***~LOKAKUISET~***VKO 13

Kerroimme lapsillemme (7 ja 9 ) jo aika alussa. Hyvin ovat suhtautuneet ja odottavat kumpikin oman sukupuolensa vahvistumista perheessämme... eli tällä hetkellä on 50/50. Eivätkä muuten ole kertoneet (tietääksemme) kenellekään, vaikka pelotti alkuun tietääkö koko " kylä" viikon sisällä. Muuten olemme kertoneet nyt molempien vanhemmille ja sisarilleni.



En ole vieläkään päättänyt töissä kertomisesta. Ammattiliitosta sanoivat ettei raskaus ole syy jättää ottamatta työtä/jättää palkkaamatta... eli heidänkin kanta oli ettei ole pakko kertoa...



Minullakin terveydenhoitaja sai alhaiset lukemat hemoglobiinista (noin 116) ja käski alkaa syömään rautaa. En uskonut lukemaa, koska 2 edellistäkään raskautta ei tuonut ongelmia ja niinpä otettiin samantien toinen näyte, jossa oli hyvät lukemat (noin 140)!!!! Joskus kannattaa kyseenalaistaa myös ammattilaiset?!

Ja se lääkäri samalla. Vähän jännittää tuo paino, se on varmasti noussut ja en tiedä kuinka paljon. Toivottavasti en ihan hirveitä valituksia saa, minun on nimittäin pakko syödä lähes koko ajan tai tunnin välein, ettei ala pahoinvointi, päänsärky ja huimaus.



Ootteko miettineet jo nimiä? Tai onko jollakin kenties jo valmiina nimet? Meillä oli mietittynä, kun aloimme yrittämään, mutta nyt ne ei enää tunnukkaan niin hyviltä ja meni mietinnät uusiksi :)



Koska aiotte alkaa ostamaan vauvalle tarvikkeita? Meillä ei ole mitään jäljella (esikoinen yli 4v.) ja kova polte olisi alkaa jo ostelemaan kaikkea! Ihan käytännönkin syistä, noihin tulee mukava kokonaislasku, kun miettii sängyn, vaunut, sitterin + kaiken muun, elikkä pitäisi hieman osissa pikkuhiljaa ostella niitä. Olisiko ihan pöpiä alkaa ostelemaan jo, kun nyt rv 13+1? Kamalaahan se olisi, jos menisi kesken ja pitäisi niistä luopua tms., mutta itse ainakin koen, että se keskenmeno on muutenkin niin paha paikka, ettei ne tavarat siinä enää paljoa meinaa. Aiomme kuitenkin yrittää sitten uudestaan...



Eipä kai muuta sitten, mukavaa päivää kaikille!



Lillian 13+1

Selvisikö, miten niissä tutkimuksissa kävi?



Minulla jatkuu sairasloma influenssan takia. Olen hyvin, hyvin kypsä olemaan kotona ja aloittamaan joka ikisen työviikon peruttamalla menoja. Mies ja esikoinen eivät enää jaksa paljon noteerata, elävät omaa elämäänsä ja minä sairastan suljetun oven takana makuuhuoneessa. Lähinnä olen nukkunut, joten päivät on menneet kyllä nopeasti.



Kun osalla on ollut erilaisia kipuja, niin työterveyslääkärini vannotti, että nykytiedon mukaan myös Buranaa voi ottaa raskaudessa, kun valittelin, että Panadol ei juuri tehoa särkyihin.



Minä haluan ehdottomasti mieheni mukaan synnytykseen. Ajattelen sen yhteisenä koitoksena ja viimeksi hän oli ainakin korvaamaton. Olin vielä kotona, kun alkoi ponnistuttamaan ja pääsimme sairaalaan tasan miehen rauhallisuuden takia. Oli hänestä siellä synnytyssalissakin apua. Mies on vasta jälkeenpäin kertonut, että hänellä tuli pitkään paha olo, kun muisteli sitä verimäärää. Silloin hänestä ei kyllä huomannut sitä lainkaan. Itse en edes nähnyt verta, vaan muistan että siinä vaiheessa vauva oli sylissä ja kaikki oli hyvin. Mutta sitä taisi jälkeisvaiheessa tulla aika reilusti.

