^^^^MAALISVAUVAT HUHTIKUUHUN^^^^

Meillä on ongelmaa tutin ja tissin kanssa loppuyöllä viidestä kasiin. Lapsi rauhoittuu hetkeksi tissille tai tuttiin huudettuaan levottomasti silmät kiinni, mutta viimeistään puolen tunnin sisällä huudetaan uudelleen. Mä olen taipuvainen uskomaan että ne ovat ne masukivut mitkä aiheuttavat tuon huutamisen. Kun nousen ylös lapsen kanssa ja laitan sen keittiöön sitteriin, tutti kelpaa sitten vihdoinkin. Ja viimeistään yhdeksältä tulee kunnon ryynikakat housuun...



Päivällä tissi tai tutti toimii huutoon aina :-)

Meillä on ihan tavallisia Ainun Mam Ultivent -tutteja käytössä. Poika myös nukahtaa tutin kanssa päivällä ja yöllä. En kuitenkaan anna tuttia muuten kuin jos kitisee vaikka on juuri saanut tissiä eikä. Ensin saattaa työntää kielellä sen pois ja jatkaa kitinää mutta viimeistään kolmannella yrittämällä tutti kelpaa oikein hyvin :-)

Meillä on väläytelty ekat hymyt hereillä! Ihanata!



Meillä ei tällä kertaa kelpaa muut kuin rengastutti. Kahdella aiemmalla on ollu ne " nupilliset" , onko sitten Ainun ulti mam tms, mutta tämä häiskä huolii vain sen perinteisemmän mallin. Mun mielestä se on hankala, kun pitää olla oikein päin suussa niin on yölläkin vaikeampi laittaa. Tutti kelpaa vaihtelevasti, enkä ihan hirveästi ole tyrkyttänytkään kun kyllä siitä kuitenkin jossain vaiheessa tulee ihan riesa :)



Meillä nyt näyttäisi jo tuo yksi vyöhyketerapiakäynti vaikuttavan siten, ettei enää huudeta juuri ollenkaan. Tänä aamuna ei ollut edes kitinöitä, yö oli ihan luksusta vaikka kakkonen yski kauhesti ja jouduttiin sitä lääkitsemään ja valvoin yskää kuunnellen, mutta Hermanni nukahti klo 11, heräsi vain kaksi kertaa syömään ja jatkoi uniaan saman tien, ja heräsi vasta seitsemältä! Tänä iltana itkututti hiukan tuossa ennen kahdeksaa, mutta loppui tosi nopeasti. Huomenna käydään vielä terapiassa ja luulen että se kolmaskin kerta mennään varmuuden vuoksi. Kertalaaki maksaa 25 ¿, mutta 75 ¿ siitä, että toisen ei tarvitse kärsiä masuvaivoista kuulostaa musta aika vähältä! Pirkanmaalaisille pikku vinkkinä, että käytiin Lempäälän Kuljussa hoidossa, tutun suosituksesta menin kun kertoi että hällä on paljon kokemusta vauvoista.



Jos tätä rataa mennään, olen oikein tyytyväinen meidän öihin. Vielä kun saisi päiviin paremmin rytmiä ja pitkiä unia, niin elämä alkaisi sujumaan ja saisi joskus kotitöitäkin tehtyä :)



Täytyisi varmaan niitä nimiä alkaa tosissaan miettimään ja pappia kyselemään. Kummiongelma on meilläkin, sylikummit on tiedossa, mutta sitten ne " pikkukummit" onkin hankalampi juttu, kun meillä ei ole jäljellä sellaisia pariskuntia, joiden kanssa oltaisiin molemmat niin hyviä ystäviä, että kummeiksi haluttaisiin. Olisi kuitenkin reilua, että tällä kolmannellakin olisi neljä kummia niin kuin toisillakin lapsilla.



Mut nyt vaikuttaa niin rauhalliselta, että parasta ottaa tästä kaikki irti ja mennä nukkumaan!



