Muita, joita ei kiinnosta työelämä? (olen kyllä töissä)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tykkään kyllä nykyisestä työstäni (ihan mukavaa ja huiput työtoverit) mutta olen aina ihmetellyt suuresti niitä ihmisiä, jotka syventyy juttelemaan töistä vapaa-ajalla ja pitää ammattia ihmisen avainominaisuutena. Uskon itse viihtyväni työelämässä juuri siksi, että osaan tasapainottaa sen vapaa-ajan kanssa. Ai kamala, jos pitäisi alkaa avantosaunassa tai kävelyretkellä pohtia, miten selvitänkään ongelman x asiakkaan y kanssa ja kuinka hoidan asian z ajankohtaan å mennessä

Jos mä mietin vapaalla ihan muita kuin työasioita, niin sitten työpäivänä olen kuin puusta pudonnut. En muista, mitä olin viimeksi tekemässä ja mitä pitää nyt tehdä ja miksi.

 

Mä kirjoitan työpäivän lopuksi listalle muistiin asiat, niin ei tarvitse niitä pitää mielen päällä vapaa-ajalla. Toimii, suosittelen.

Työnarkomaanit on säälittäviä MT-potilaita irtisanomisen jälkeen.

Minä. Nyt oon ollut yli 10 vuotta kotirouva enkä ole kaivannut yhtään töihin. Mies tykkää käydä töissä ja sille sopii elättää mua. 

Vierailija kirjoitti:

Minä. Nyt oon ollut yli 10 vuotta kotirouva enkä ole kaivannut yhtään töihin. Mies tykkää käydä töissä ja sille sopii elättää mua. 

Tää kuulostaa ihanalta. 

Kotirouvuus on muuten ihan yleistä Keski- ja Etelä-Euroopassa, USA:sta puhumattakaan, edelleen. Suomessa tämä(kin) asia on demonisoitu.

Vierailija kirjoitti:

Täällä myös sama.

Olen kokki, mutta nyt ollut työttömänä ja elämä on helpompaa.

Ärsyttävät työ"kaverit" utelemassa heti aamusta kaiken mahdollisen.

Mietin, jos kouluttautuisin alalke, missä voisi olla yksin ja työskennellä ilman typeriä ihmisiä meluamassa vieressä.

Postinjakaja maybe 🤔

Introvertti N 39

Postinjakajaksi ei tarvita koulutusta.

Vierailija kirjoitti:

Mulla vähän samaa. Ei ikinä oikein kiinnostanut opiskella ja mikään työkään ei tuntunut ns omalta. Olen koko työurani vain pyrkinyt hakemaan töihin missä palkka on hyvä ja stressikerroin mahdollisimman pieni. Nyt ihan perusduunarihommia missä suht hyvä palkka (6k/kk).ja helpohkoa hommaa, ainoa miinus vuorotyö. Esimies suunnilleen joka kerta kun jutellaan tiedustelee onko mulla minkäänlaisia urasuunnitelmia. Vaan ei kiinnosta yhtään hakeutua johonkin kirjoituspöydän ääreen ns asiantuntijatyöhön kun palkkakin varmaan jäisi pienemmäksi

No hups! Mikä duunarityö tuollainen on ja helppokin vielä? 

Vierailija kirjoitti:

Mä rakastan työtäni, mutta vihaan työelämää. Näin on ollut jokseenkin aina, mutta nyt siten jälkeen viha työelämään kohtaan on paljon suurempi kuin rakkaus ammattiani kohtaan. Jokainen sairastuu täällä aivan väistämättä. 

Tämä sama mulla. Eikä ole hoitoala, veikkaan että sulla on? 

Vierailija kirjoitti:

Kotirouvuus on muuten ihan yleistä Keski- ja Etelä-Euroopassa, USA:sta puhumattakaan, edelleen. Suomessa tämä(kin) asia on demonisoitu.

Suomessa on vaan niin matalat palkat ja kallista elää, että harvalla tuohon on mahdollisuus. Varsinkin jos vielä lapsetkin elätettävänä. Harva työkään loppuin lopuksi mahdollistaa sitä, että puoliso voisi painaa pitkiä päiviä ja tienata kahden edestä. Omalla miehellänikin ylityöt kerryttää vapaita, rahaa niistä ei makseta, eikä niitä ylitöitä kerry kovin montaa tuntia vuodessa. 

Vierailija kirjoitti:

Kotirouvuus on muuten ihan yleistä Keski- ja Etelä-Euroopassa, USA:sta puhumattakaan, edelleen. Suomessa tämä(kin) asia on demonisoitu.

Suomessa kaikki asiat ovat päin perzettä

    Mikä mua tässä suuresti ihmettytti oli että        yli 90% suomalaisista oli vastannut vapaa        vastaus kenttään ja kommentit liittyivät            kaikki samaan aiheeseen. Eli työssä                  käydään vain ja ainoastaan rahan takia.           Jos rahaa olisi ei tultas töihin enään ym... 

   No ei tuo mulle yllätyksenä tullut. Kuuluin         tuohon 90% vastaajista. Mutta se mikä sai       mut ihmettelemään oli että muista maista       vastaukset olivat hyvin erillaisia. Missään         muualla tuota kohtaa(muu) ei ollut                     vastannut yli 60%. Je

Epäilen kyselyn tulosten johtuvan siitä yhdistelmästä, että suomalaiset ovat kansainvälisellä mittapuulla älykkäitä ja poikkeuksellisen, jopa raadollisen rehellisiä. Suorapuheisuutta ja vilpittömyyttä myös ihaillaan meillä paljon ja kehotetaan puhumaan suu puhtaaksi.

Tämä selitys kuulostaa todennäköiseltä. 

Minuakaan ei työelämä enää kiinnosta, kun vaihdoin viime vuonna uuteen työpaikkaan, missä on 2-3 kertaa vuodessa tyhy-päivä ja lisäksi vielä pikkujoulut. Onko kaikkialla työelämä nykyisin tällaista? Olen vanhan liiton ihminen ja haluaisin käydä vain töissä.