Heips kaikki ja tervetuloa uudet!

Mulla oli aamulla neuvolalääkäri, kaikki ok ja sydänäänet kuuluivat taas oikein hyvin! Tuli tosi hyvä olo kun ne siellä kuului taas, eli ei mitään hätää.

Joku kysyi tosta napakorun käytöstä; mä poistin napiksen melkeen heti kun olin plussannut, ei siitä varmaan mitään haittaakaan ole alkuraskaudessa mutta loppuaikana en pitäis. Mahanahan venyessä voi tulla aika ruman näköinen arpi..

Meillä on ihan itsestäänselvyys että isukki tulee mukaan synnytykseen, ei toista puhetta edes!! :) Loukkaantuisin aivan älyttömästi jos ei mukaan haluaisi. Yhteinen projekti niin " yhdessä" kärsitään synnytyskin..

Eilisen olin poissa töistä kun olotila oli aivan kamala ja kuumetta oli hiukan, nukuin oikeestaan koko päivän ja nyt olo on ihan erilainen.

Hirveesti tekisi mieli jo ostaa kaikkea vauvan vaatetta ja yms mutta hiukan aikaa vielä yritän olla ostamatta, enkä niin hirveesti mitään vaatteita meinaa ostaakkaan. Kokemuksesta tiedän että niitä tulee kaikilta lahjaksi.

Jospa jatkan töiden tekoa vaihteeksi..



katjaäippä ja masukki 12+2

En ole ehtinyt vähään aikaan käydä sivuilla edes lueskelemassa mitään, kun oltiin viikko reissussa ja nyt koko pääsiäisen olen ollut töissä.. kauhia kiirus päällänsä kokoajan.. mutta nyt sitte vähä jotain jos kertoisi kuulumisiakin :)



Mulla siis eka neuvolakäynti takana ja eipä siellä juuri muuta kun täyteltiin lappuja ja otettiin verikokeet. Sydänääniä ei edes ehdottanut kuunneltavan, sanoi vaan että niitä on turha yrittää kuunnella vielä tässä vaiheessa. mutta tosi kiva oli neuvolan täti kuitenkin :) ja sitte viikon päästä olisi se eka ultra, sitä tässä kovasti odotellaan että sais sitte varmuuden tästä raskaudesta..



nyt ei ole enää olllut niin pahaa pahoinvointia, paitsi että tänä aamuna kyllä joutu vessanpönttöä käydä tervehtimässä.. yök! mutta että ei ole sitä huonoa oloa enää koko päivää aamusta iltaan. nyt olen huomannut että varmaan pari viikkoa on röyhtäyttänyt aivan mielettömästi, ja lähes kokoajan!! Huitshapeli taisi puhua ihan samaa. en sitte tiedä onko se jotain närästystä vai mitä lie, mulla kun ei koskaan sellasta ole ollu.. :D mut kyllä on kamalan kuulosta ku kokoajan röyhtäilee ja kuulostaa ihan mieheltä! :D



nooh..ja siitä töissä kertomisesta. itse ajattelin yrittää uskaltaa kertoa tuon ultran jälkeen ja sitte myös vanhemmille.. vähän kyllä jännittää, mutta eiköhän se siitä!



tässähän tätä omaa napaa jo tulikin, nyt ei muuta kun kiireesti lumitöitä tekemään että pääsee pihasta lähtemään autolla töihin!



Mukavaa päivänjatkoa!



emMiina84 rv10+0

Vitsi kun netti äskön jumi! Myt täytyy käyttää tilaisuutta hyväksi kun se taas näemmä toimii!