Maaria ja Hermanni tasan 3 viikkoa

Moniviikkoisen vauvan voi viedä vyöhyketerapiaan?

vaikka olen kyllä käynyt lukemassa.



Aamuyön itkuista oli puhetta. Meilläkin poika vääntelehtii ja ähisee noin aamuneljästä lähtien niin, että rinnasta ei ole apua (enkä enää tarjoakaan). Ei itke ja on täydessä unessa, mutta tuskaiselta silti kuulostaa. Kun nostellaan pystyyn ja käännellään kylkeä, niin tuloksena on yleensä röyhtäisyjä ja pieruja. Meillä heräillään kuuden - seitsemän aikoihin ja viimeistään tunnin sisään tulee kunnon kakat, parhaimmillaan on täräyttänyt kolme kertaa peräkkäin. Eli meillä ainakin selvästi masuvaivoista johtuu nuo aamuyön kitinät. Kaikkea muuta paitsi vyöhyketerapiaa on kokeiltu ja varsinaiset kipuhuudot (jotka ajoittui alkuiltaan) on saatu loppumaan, tuota vyöhyketerapiaa voisi kyllä tosiaan vielä kokeilla. Tosin meidän pojalla on kohta ikää jo 2 kk, joten toivottavasti kesään mennessä helpottuu jo iänkin takia.



Päivät meillä sujuu jo arkisesti, ei ole enää samanlaista jännitystä ja uutuutta kuin ensimmäisen kuukauden aikana. Itse kyllä olen nauttinut tästä toisesta kuukaudesta enemmän; olen sellainen stressaaja aina kun tapahtuu jotain uutta (vaikka toisaalta haikeana miettii sitä kun toinen oli niin pieni...). Tai tietystihän sitä vauvan kanssa tapahtuu koko ajan jotain uutta, kun vauva kehittyy, ja sitä on ihana seurata, mutta itse on saanut ekan kuukauden jälkeen sellaista varmuutta vauvan kanssa olemiseen ja hoitoon. Yösyöttöjen välikin on mukavasti pidentynyt, nyt eka pätkä on yleensä noin 4 tuntia, toinen 3 ja viimeinen puolestatoista kahteen. Aikaisemmin meillä syötiin kahden tunnin välein, eka pätkä saattoi olla 3 tuntia.



Ja vielä neuvolakuulumiset: 5220 g ja 56 cm eli hyvin on ruoka maistunut :)



Aurinkoisia päiviä kaikille maalisvauvoille toivottelee mama & justus reilu 7 viikkoa

aamuherätyksineen ja masuvaivoineen vaikka neuvolalääkäri sanoi ettei tämän ikäisillä ole vielä rytmiä :-) Me odotellaan vielä aamukakkoja, tällä kertaa ne eivä tulleetkaan viimeistään yhdeksältä. Toivottavasti tulevat pian että poika on iltapäivällä hyvällä päällä äidin istuessa kampaajalla. Muuten tulee minulle aika tuskaiset paikat!

KatjaKoo kyseli milloin lapsen voi viedä vyöhyketerapiaan. Siinä ei ole mitään ikärajaa, meidän poika oli kaksi ja puoli viikkoa kun käytiin ekan kerran. Tänään oltiin toisen kerran, ja tuolla se tuhisee sängyssä yöunilla, nukahti puoli yhdeksän :) Vielä kerran käydään.



Nyt simaa pullottamaan!



Maaria ja Hermanni 0304

Onhan täällä maaliskuisia :)

Meillä neiti täytti eilen jo kuukauden, kyl aika menee nopeesti. Meillä on arki ruvennut jotenkin rullaamaan.. Neiti nukkuu aika paljon, yöunille tämä menee vasta klo.0.30 ! ja herää siinä 4 jälkeen syömään.. sen jälkeen ei nukuta kuin noin tunnin pätkissä ja lopulta herätään klo.8.. Illat on melkoista känkkäämistä, kun väsy ja nälkä samaan aikaan. Painoa neidille on tullut :) ja pituutta jo 4 cm lisää.. Synty 3320g ja nyt painaa jo 4kg! Joten maito on tullut. Neidillä on iltaisin teho imutukset ja muutaman kerran oon joutunu antaa lisämaitoa.. Voi vitsit että nännit on iltaisin kipeet ku joskun oikein vetää, aarg..

