Tulin sitte just jätetyks, puolessa välissä raskautta...

Itse en ole tuollaista läpikäynyt mutta voin vain kuvitella miltä sinusta tuntuu. Olen pahoillani puolestani mutta toivotan teille lämpimän halin kera voimia kaikille paitsi miehellesi!



voi olla, että lapsesi reagoivat myös tähän muutokseen fyysisesti, tuo on heille todella iso shokki niin kuin sinullekkin.



Tsemppiä!!!

Vierailija:

En tiedä lohduttaako yhtään tällä hetkellä, mutta miehesi aikoo sentään jäädä lastesi elämään. Luin jokin aikaa sitten Eeva-lehden haastattelun siitä yhdestä Tampereella asuvasta naisesta (hitsi kun en nyt millään muista nimeä), joka veti 80-luvulla tv-jumppaa. Hänen miehensä lähti toisen naisen luokse ja perusti uuden perheen eikä ole ollut missään tekemisissä lastensa kanssa (olisikohan niitä lapsia ollut 4). Perhe selvisi naisen vahvuuden takia kriisistä, mutta kyllä lapset ovat edelleen katkeria isän hylkäämisestä.

Mulla on ihan pala kurkussa sun tilanteen takia ja toivon hurjasti sulle voimia!!!!!!!

Lapsensakin ovat elämässään hyvin pärjänneet.



Ap:lle voimia :)

Edelleen voimia toivon sinulle. Vaikutat niin vahvalta tolkun ihmiseltä, että luotan kyllä siihen että pärjäät ja suoriut - hyvä että olet osannut hankkia apua jo nyt!



Akuutti kipu ja shokki kyllä hälvenevät ajan myötä, ja sitten on surun ja luopumisen vuoro... ja sitten toipumisen. Ja kuten kaikki muutkin ovat sanoneet, minulla on tunne siitä että asiat kääntyvät vielä kyllä hyviksi elämässäsi. Kunhan et jää kiinni kaunaan ja katkeruuteen (kuten oma samanlaista kokenut äitini, jonka mainitsin aiemmin ketjussa), vaan rupeat liikkumaan eteenpäin sitten kun sen aika tulee.



<<rutistus>>

että sinulla on jopa omaa aikaa, varmaan ekaa kertaa vuosiin.



Ja luulen että yllätyksenä tulee miehellekin että mitä se oikeasti on. Ja että hänellä on ollutkin aika helppoa kun sinä olet ollut mukana. Voi olla että tarvitsee äitiä apuun.

Meillä oli sama tilanne ja jossain vaiheessa mies heräsi kun aloin hoitamaan paperiasioita lakimiehen kanssa. Rankkaa on tiedän, mutta loppujen lopuksi se on kuitenkin mies joka menettää kaiken. Lapset, perheen, vaion, kodin ja kukaan ei tosiaan huoli 5 lapsen etäisää vaikka mies olisi millainen tahansa. AP kaikkea hyvää sinulle ja lapsillesi, muista et sinulla on ihan kaikki.

Huomaat myös etten ole " aina sopivasti tullu raskaaksi" , vaan molempia siihen on tarvittu. Kuten jo monesti sanottu, tätäkin raskautta kypsyteltiin ja harkittiin vuosi. 192 Sulla on oikeus omaan mielipiteeseesi, mutta tässä suhteesa ei ole ketään pakotettu olemaan, eikä mun mies ole harkinnut eroa vuosia.



KIITOS TEILLE KAIKILLE LOHDUTTAVISTA SANOISTA JA HALAUKSISTA!!!!



Tänään on ollu todella vaikea aamu, pienimmäisellä oli koko yön unia: huusi unissaan " isiii" , en oo siis nukkunu lähes ollenkaan. Kaksoset on tän päivän vielä kotona ja pienimmäisen mies vei päiväkotiin. Esikoinen on koulussa.

Vaihdettiin muutama sana miehen kanssa, joka parilla lauseella mitätöi kaiken yhteisen mitä meillä on ollu. On taas niin lyöty olo.

Kahteen ja puoleen vuorokauteen ei oo edes nesteet pysyny sisällä, mitään kiinteetä en oo pystyny suuhuni edes laittamaan.

Neuvolassa sanottiin, että mulle voidaan antaa sairaslomaa kaiken tän takia, sitte ku tää mun (somaattisen syyn sairasloma) loppuu. Tällä hetkellä tuntuu, että tarvitsen sen sairasloman, mutta taloudellisesti se saattaa olla täysin mahdotonta. Pitkä sairasloma ku alentaa palkkaa. En tiedä mitä tekisin.

ap

Ensin kirjoittaa 25 viestiä sujuvasti välilyöntien kanssa ja yhtäkkiä ei muistakaan niitä. Lisäksi tää " lapsi huutaa iisiii" -kuulostaa jotenkin....hmm " liialta" draamalta.

Vierailija:

Ensin kirjoittaa 25 viestiä sujuvasti välilyöntien kanssa ja yhtäkkiä ei muistakaan niitä. Lisäksi tää " lapsi huutaa iisiii" -kuulostaa jotenkin....hmm " liialta" draamalta.

Välilyönnit sun muut on aika pieni seikka tällä hetkellä mun elämässä ja jotain osuutta virheellisen kirjottamiseen saattaa olla henkisellä/fyysisellä väsymyksellä, lasten kanssa yksin olemisella, kaikkien asioiden hoitamisella, pään sisällä pyörivällä kaaoksella ja illalla nautituilla opamoxeilla sekä vatsataudilla (tai stressin aiheuttamalla vatsataudilla, en tiedä kumpi tää on). Olen henkisesti ja fyysisesti loppu, iho on rutikuiva, huulet halkeilee jne. Selittäneekö tämä yhtään kirjoitusvirheitä.