Lillian kyseli nimien mietinnästä ja tavaroiden hankinnasta. Meillä itse olen miettinyt jonkin verran tytön nimiä (en osaa ajatellakaan, että tämä voisi olla poika!), yllättäen ne ei vaan sovi siipalle. No, onhan tässä aikaa. Tuon meidän kohta yksivuotiaan tytön nimi päätettiin muka varmaksi vajaa kuukausi ennen syntymää, mutta vaihtoonhan sekin nimi meni, joten enpä sille nimen miettimiselle turhan paljon painoarvoa laita ennen kuin vauva on konkreettisesti olemassa :) Nyt olen kuitenkin ihan hirmu ihastunut Vernaan ja Sylviin. Toisaalta ,eillä tuon tytön nimi ¿tarkoittaa¿ jotain, niin toisaalta olisi kiva jos sama ¿teema¿ toistuisi nytkin...



Ja noista tavaroista. Meillä siis tyttö on vielä alle vuoden, joten kaikki tarpeellinen on tallessa. Tosin siis tuplarattaat pitäisi hankkia. Yksi tuttu olikin laittamassa omiaan kirpparille ja kyseli, josko olisin halunnut ne halvalla. Mutta taidan odotella vielä sen parikymmentä raskausviikkoa ennen noiden hankintaa. Tuon ensimmäisen kanssa olin hätähousu ja hankin vaunut jo ennen rv30 ja nehän oli sitten vaan tiellä. Ja sitten olen ajatellut jonkun kehdon tai ehkä jopa riippukeinun hankintaa ihan pikkuvauva-ajaksi, meillä neiti siis olisi puolitoistavuotias jos vauva syntyy ja käyttää lienee itse vielä tuolloin pinnasänkyä... Itsellä kyllä on takaraivossa vähän sellainen (sangen typerä) ajatus, että jos vauvalle ostaa jotain niin, sitten meneekin kesken. Vaikka olen kyllä tämän raskauden kanssa osannut ottaa huomattavasti rennommin kuin ensimmäisen kanssa.



Mutta eipä tässä kai muuta tällä erää!



Coltsfoot ja mini-Helmi 12+3 (vitsi meikä on ihan sekaisin näitten viikkojen kanssa...)

hei vaan kaikille!



meillä oli eilen toinen ultra naistenklinikalla, jonne matkustaminen todella todella rassaa ollaan täältä surullisen kuuluisasta jokelasta ja Diabeteksen takiahan minut sinne naistenklinikalle laitettiin... tämä on tosiaan ensimmäiseni ja onnellinen vahinko :) ei ollut vielä suunnitelmissa, mutta lahjana sitä pidän.. Muutokset jännittävät... ja tuntuu, että minulta ja mieheltäni odotetaan, että tiedetään kaikki asiat jo etukäteen. Olen kuullut " huhua" :), että olisi jtn ruokia mitä ei saisi raskauden aikana syödä? missä vaiheessa tälläisen ohjeistuksen saisi, että mitä saa syödä ja mitä ei.?? vai kuvittelenko vaan, että tälläinen on...

Olen siis mtj08 tai olin. Olen varmaan vahingossa vaihtanut (?) salasanani kun en enää vanhalla nickillä päässyt sisään, joten uus oli tehtävä. Coltsfoot (meniköhän oikein) mulla on ihan sama homma. En uskalla ostaa mitään noita juttuja ja vähänkin jos iloitsee tästä niin ihan varmana menee kesken. Mä tiedän sen että kun mun lähipiiri saa tietää asiasta niin sieltä mä saan ainakin vaatteita jos ei muutakin. Eli vaunut, hoitopöytä, sänky ja turvakaukalo veikkaan että joudutaan ostaa. Ja ihan varmana viimeistään kesän ale myynneistä ostan jotain. Montaa mekkoo tai sinistä vaatetta en uskalla ostaa kun me ei meinata ottaa selvää sukupuolesta. Eli mein vauvan vaatteet tule olemaan valkoisia, keltaisia tai vihreitä. Noin suurinpiirtein.