Mutta kertokaa muutkin kuulumisia.. Pitäs ruveta ristiäisiäkin suunnittelemaan,huuh..

Aurinkoista kevään alkua kaikille.

näyttää olevan aika monella maalisvauvalla masuvaivoja, harmi.

meidän neidillä ei oo ainakaan vielä yhtään helpottaneet, vaikka kerran ollaan jo vyöhyketerapiassa käyty.

tänään oli harvinaisen huono päivä...on kitissyt ja itkenyt vähän väliä. asiaa ei ainakaan auttanut päiväinen ulkoilu, kun oli niin kuuma. toinen oli ihan kuumissaan vaunuissa,vaikka vaatteitakin vähensin välillä.



semmonen kysymys tuli mieleen,että pitääkö näin pienelle vauvalle aina keittää juomavesi? ajattelin ruveta pikkuhiljaa vettäkin antamaan,kun tosiaan niin kuumat on jo ilmat.



ei tällä kertaa muuta:)



Aleida ja neiti (maanantaina jo 1kk!! )

Tuli mieleeni, kun joku täällä kirjoitti ettei vauva tahdo huolia tuttia, niin muistattehan painaa sitä tutin kärkeä kitalakeen, vauva kun ei tahdo muuten " hoksata" koko tuttia, jollei koske kitalakeen.



Aleida, vauvalle annettava vesi täytyy keittää. Muistathan kuitenkin, että veden antamiselle ei ole mitään tarvetta, vauvalle riittää maito janojuomaksi. En aio antaa tälle vauvalle vettä edes kesällä, jos vain maitoa riittää, eivätkä ole nuo kaksi muutakaan vettä saaneet vasta kuin kiinteiden kanssa.



Meillä taas nukutaan jo :) Eilen tosin kävi niin, että kun Hermanni oli nukahtanut puoli yhdeksän aikaan niin sitten heräsi puolen yön maissa ja valvoi puolitoista tuntia. Muutenkin oli aika levoton yö. Toivottavasti ensi yö on rauhallinen, sillä äiti meinaa oikein valvoa ja viettää laatuaikaa ystävien seurassa.



Maaria ja Hermanni 0304

Hyvin meni juhlat ja vauvakin muisti olla todella hienosti :o) Nimeksi jannu sai Aarni Onni Otava. Kyllä noissa juhlissa on aina oma stressinsä ja kun muut lapset sitten söivät herkkuja ihan liikaa niin illalla koti oli kuin sota tanner kun kaikki neljä isompaa menivät pitkin seiniä...

Aarni on todella helppo ja rauhallinen vauva. Öisin herää noin 2 kertaa eikä jää valvomaan vaan nostan sen sivuvaununa olevasta pinniksestä viereeni tissille niin jatkamme molemmat unia.

Joka päivä ottaa kahdet pitkät unet ja toisten unien aikana mies käy pitkän kävely lenkin vaunuilemassa.

Ainoa ongelma mikä on niin on se ettei Aarni nuku hiljaisessa ollenkaan. Täytyy olla mahdollisimman paljon meteliä että nukkuu :o)



Niiloakseli ja Aarni jo 5vko

Meilläkin mahavaivoja piisaa toisina päivinä ja öinä. Vyöhyketerapiaa tai kiropraktikkoa voisi kokeilla kyllä.



Täällä on neuvola noin 6 viikon iässä. Olimme siellä tiistaina, kun Lukas oli 3pv vaille 6 viikkoa vanha. Painoa on tullut jo melkein kaksi kiloa ja senttejä kuusi. Onkin ihanan pyöräkkä vauveli ja vaatteet jäävät pieniksi ennätysajassa (verrattuna esikoiseen).



