pitää.
Liian pienille ei minun mielestäni kannattaisi harrastuksia kasata. Ja tarhalaiselle meidän perheessä on sallittu vain yksi harrastus per viikko per lapsi.
Meillä kaikki lapset ovat aloittaneet ensimmäisen viikottaisen harrastuksensa 4-vuotiaina. Jokainen on halunnut valita liikuntaan liittyvän harrastuksen. Se passaa meille oikein hyvin :) On hyvä tukea lasta liikunnallisissa harrastuksissa jo pienestä pitäen.
Joku harrastus olisi hyvä olla kuitenkin olemassa, esim. sellainen 1-2 kertaa viikossa tapahtuva. Huvitti se radiomainos, jossa lapsi menee hakemaan toista lasta ulos leikkimään, ja tälle lapselle käy vasta kahden viikon päästä perjantaina, kun on niin kovasti menoja :D Totta on, että monilla lapsilla on ihan liikaa harrastuksia, ehkä juuri vanhempien itsetunnon pönkittämistä varten. Joku lastenpsykiatri kirjoitti pari vuotta sitten, että vauvat elävät ylivirittyneessä tilassa, kun kiikutetaan joka päivä kaiken maailman vauvauinteihin, muskareihin sun muihin. Vauvalle riittää kodin virikkeet, vanhempi tarvitsee kyllä enemmän, mutta ei liikaa.
Nyt esikoinen 4v harrastaa temppukoulua ja uimakoulua, käy 2x viikossa kerhossa. Ajattelin säilyttää tuon uimakoulun jos lapsi jaksaa käydä siellä. Lapsi saa toki alkaa harrastamaan mitä haluaa, itse olen ollut todella liikunnallinen pienestä asti.
Mutta pakko ei ole, lapsen jaksamisen ja halujen mukaan, kaikkea saa kokeilla!
kotihoidossa oleville harrastukset on jees. päivähoidon lisäksi vain turha rasite.
Vierailija:
En näe rasitteeksi sellaista harrastusta, johon lapsi odottaa pääsyä viikon jokaisen päivänä. Harrastus on lapselle todella mieleinen!! Ja jos ei lapsi olisi silloin liikuntaharrastuksessansa, hän kuluttaisi sen saman energia rymyämällä ulkona kuten kuutena muuna päivänä viikossa. Joten en oikein ymmärrä tuota, miten harrastus olisi rasite?
Vai tarkoititko että rasite vanhemmille?
2