Moni on puhunut muuttamisesta. Me asutaan tällä hetkelle vajaa 60m2 kaksiossa kaksin +iso koira, joten jos ei ihan heti ni kyllä jossain vaiheessa on muutto edessä. Tonne makkariin ei mahdu ison sängyn lisäks oikein mitään, puhettakaan pinnasängystä. Kolmioon meinataan hakee mahd. läheltä keskustaa. Kaveri sano että heidän talossa on jatkuvasti vapaita asuntoja ja keskustaan on n. 15 minuutin matka, ei paha ollenkaan.



Mä sain vihdoin ultraan ajan ja se on 2 viikon päästä. Mä jouduin vaihtaa sen ajan ja aika vastahakoisesti nainen puhelimessa suostui antamaan mulle toisen ajan, vaikka paperissa lukee että jos aika ei sovi sen voi vaihtaa.



Ja muuten, mulla on tuo huono olo melkein kokonaan hävinny. Eilen illalla kun silittelin ison kasan vaatteita niin yhtäkkiä tuli sellanen hetki kun piti käyä istumaan. Ihan tuntu siltä että kohta tulee oksennus, mutta kertaakaan ei oo VIELÄ tullut. Onneks! Mitenkäs muilla? Vieläkö on yhtä huonoa oloa vai onko myöskin alkanu helpottaa?



crabu-87 9+3 eli siis mun vanha nikki on mtj08 mutta sillä en päässyt sisään joten piti tehä uus.

Elikkä toinen neuvolakäynti tänään ja lääkäri samalla. Kaikki ihan ok, paino oli noussut ihan kivasti, muttei terkka siihen oikeen mitään. Sano vain, että " pääsiäinenhän on Suomessa ruokajuhla" ja että " syöt nyt niin paljon, ettei tule huono olo ja mietit myöhemmin sitten tarkemmin, kun pahoinvointi loppuu" , kun olin pelännyt kauheaa saarnaa. Ei minulla kyllä ole pahoinvointia enää, mutta alkaa siis huimaamaan ja päätä särkemään, jos on kauemmin syömättä. Pelkäsin, että minulla on jokin infektio, mutta se olikin lääkärin mukaan vain hiivaa. Sanoi, että saa käyttää kaikkia apteekin tuotteita hiivaan? Eikös jotkut ole puhunut, ettei saisi..? Ihanan sykkeenkin kuulin ensimmäistä kertaa tänään :)



Onnea hiirimatto87 ja tervetuloa mukaan! Täällä taitaa olla aika paljon ketjuja erikseen noista, että mitä saa syödä ja mitä ei. Myös ensimmäisellä äitiysneuvolakäynnillä sitten ainakin minä sain sekä kirjallisen että suullisen infon noista.



Minä ajattelin kyllä rohkeasti alkaa pikkuhiljaa hankkimaan niitä tavaroita. Ei ole varaa ostaa sitten muutamassa kuukaudessa kaikkia noita isoimpia :( Pitää ne vaikka paketissa sitten kellarissa, ettei ole tiellä.



Olen tässä ajatellut, että Cosmopolitanin olisi aika vaihtua johonkin vauvalehteen. Olen miettinyt tuon Vauvan ja Kaksplussan väliltä. Onko kokemuksia, kumpi on mielestänne parempi ja miksi? :)



Lillian 13+1

Pahin ns yleinen yökötys ja etova olo alkaa helpottaa.Mut sen sijaan oksentelu on PALJON voimakkaampaa ja mahaan sattuu joka kerta sen jälkeen. :( Väsymys oli muutaman päivä aika vähäistä,mut eilen ja tänään olen taas ottanut vähintään 2 tunnin päivätorkut.Tää on aivan järkyttävää. Ja maanantaina pitäis muka aloittaa kesätyöt,voi herttinen...