Tuttia ei meidänkään poika huoli. Imemisen tarvetta on ruokailua lukuun ottamatta lähinnä mahakipujen aikaan. Haluaisi lohtua tissistä silloin ja kun maitoa on niin paljon niin minusta tuntuu että imeminen vain pahentaa oloa. Yökkii kuitenkin tuttia pahasti. En ole onnistunut löytämään silikonista muotoiltua tuttia. Se oli ainut minkä esikoinen huoli. Peukaloon tottuminen huolestuttaa minuakin ja sen takia tutti olis kiva saada suuhun... Mutta tosiaan Lukas ei niin kamalasti imemistä kaipaa niin jospa menis sitten ilman mitään.



Minä myönnän että nukutan poikaa toisinaan mahallaan, jos on kovin rauhaton ja viuhtoo käsillään. Tiedän ettei saisi... Tarkistan vointia kyllä aika usein ja hän kääntää itse päätään mahallaankin ihan oman mielensä mukaan.



Vedestä: Minä en kanssa antanut esikollekaan kuumana eka kesänä muuta kuin rintaa. Vauva voi haluta rintaa usein ja syö vain vähän aikaa, kun haluaa just sitä ohutta ensimaitoa janoonsa.



Nakerolle tervetuloa mukaan. Vauva tuli varmaan ihan oikeaan aikaan oman aikataulunsa mukaan, kun oli noin sopivan kokoinen.

Tuolla odotus puolella en paljoa kirjoitellut,mutta lueskelin teidän tarinoita.



Meidän prinsessa syntyi 14.3 naistenklinikalla ja oli 4460g ja 53cm.Eli ei mikään pikku nyytti:).Mutta synnytys sujui todella hyvin ja kivuttomasti!Elämäni paras kokemus!Vauveliinin alku taival ei vain alkanut niin hyvin!Kaksi ensimmäistä päivää hän joutui olemaan vauvojen valvontaosastolla,kun happisaturaatio oli alhainen ja infektio keuhkoissa ja tulehdusarvot melkein 60.Oli pikkuinen shokki äitinä nähdä kuinka niin pientä piikeillä ja muilla tökittiin...mutta sen voin sanoa että arvostus vain kasvoi hoitajia ja kätilöitä kohtaan.Naistenklinikalla osataan!

Viikko meillä vierähtikin sairaalassa Aada Emilian(hänen tuleva nimensä) kanssa.



Nyt harjoitellaa kotona yhteiseloa ja kaikkea,tämä on siis ensimmäinen lapsi meille!



Yritän kirjoitella tänne useammin,nyt tuli vaativa parkaisu!

Ois kiva jos tätä kautta löytyisi rupattelu seuraakin:)

Jos tuntuu siltä niin voit heittää meilillä:swikholm@welho.com.

Meidän perheen flunssa + esikoispojan korvatulehdus vihdoin taltutettu. Vauvakin sai pienen nuhan ja yskän, mutta selvisi onneksi kaikkein helpoimmalla. Lähinnä nuhaisuus vaikutti pari yötä siihen, että vauva nukkui vähän huonommin. Mutta nyt tuntuu taas nukkuvan hyvin sekä yöllä että päivällä. Meidänkin vauva tykkää nukkua päiväsaikaan " metelissä" eli esim mielummin puistossa leikkivien lasten keskellä kuin hiljaisuudessa omalla pihalla. Esikoisen kanssa oli just toisin päin, heräsi aina kaikkiin ääniin.

mä en ole tarjoillut tuttia kummallekaan pojalle. Esikoisen kanssa ainakin pärjättiin mainiosti ilman eikä taida tämä toinenkaan sitä tarvita. Hyvä niin, ei sitten tarvitse vierotella siitä tutista. Mutta se imemisen tarve tosiaan on hyvin yksilöllistä.

odottelen tässä että vanhempi poika herää päikkäreiltä ja aloitamme yhdessä kesäkukkien istutuksen pihalle. Ai niin mä olen kyllä antanut ihan keittämätöntä kraanavettä aina vauvoille esim siis kun annan relatippoja, d-vitskua tai cuplatonia niin sekoitan ne lusikalliseen kraanavettä. muuten en ole vauvoille vettä juottanut, rintamaito siis riittää juomaksi kesäkuumallakin.