Tukiverkko on aika minimaalinen, mulla ei oo sisaruksia ollenkaan, vanhemmista on elossa vaan äiti, lähisukulaisia ei oo täällä ja kavereilla/ystävillä on omat elämänsä (puhelimessa kyllä puhutaan) ja kotiapua kuulemma voisin saada neuvolan kautta.

ap

Mun mielestä siinä ei oo mitään ihmeellistä, että lapset käsittelee vaikeita asioita unissaan, niinhän me aikuisetkin tehään.

En koe siinä mitään draamaa, että 2,5-vuotias näkee unta isästään, ku isä on aina ollu läsnä ja sitte yhtäkkiä ei enää olekaan.

ap

Ja iso halaus!

Vähän pelottaa, kun tuntuu ettei fysiikka oikein kestä. Huimaus, päänsärky ja jatkuva ripulointi on vienyt ihan kaikki mehut.

ap

Rukoilen myös miehesi puolesta.

ja viimeksi eilen lävähti ruutuun taas " linkittäminen kielletty" .

Ap, voimia mielettömästi sinulle, yritä sivuuttaa nämä provo-huutelijat täällä, ei sinun tarvitse heille mitään selittää.

vasta kun miehen piti muuttaa niin alkoi perua. Ei siltikään sanonut että haluaa jatkaa mutta asuntoa ei vaan alkanyt löytyä. Oli ollut pitkään poissaoleva, ärtyinen yms. ja tyly.

Meni lääkäriin ja sai sairasloman ja lääkkeet, oli ollut ihan uupunut ja masentunut. Myöhemmin kertoi että kaikki tunteet oli ihan poissa, oli ihan turta ja tunteeton olo.

Nyt ollaan taas yhdessä ja tunteetkin sieltä löytyi, mutta oli se pimeä hetki molempien elämässä. Ja vaikea sitä on unohtaakaan mutta ei hajonnut perhe ainakaan.

mutta mä tiedän mistä se johtuu! 201

olimikäoli,toivotan kaikille aurinkoista kevättä ym,tuolla ulkona on jo perhosiakin.

Olisi pitänyt sitten selitellä vähän enemmän...



Ajatus oli, että joskus ne " välilyönnittömät" tulee läpi, joskus ei. Eli ap ei varmaankaan ole joka tekstiänsä aiemmin tsekannut välien kannalta täydellisiksi ja sitten yhtäkkiä lopettanut, vaan tekstit vaan joskus tulee niiden pisteidenkin kanssa läpi normaalisti. Niinkuin esim. 201:n oma teksti.



Ei todellakaan ollut tarkoitus aiheuttaa pahaa mieltä sinulle ap. Muistaakseni joskus aiemminkin tänne olen kommentoinut (nrolla 30?).



Tsemppiä toivottelen edelleen... ja hengessä mukana :)

Sinähän olet ihan poikki, ihmisparka. Kroppasi yrittää kovasti kertoa sinulle, että sinä et jaksa enää kauhean paljon enempää. Sinun pitäisi ehdottomasti levätä mahdollisimman paljon. Käytä hyväksesi se sinulle tarjottu sairasloma vaikka se rahanmenoa tietääkin, tai pian olet toooodella pitkällä sairaslomalla. Käy apteekissa hakemassa jotakin ripulilääkettä, muista tosin mainita siellä se Opamox, jotta osaavat antaa jotakin sellaista, jonka kanssa ei tule ikäviä yhteisvaikutuksia. Sinun täytyy saada ravinto pysymään sisälläsi, jotta et kuihdu ihan kokonaan. Olisiko mahdollista, että miehesi olisi muutaman päivän lapsiesi kanssa ja sinä menisit jonnekin lepäämään? Tai miehesi menisi vaikka sinne äidilleen ja ottaisi lapset mukaansa? Saisi siinä ukkosi maistaa samalla millaista on olla lasten kanssa ilman vaimon apua.



Olen kauhean pahoillani puolestasi, mutta muista: mikä ei tapa, se vahvistaa. Sinä nouset tuosta vielä entistä ehompana.

Kodinhoitaja tms auttamaan kotona ja lasten kanssa. Etenkin kun raskaus tuosta etenee ja olet yksin huolehtimassa kaikesta. Myös sairalsomaa kannattaa pyytää, jos tuntuu ettet jaksa, töitä tärkempää on nyt oma vointisi ja lasten hyvinvointi.



Kyllä pieni lapsi reakoi unissaan, meilläkin 1v6kk itkee joskus unissaa isiä tai äitiä, esim jos toinen on ollut illan poissa ja lapsi kaipaa unissaakin. Outoa epäillä tälläisestä. Tai piste-välilyönti virheistä, niitä sattunut itsellenikin vaikka vuosia täällä kirjoitellut.



Jaksamista sulle näihin vaikeisiin ensimmäisiin päiviin. Pian se pahin alkaa helpottaa ja sulla onneksi ihanat lapset, suurin syy elää! Mies teki ruman tempun, vaikka taustalla olisi masennus tai uupumus, niin raskaana olevan naisen jättäminen... hyi helvetti! Parempiakin miehiä löytyy, usko pois, ei miehesi taida olla mies ollenkaan vaan hiiri!



Kaikkea hyvää sinulle, pienelle syntymättömälle vauvallesi ja isommille lapsille!