Meilläkin on mietitty noiden vauvatavaroiden hankintaa. Kun tuo poika on jo 8v niin mitään ei tosiaan oo tallessa.Mieskin vaihtunut tässä lasten välissä ja joskus ajattelin ettei enää ikinä...Onneks pyörsin puheeni. :) Mä oon ollu työttömänä ja nytkin pääsin vain 3kk töihin (koska tuskin jatketaan tän mun tilani takia.Juhannuksen jälkeen 2 jatkaa syksylle joten minä tuskin oon toinen niistä.) Vaunut kun mielelläni hommaan uutena tai sit sellaiselta tutulta et tiedän et ne kestää. Pojalle aikanaan sain käytettynä liki ilmaiseksi vaunut ja uudet jouduttiin kuitenkin myöhemmin hankkimaan. Hankittavaa on niin paljon et tuntuu liki pakolliselta alkaa niitä haalimaan. Ikävää tietty jos jotain vielä sattuu,ja niitä sit siirrellä pois tms.. Mut sellaistahan tää elämä on.



Jaaha,tulipa taas höpistyä.





Määitte + Mini08 11+6

Yrttimaaria: Minulle th sanoi neuvolassa että voin jatkaa raudan syöntiä. Otan kyllä vaan yhden pillerin päivässä, vaikka pitäis ottaa kaksi, ja ilmiesesti tuo rauta mitä syön on aika mietoa ja siksi tuntuu ettei suurta apua ole.

Meillä tyttö kohta 3.5v tietää jo vauvasta. Itseasiassa jo ennen kun plussasin tai itse osasin aavistaa mitään, tyttö oli menny töissä (on siis minun mukana perheessä hoitamassa lapsia) kailottamaan että meille tulee vauva ja sellaista. Varmasti myös päiväkodissa kailotti kaikille. Ite sanoin kaikille että ei ole tulossa ja ihmettelin tuota tytön innostusta yhtäkkiä vauvoista. Siinä sitten plussa testi kourassa naureskelin että niin se tyttö tämän jotenkin aavisti etukäteen. Nyt hänelle on pääasia että hän saa viedä carneval-keksejä päiväkotiin kun vauva syntyy:) Yksi päivä hän kysyi, että miten se vauva pääse pois sieltä masusta ja mistä se tulee, minä siinä yritin selittää että äiti menee sairaalaan ja vauva syntyy siellä:)



Meillekkin on itsestäänselvyys että mies tulee mukaan synnytykseen. Kyllä minäkin loukkaantuisin jos ei haluaisi tulla ja minä en halua mennä sinne ilman miestä:) esikoisen synnytys oli suht helppo, yhdeksän aikaan illalla ottivat sisään ja 03.25 tyttö syntyi. Tosin olin edellisen yön ja päivän kärvistellyt supistelujen kanssa. Nyt sitten mua jännittää ja pelottaa ihan hirveesti tuo seuraava synnytys vaikka mitään syytä ei ole. Jo ennen kun aloin toista odottamaan, niin mietin usein että en halua enää synnyttää. Joku siinä pelottaa, kai oon sitte liikaa lukenu ja kuullut kauhukertomuksia synnytyksistä. Ehkä tää on vähän hölmöä pelätä, kun eka synnytys meni ihan hyvin eikä siitä jääny mitään huonoa mieleen.



Tarvikkeiden hankkimisesta oli juttua. Meillä on vaunut ja sänky säästetty. Hoitopöytä oli aika rämä, niin heitettiin se pois ja tälle vauvalle ostetaan vain sellanen hoitoalusta mikä laitetaan pesukoneen päälle. Mitään suurempaa ei tarvitse ostaa ja esikoisen vanhoja vauvanvaatteita on hirvee määrä, tosin tyttöjen vaatteita melkein kaikki mut mitäpä tuosta. Kyllä sitä kuitenkin tulee kaikkia ihania vaatteita hankittua vauvalle, en viitsi vielä edes mennä vauvojen puolelle katsomaan kun en pystyisi hillitsemään itseäni :)



Mulla on ihan sellanen olo että tyttö tämäkin on. Ei jotenkin osaa kuvitella meille poikaa. Esikoisesta ei haluttu tietää etukäteen kumpi tulee ja yllätys se tyttö oli kun kaikki uumoili poikaa:) ja sitten äkkiä ostamaan vaaleanpunaisia vaatteita. mut nyt tarvii mennä tekemään jotain ruokaa. Ai niin omassa olossa ei ole muutoksia. Väsyttää, oksettaa, eikä tämä poskiontelontulehduskaan ole ilmeisesti menny noilla lääkkeillä ohi, että olo aika kamala koko ajan mut jospa tämä tästä vielä joku päivä. Mulla on ens tiistaina np-ultra ja viikkoja on silloin vasta 10+5. Yritin puhelimessa sanoa, että olen käynyt jo ultrassa ja viikkoja on vähemmän, kun mitä kuukautisista laskiessa pitäsi olla mut ei sanonut siihen mitään.