Ihan ekaksi onnea Nakerolle vauvasta! Ja tervetuloa minunkin puolestani tälle puolelle.



Muutamassa perheessä ollaan jo vietetty ristiäisiä. Onneksi olkoon ja kivoja nimiä olitte löytäneet mussukoille :)

Meillä alkaa olemaan tuo nimi jo päätettynä vaikka vielä minussa elää pieni toivo että mies taipuisi yhteen minun nimiehdotukseeni mutta tokkopa. Hän ei oikein pidä näistä nykyaikaisista nimistä ja minä taas olen " kaikkiruokainen" nimien suhteen mutta oikein tytön näköinen nimi on kyllä sekin mihin luultavimmin päädytään :)) Ristiäisiä meillä vietetään siis 10.5 ja anoppi kaikeksi onneksi ehdotti että juhlat ja kaste pidettäisiin heidän kotonaan ja se sopii nyt kyllä minulle paremmin kuin hyvin. Eipä tarvitse sitten minun stressata kodin ja pihan siivoamisesta. Tarjottavatkin tehdään kolmeen pekkaan (minä, äitini ja anoppi) niin ei yhdelle kasaudu kauheasti tehtävää.

Kummiasiakin saatiin ratkaistua parhainpäin eli miehen kaksi serkkua tulee kummisediksi mutta kummitätiä vaille taitaapi tämä lapsi jäädä.. Kurjaa mutta kun ei ole ketään ehdokkaita (hyviä ja kunnollisia siis) lähipiirissä niin minkäs teet. Onkohaan se muuten kovinkin harvinaista että lapsella onkin 2 samaa sukupuolta olevaa kummia eikä sitä perinteistä kummitätiä ja -setää?



Tuttia ei meidänkään lapsi osaa syödä. Helpottaisi kyllä montaakin tilannetta jos osaisi mutta ei perusta siitä ollenkaan. Vatsavaivojen yhteydessä meilläkin siitä olisi apua mutta.. Hassua, koska kaksi aikaisempaakin lasta ovat sen hoksanneet heti ja tykänneet mutta tämä tapaus ei :) Onhan se sitten tietenkin helpompaa kun se tutistavieroitus jää kokonaan pois jollei sitä missään vaiheessa opi syömään.



Meillä selvisi hirvittävien ilta- ja aamuhuutojen syy-yhteys.. Lapsi siis huusi kaaressa (melkein sillassa) kipukouristusten kourissa joka ilta ja aamu. Ja monta tuntia. Syömisestä ei tullut mitään kuin pari minuuttia alkuunsa ja sitten se alkoi.. Eli tälläkin lapsellamme todettiin sekä suolisto- että iho-oireinen maitoallergia. Tämä on niin tuttua jo meidän perheessä että enpä juuri osannut muuta odottaakkaan. Vaikka salaa silti sydämessäni toivoin että jos nyt kuitenkin tämä lapsi siltä säästyisi mutta... Atooppinen allergiatausta kun on niin vahva niin se on. Täällä sitä nyt sitten ollaan (taas) apteekin maidoilla ja kipuhuudot ja kouristukset ovat loppuneet. Enään on jäljellä normaaleja vatsavaivoja jotka HUOMATTAVASTI lievempiä huutoja ;). Ovat vaan niin pirun kalliita nuo apteekkimaidot että saisi se kelan päätös jo tulla. Nyt maidot kustantavat meille 26 euroa purkki joka riittää noin 2,5 päiväksi.. Imetyksestä jouduin luopumaan koska en pystynyt sitä maidotonta dieettiä niin orjallisesti noudattamaan mitä olisi pitänyt jos olisi halunnut imetystä jatkaa. Eikä se pelkkä maidotonkaan dieetti olisi välttämättä riittänyt.. Se imetyksen lopettaminen on ollut kaikista tuskallisinta tässäkin vauva-ajassa mutta hyvinpä ovat kaksi aikaisempaakin lasta apteekkimaidoilla kasvaneet ja hyvin voineet. Sainpa kokea sen imetyksen ihanuuden edes sen kolme viikkoa. Mutta se oma henkinen puoli siitä luopumisesta onkin ollut vaikeampaa kestää.. Eiköhän tämä tästä.