äitykkäinen rv10

Minulla tehtiin joku nestelöydös tuolta päästä, poskionteloiden takaa jostain pikkuonteloista (?!). Se aiheuttaa huimausta, päänsärkyä ym ym muttei ole kuolemaksi ja on ihan hoidettavissa, viimeistään raskauden jälkeen. Ensi viikolla kuitenkin tutkimukset neurologisella jatkuu, haluavat varmistaa ettei aivosähkökäyrissä ole mitään häikkää. Siihen saakka olenkin sitten ajokiellossa, mikä aiheuttaa yllättävän paljon harmia kun maalla asutaan. No, kaikkeen sopeutuu.

Sairaslomalla olen toistaiseksi, kunnes vaiva varmistuu/selviää. Luultavasti ainakin pari viikkoa vielä.



Sairalassa ollessa minulle tehtiin taas myös ultra, siellä kaveri vilkutteli ja imi peukaloaan, kovasti oli taas liikekannalla. Lääkäriä huvitti kun kättä piti vatsalla ja kaveri sitten työnsi vastaan niin että vatsan päältä tuntui. Itsekin tietyissä asennoissa tunnen kun kääntyilee jos vaan sattuu esim, housunkaulus olemaan tiellä.



Meillä kerrottiin neljä vuotiaalle melkein heti kun jouduin jäämään sairaslomalle, olisiko ollut rv 6. Puhuttiin siitä, että masussa on vauvansiemen ja se kasvaa siellä. Joskus sitten käy niin, ettei se kasvakaan riittävän isoksi vaan menee taivaaseen enkeliksi vilkuttamaan. Meillä nämä siemen, istutus ja kasvatus-jutut on tytölle tuttuja ja tärkeitä. Muistaa myös kun odotin pikkusiskoa ja vauva sitten syntyi. Juniori on nyt 1 v 6 kk eikä asiasta ymmärrä tuon taivaallista. 4 v tietää että jos hyvin käy niin uusi vauva syntyy syksyllä kun marjat on kypsiä. Teineille (15 ja 17 v) ja isovanhemmille kerrottiin kans aika ajoissa. Meillä kun keskenmenoja on llut aieminkin niin kyllä siitäkin osaa jo kertoa. Ja nykyään kai kaikki tietää ettei ole itsestään selvää että vauva siitä tulee ja se elossa pysyy...



Mutta nyt iltäpesulle neitien kanssa että saa ne joskus nukkumaankin...

miutsinmutsi: Hui tuon sun nestelöydöksen kanssa! Taidat olla aika sinut asian kanssa, mitä nyt kirjotuksesta voi päätellä. Hyvä kuitenkin kun oireillesi on löydetty syy!



Musta tuntuu, että mä oon jokin väliinputoaja:( Mulle tuli hirveen vahva tunne että pienellä ei ole kaikki hyvin. En päässyt edes sydänääniä kuuntelemaan:( Sinne ekaan ultraan on vielä 13 pitkänpitkää päivää ja pelkään hirveesti huonoja uutisia:( Neuvolaan on vielä sitäkin pidempi aika. Onkohan ne tarkotuksella tehnyt näin, että ei tarvi turhaan alkuraskauksien keskenmenoille käyttää kallista aikaa:´(( Hyi mitä ajatuksia:( Mä oon ollut tosi herkällä päällä, purskahtelen itkuun vähän väliä. Eikös niiden tunteiden pidä heitellä? Missä se onni ja autuus on?



huitshapeli ja lilliputti 9+3

Näköjään menee noi vapaapäivät melko hyvin, kun voi lepäillä. Nyt taas kun pitää töissä olla, illat on aika kamalia.



Pakko kommentoida tuota miehen mukaantuloa minunkin. Asia on meille molemmille jotenkin itsestäänselvyys. Mies oli mukana molemmilla aiemmilla kerroilla ja tulee tottakai nytkin. Apua ei ole varsinaisesti ollut, mutta henkinen tuki on erittäin tärkeä. Samoin musta on tosi tärkeää, että paikalla on tuttu ihminen. Esikoisen sai mies aikanaan kylvettää heti synnytyksen jälkeen, toista lasta ei jostain syystä Mikkelissä edes tarjottu isälle. Täytynee tällä kertaa muistaa ihan erikseen sanoa asiasta jo etukäteen.



Nimiä on meillä mietitty lähinnä huumorilla. Ei olla aiemminkaan mietitty nimeä etukäteen eikä siis aiota nytkään. Nimi päätetään sitten kun nähdään minkänäköinen uusi tulokas on:) Työnimenä tällä hetkellä " Rauha-Kalevi" .



ellu333 10+6

jep tosiaan mä olen kaksi kertaa käyny tuolla neuvolassa ja en ole saanu mtn ohjeistusta siitä mitä tosiaa voisi syödä...

No ei neuvolantäti uskaltanu ottaa ees verinäytettä et piti mennä labraan erikseen...



pahoinvointi on kadonnut melkeen kokonaan onhan tuota vielä mutta ei niin kauheesti kun alussa.. kiukutttaa vaan kokoajan ja väsyttää.. kyllä ne miehetkin saa kestää ainakin meillä... :))



meilläkin muutto jossai vaiheessa edessä isompaan pitää päästä meillä on nyt 60 neliöinen kaksio mikä nyt riittää alkuun hyvin, mutta 2x koira... toinen menee mun vanhemmille koska on äksy ja saattaa purra tai no raadella... toinen jää meille <3 on sellanen kaikkia rakastava höntsä..

Hei kaikille! Minäkin tulisin mielelläni mukaan vielä.



Ensimmäistä odotellaan ja eka neuvolakäynti on takana. Eilen oli lisäksi ultra. Ihan hyvin näytti olevan olot ja yksi tulija siellä näkyi. Laskettu aika meni pari päivää etiäpäin, eli se on 17.10. Pituutta oli 3,4cm.



Ensi viikolla on ensimmäinen lääkäriaika, se vähän jänskättää kun en tiedä mitä siellä tapahtuu.



Raskaaksi tuleminen kesti aika pitkään ja luulin jo, että pitää hoitoihin mennä. Aika ylläri olikin sitten, että onnistui. Syksyllä kävin yksityisellä ultrassa ja siellä näkyi silloin että on pco:ta. Sen jälkeen en liikoja toivonut.



Kenellekään ei olla vielä kerrottu odotuksesta, kun tämä on vielä niin alkuvaiheessa ja kaikki tarkemmat tutkimukset on vielä tekemättä. Odotellaan ainakin niiden tulokset ja sitten joskus kerrotaan, kun maha alkaa näkyä. Nyt se on vasta vähän turvoksissa, eikä kukaan huomaa mitään. Tiukimpia farkkuja ei ole enää pystynyt aikoihin käyttämään. Paino ei kuitenkaan ole noussut yhtään.



Kukaan ei edes osaa odottaa, että saatais vauva joten on helppoa pimittää:) Ollaan oltu yhdessä vuodesta 2001 asti eikä olla naimisissa (kihloissa ollaan)vielä, joten vauvauteluita ei pahemmin ole. Varmaan aika ylläripommi se tieto tulee monille olemaan, hih.



Toiveissa olisi virallistaa suhde kesällä, ihan vaan saada maistraatista joku käymään ja nopsa tilaisuus vaikka mökillä. Ei mitään juhlia eikä vieraita. Joskus myöhemmin sitten järkättäis juhlat ja siunaustilaisuus kirkossa. Saa nähdä taipuuko mies ajatukseen, mulle tuo kyllä olisi henk.koht. tärkeää.