Joo, nyt palailen lasten pariin ja ruokkimaan kahta isompaa :)





Ansku78 ja neiti nykerö 1kk.

Nopsaan on viikko mennyt, kaikenlaista tähän viikkoon on mahtunutkin mutta jospa se tästä.

punkelo: meillä kävi sama homma kuin teillä, tulehdusarvo tosin alhaisempi, kävi 30:ssä mutta hoitui itsestään ilman lääkityksiä ja päästiin kotiutumaan keskolasta 3vrk ikäisenä. Eilen kävi neuvolantäti ja paino on noussut hyvin, nyt 4300g vauvan hengitys huolestutti ja hän soitti lastenpolille, tuli reissu sinne, uudet keuhkokuvat joista onneksi ei löytyny mitään. Edelleen vauva pitää erikoista ääntä, mutta syytä siihen ei ole löydetty, joten tarkkaillaan, vakavimmat asiat on onneksi poissuljettuja.

Meidän poika 1v4kk:lla oli myös toi homma, pahempana kuin tällä vauvalla, en ymmärrä miten sattukin näin et taas tuli tollanen.



Vauva on todella rauhallinen, ei turhia itkeskele ja syö hyvin.

Jahas, kutsu käy...



Tuuli

Meidän Aarni Hermanni (tuleva nimi) :o) on " jo" 2vko vanha. Rauhallinen kaveri on muuten mutta herkästi saa masu vaivoja :o( Ja kun imettää haluan ja pitkään niin imetysdieetille jouduin :o( tällä hetkellä joudun karttamaan kahvia,teetä,suklaata,sipulia ja tuotteita jotka sisältää paljon maitoa kuten rahka yms. :o( mutta mieluummin itse olen syömättä kyseisiä herkkuja kuin kuuntelen tuskissaan vääntelehtivää ja rupsuttelevaa vauvaa.



Meillä lapset pääosin on ottaneet vauvan hyvin vastaan. Ainoa ongelma mikä nousi pintaan oli 5 vuotiaan tytön housuun pissailu. Tyttö hakee huomiota pissailemalla housuun ja saamalla hirveitä kiljumis raivareita mutta toistaiseksi nämä kohdistuu suoraan minuun ja vauvaa haluaa hoitaa ja sylitellä paljon.



Ruokahalu meni synnytyksen jälkeen kokonaan ja olen joutunut väkisin syömään että maito pysyy hyvänä mutta ruokahaluttomuuden seurauksena olen laihtunut kahdessa viikossa 9kg! jostain syystä en tunne nälkää enkä myöskään sitä että maha olisi täynnä. Olo mahassa on ihan samanlainen olen sitten syönyt kokonaisen pizzan tai ollut syömättä... mikä lie. Neuvolassa epäili että voisi olla oireileva synnytyksen jälkeisen masennuksen oire tuo ruokahaluttomuus. Sitä nyt seuraillaan.



Vauvalla oli eka neuvola eilen ja 500g oli tullut painoa ja 2 senttiä pituutta lisää. Terkka sanoikin että hyvät on eväät ja ruokahalut pojalla ainakin.



Nyt pitää mennä jatkamaan siivouksia! tuntuu että kaikki kaatuu niskaan kun aika menee vauvan kanssa sohvalla istuessa :o) Se on niin ihana!!! :o)



Niiloakseli ja Aarni

meidan tytto syntyi 14.3, eli on siis nyt kolmen viikon ikainen. synnytys meni hyvin ja kotiintulokin onnistui hyvin. isoveljet ottaneet pienen siskon hyvin vastaan.



meilla eka viikko meni oikein hyvin, mutta sitten vauva akoi hengittelemaan tiuhaan..joka saikaytti meidat vanhemmat. kaytiin sairaalassa naytilla,mutta mitaan syyta ei loytynyt..jotkut vauvat vain hengittelevat nain. kaytiin viikon paasta myos neuvolan laakarilla ja totesi saman,etta sydan ja keuhkot kunnossa ja mitaan sairaudellista syyta ei loydy, haviaa yleensa kuukauden paasta.oletteko muut huomioineet, etta teidan vauvat hengittaisi valilla tiuhaan ja varsinkin nukkuessa..liittyisiko johonkin unen vaiheisiin.



muuten on mennyt hyvin, tytto syo hyvin ja maitoa riittaa.eika huutele turhia,valilla selvasti vatsavaivat itkettaa.



nyt taytyy lahtea nukkumaan, kun vauvakin nukkuisi..

Toivottavasti muutkin maalismammat löytää tän pinon...



Täällä tuli eilen 6 vkoa täyteen ja neuvolakäynnillä sitä juhlistettiin. Painoa on nyt 4320g ja pituutta 56cm ,syntyessä oli 3145g ja 49 cm. Niin me synnyttiin 2,5vkoa ennen laskettuaikaa, joten ollaan helmikuussa synnytty.



Onpa tämä hankalaa kun Edwina melskaa tuossa toisella kädellä.



Äiti ja Edwina

Siirrympä minäkin nyt tälle puolelle. meille siis syntyi pieni tyttö, 3524g ja 50cm, 28.3. klo. 12.41.



Synnytys oli pitkä...27.3 yöllä, kello 2.30 meni lapsivedet ja siitä n. 1,5 tunnin päästä oltiin sairaalassa. Päästiin synnytyssaliin, mutta tilanne ei siitä ruvennut etenemään, joten jouduin osastolle odottelemaan aamulla. Mies lähti sitten kotiin lepäämään.



Jo matkalla sairaalaan alkoi suht kivuliaat supistukset ja siellä osastolla ne vain pahenivat:/

Jouduin kuitenkin sen koko päivän siellä kärvistelemään ilman mitään kipulääkettä:( Oli aika tuskaista.



Illalla klo. 23 sanoin vuorossa olevalle kätilölle,että nyt on tehtävä jotain, en enää pysty vain olemaan. En ollut siihen mennessä nukkunut melkein vuorokauteen, joten väsynyt olin!



Kätilö teki sisätutkimuksen..olin auki vain 2cm, mutta pääsin takaisin synnytyssaliin puoliltaöin.

Sain salissa ensin petidiini? kipupiikin, josta ei ollut minkäänlaista apua.

Tossa vaiheessa koski jo ihan kauheasti.

Supistukset tuli n. 5minuutin välein.



Sitten hengittelin ilokaasua, joka vain teki olon sekavaksi,mutta ei muuta.

Kolmen aikaan soitin miehelle,että voisi alkaa tulemaan sairaalalle(matkaa siis n. 60km).



Olin tässä vaiheesa jo tosi kipeä...

sitten 4.20 sain ensimmäisen epiduraalin, joka ei auttanut ollenkaan!! Tunne oli jotenkin epätodellinen...ajattelin,että aikö mikään tehoa. Mies tuli n. 4.45. Mies sanoi jälkeenpäin,että oli aika järkyttävää katsoa kun kärsin selvästi tosi paljon. Olin kyllä silloin ihan " sekaisin" kivusta. 4.55 minut nostettiin istumaan ja mies tuli auttamaan,kun toinen epiduraali laitettiin.

Se onneksi auttoi melkein heit todella hyvin!:) Kivut hävisivät kuin taikaiskusta. Kipujen tilalle tuli sitten se aivan järkyttävä paineen tunne tonne peffan alueelle!

Se oli kyllä jotain aivan järkkyä...tuntui jo silloin,että pitäisi päästä ponnistamaan. Olin tuossa vaiheessa auki n. 6cm.