Olosta sen verran, että on ollut useita viikkoja paha öklöttävä olo koko päivän ajan, paheten iltaa kohti. En kuitenkaan ole oksentanut kertaakaan vaikka olo on ollut tosi inhottava. Sellainen merisairas tunne koko ajan. Pissattaa useasti ja pientä kuumeilua on usein. Monet ruoat inhottaa ja vaikea keksiä, mitä söisi. Tän viikon olen ollut sairaslomalla, kuume on noussut sen verran ja paha olo ollut erityisen kova nyt. Toivottavasti tämä kohenee pian.



Hauskaa viikonlopun alkua kaikille!



11+2

Pari päivää nettipimentoa takana ja nyt vasta tänne pääsin kertomaan eilisestä ultrasta.



Elikkä tässä tulee nyt pelkkää omaa napaa, mies menee illalla saunailtaan niin luen teidän jutut sit paremmalla ajalla.



Käytiin siis eilen np-ultrassa. Miuta jännitti niin paljon että meinasin oksentaa siinä kun odoteltiin. No huoneeseen päästyä kätilö nopsaan kurkkasi jo mahan päältä vauvaa ja siellä se köllötteli!!! Voi että oli ihana nähdä kuinka pieni sydän sykki. :D Kaikki oli tosi hienosti ja turvotustakaan ei ollut kuin 1,7 eli normaalin rajoissa.



On kyllä nyt niin onnellinen olo ja voipi tästä raskaudesta alkaa ihan nauttimaan.



AngelEyes ja masukki 11+3

Hei taas pitkästä aikaa! Aika monella meistä on näköjään menossa piinallinen ultran odotus, täällä myös. Tsemppiä, ja toivotaan että ikävät uutiset loppui tällä listalla tykkänään. Viime päivinä on keskenmenouutiset mielestäni harvinaistuneet, ehkä ollaan kohta voiton puolella!



Mulla oli ihanat 6 päivää vapaata töistä, otin päikkäreitä ja lepäilin, hyvää teki. Olo on helpottanut vähän, vaikka päivästä kyllä riippuu: joskus yököttää enemmän, joskus vähemmän.



Kerroin pomolle, otti uutisen ihan hyvin (paitsi että antoi mulle kaikenlaisia neuvoja ruokavaliosta ym... Mihin se oikein sekaantuu???). Lupaili vähän että jatkaisi parin määräaikaisen työntekijän sopimusta (jotka o tehneet paljon mun kanssa hommia) sen lisäksi että palkkaisi mulle sijaisen, ihan kiva.



Isän läsnäolosta synnytyksessä: on tietty vielä vähän aikaista miettiä synnytystä, mutta kyllä mä haluan mieheni sinne mukaan.



Viikonloppuja !



Cerise rv 11+1

Pitkästä aikaa uskallan taas kirjotella tänne. Pelko on ollut läsnä joka päivä, mut tänään pääsin neuvolan ultraan ja siellähän vaavi potki ja sätki ko mahoton. Vielä olis kaks viikkoa np-ultraan, mutta kyllä sen nyt jaksaa kun näki et sydän lyö =).Öklötys jatkuu edelleen ja maha kasvaa ettei mahu kohta omiin vaatteisiin.....

Paljon on joukostamme puonnut, mutta uusiakin on mukaan tullut.

Toivotaan kaikille maaliin pääsyä!!!!!!

Ja meillä ainakin iskä tulee mukaan synnärille.



Helpotuksen huokaisulla leipuri 11+0

Kaikki meni ihan hyvin...sydänäänet ei vielä kuulunnu mut en ole huolissaan ei esikostakaa kuulunu ensimmäisellä käynnillä. 10 pvä ois sit lääkärineuvola ja 22.4 se ultra...mites sitä jaksaa odotella sinne asti...



mut nyt takas ruuan laittoon



pikku ja papu RV10