Siinä sitten keinutuolissa istuskeltiin ja odoteltiin, josko jotain tapahtuisi.

Sain jossain vaiheessa antibioottiakin tipassa, koska vesien menosta oli mennyt yli vuorokausi ja tulehdusarvot oli vähän korkeat.

Seitsemän aikaan vaihtui kätilö ja mukana tuli myös harjottelija. Oli aoikein asiantunteva:)



Aamulla sitten laitettiin tippa vauhdittamaan synnytystä. N. 11.30 olin jo 10cm auki,mutta en vielä saanut lupaa ponnistaa kunnolla, vaikka mieli olisi kyllä tehnyt jo kauan aikaa!

n. 12.15 sain luvan ponnistaa. Vauvan sykkeet laski aina välillä ja jouduin hengittelemään happea aina työntöjen välissä.



Vihdoin ja viimein klo. 12.41, 26minuutin ponnistelujen jälkeen syntyi rakas prinsessamme!:)



Tyttö oli sininen ja vähän veltto ja häntä piti hiukan herätellä parkumaan. Sain sitten tytön rinnalle ja voi sitä onnea:) Mieskin oli ihan shokissa...vapisi vain siinä vieressä.



Episiotomiaa ei tarvinnut tehdä...välilihaan ei tullut kuin pieni repeämä. Muualta repasin sitten vähän enemmän.



Vauvan happisaturaatio oli hiukan liian alhainen ja hän saikin sitten heti lisämaitoa.

Istukka syntyi melkein huomaamatta.

Kauheimmat muistot jäi ehdottomasti repeämien ompelusta! Se oli jotain ihan järkkyä! Vaikka puudutivat,niin sattui silti ihan älyttömästi...muutaman kyyneleenkin tirautin. Ei tossa vaiheessa saisi enää tuntua kipua!!



Kaikkien toimenpiteiden jälkeen saatiin sitten olla ihan kolmistaan ja syödä voileipiä:)



Kaikenkaikkiaan kyllä oli synnytys hyvä kokemus.



Kestoksi oli muistaakseni merkattu 18,5 tuntia. Kai lasketaan vasta säännöllisistä supistuksista,ei vesien menosta.

Sairaalassa oltiin 3 päivää, eli päästiin maanantaina kotiin. Siellä seurattiin tytön verensokereita juuri tuon happivajauksen takia. Sai aina välillä lisämaitoa,kun oma maito ei vielä ollut kunnolla noussut. Kotiutumispaino oli 3345g.



Eilen kävi terkkakin tytön tarkistamassa. Pelkäsin koko ajan,ettei saa tarpaaksi maitoa juuri tuon sairaalassa kokemani takia.



Terkka sanoi,että parissa viikossa pitäisi saavuttaa syntymäpaino...noh..meidän tytöllähän se oli 3524g...eilen siis viikon vanhana painoi jo 3650g!! Eli oli jo ylittänyt syntymäpainon reilusti:D

KYllä näköjään maitoa ainakin piisaa.



Itsellä on painoa lähtenyt n. 12kg...kyllä huomaakin,kun ei ole enää turvoksissa.

Tyttö kävi eilen ekaa kertaa ulkoilemassa ja kylvyssä. aika rauhallinen tapaus on...öisin vain tykkää äitiä valvottaa:/

Mutta toivottaasti on ohimenevä vaihe.



Niiloakseli: Mulla on ihan sama juttu ton syömisen kanssa. Tuntuu,ettei ole ollenkaan nälkä ja pitää väkisin jotain syödä.



Kyselinkin jo tuolla odotus puolella näistä imetysasioista. Mutta siis tekeekö teillä muilla imetys kipeää? Itselläni vieläkin sattuu aluksi kun tyttö rupeaa imemään...ja koko ajan on rinnat kipeät:(



Rintakumia joudun käyttään juuri tämän takia...enkä usko,että tyttö edes rintaa enää ilman sitä huolii.



Tulipas nyt pitä stoori:)



Aleida ja tyttö 8vrk.