Ponnistaminen ja suonikohjut alapäässä?
Kertokaapa kokeneet, joilla on ollut ihania suonikohjuja alapäässä, että onko se vaikuttanut ponnistamiseen mitenkään? Onko kipu kovempaa? Mitä kivunlievitystä kannattaa pytää ponnistamiseen? Kertokaa vertailevia kokemuksia ponnistamisesta ilman suonikohjuja ja niiden kanssa.
Itsellä eka synnytys meni muuten mukavasti, mutta se ponnistusvaihe... kesti siis 1,5 tuntia ja vauva imukupilla maailmaan. Tuloksena repeämiä ja VALTAISAT peräpukamat. Haavat paranivat hyvin, mutta ne pukamat.... Nyt odotan toista, viikkoja 29 ja on alkanut mietityttää tuo tuleva synnytys. En varsinaisesti pelkää, mutta huomaan ajattelevani asiaa aika paljonkin. Erityisesti tuo ponnistus on mielessä, kun edellinen oli niin rankka ja nyt vielä siitä syystä, että tässä raskaudessa mulla on jo nyt peräpukamat sekä suonikohjuja alapäässä!!! Niitä ei siis ollu ekan raskauden aikana. Jotenkin tuntuu, että paine voisi olla vielä kovempaa noiden riesojen kera... Joten kertokaa kokemuksia!
Niin ja onko joku alkanut öljyämään/rasvamaan välilihaa ennen synnytystä, jotta siihen tulisi venyvyyttä lisää? joskus olen kuullut jonkun tekevän sellaistakin. Onko jollain kokemusta siitä? Itse voisin tehdä mitä vaan, jotta tuleva synytys ja ponnistus helpottuisi.
Kommentit (6)
Itselläni oli suonikohjuja alapäässä tässä toisessa raskaudessa. Neiti kuitenkin syntyi hätäsektiolla niin, etten ehtinyt lainkaan ponnistusvaiheeseen. Kokemuksesta en siis voi puhua, mutta kun neuvolalääkäri totesi suonikohjut hän mainitsi, että ne eivät synnytykseen vaikuta. Oletan siis että kaiken sen muun ponnistukseen liittyvän ohella nuo suonikohjut eivät ehkä tunnu missään.
Hyvää synnytystä sinulle!
Hei Tane,
Ymmärrän hyvin huolesi tuosta ponnistusvaiheesta, suonikohjut emättimessä ja peräpukamat voivat olla hyvinkin kipeitä. Synnytyksessä on monta asiaa, jotka saattavat vaikuttaa siihen, miten ponnistusvaihe sujuu. Voit myös itse olla aktiivisesti vaikuttamassa ponnistusvaiheeseen. Kuten tuossa joku muu jo mainitsikin, niin uudelleensynnyttäjällä ponnistusvaihe on kuitenkin yleensä huomattavasti lyhyempi, kuin ensisynnyttäjällä.
Tässä muutamia asioita, joilla on merkitystä ponnistusvaiheen sujumisen kanssa:
Kipulääkkeet
Esimerkiksi epiduraalin yksi ikävistä sivuvaikutuksista on, että se saattaa pitkittää synnytystä, nimen omaan ponnistusvaihetta. Tämä saattaa johtua esimerkiksi siitä, että epiduraali saattaa viedä tunnon lantionpohjan lihaksista, joiden tehtävä on ohjata vauvaa kääntymään oikeaan asentoon. Tällöin saattaa olla, että vauva jää epäedulliseen asentoon ja se pitää auttaa imukupilla ulos. Tilanne saattaa johtaa myös keisarinleikkaukseen. Epiduraali saattaa myös aiheuttaa sen, ettei äiti tunne ponnistuksen tunnetta ja lisätä vakavien välilihan vaurioiden riskiä. Kipua voi onneksi lievittää myös monilla ei lääkkeellisillä keinoilla.
Ponnistuksen tunne
Joillakin synnyttäjillä ponnistuksen tunne saattaa tulla jo ennen kuin kohdunsuu on auennut 10 senttiin, toisilla saattaa mennä jopa tunteja, ennen kuin ponnistustuksen tunne alkaa tuntua. Tätä taukoa sanotaan ns. ¿Rest and be thankful¿ vaiheeksi, jolloin supistukset saattavat siis kokonaan loppua joksikin aikaa ja äiti voi levätä ja kerätä voimia ponnistusvaiheeseen. Joskus kuitenkin kätilö saattaa pyytää äitiä aloittamaan ponnistuksen ilman supistuksia. Tämä saattaa johtaa siihen, että äiti tuhlaa paljon voimia ponnistamiseen, vaikkei keho ole vielä valmiina tuohon vaiheeseen. Kun vauva sitten vihdoin on oikeassa asenossa valmiina syntymään, äiti on jo niin poikki, että lopulta tarvitaan esim. imukuppia avuksi. Imukupin kanssa taas useissa sairaaloissa tehdään episiotomia.
Asento
Synnytyksen aikana kannattaa pysyä liikkeessä, sillä pystyasennot edistävät ja tehostavat synnytystä, jolloin lääkkeiden tarve vähenee. Jos olet ponnistusvaiheen aikana pystyasennossa, silloin ponnistat lasta alaspäin. Jos taas makaat selällään sängyssä, joudut ponnistamaan aivan kuin ylämäkeen. Kaikki lantion pyörittely ja keinuttelu pystyasennossa auttaa vauvaa kääntymään oikeaan asentoon ja etenemään synnytyskanavassa. Voit olla seisaallaan ja ottaa tukea esimerkiksi tukihenkilöstä, nojata sänkyyn, olla polvillaan sänkyä tai fysiopalloa vasten tai pyytää tukihenkilöäsi kannattelemaan sinua kyykkyasennossa. Myös kunnon konttausesento on mainio ponnistusasentona. Pystyasentojen etuna on myös, se että lantiossa on silloin enemmän tilaa, kun häntäluu pääsee vapaasti aukeamaan ja tekee tilaa vauvan päälle. (Sängyllä puoli-istuvassa asennossa istut häntäluun päällä ja se saattaa pienentää lantion mittaa jopa 30%).
Ohjattu ponnistus / vaistonvarainen ponnistaminen
Jos synnytys on edennyt ponnistusvaiheeseen ilman epiduraalia ponnistuksen tunne tuntuu yleensä hyvin voimakkaana ja jokainen nainen osaa itse spontaanisti seurata oman kehonsa viestejä ja ponnistaa vauvan ulos ilman ohjeita. Kun keho toimii tehokkaasti sinun ei tarvitse ponnistaa hampaat irvessä, vaan mieluumminkin yrittää rentouttaa lantionpohjan lihakset, ja auttaa kehon omia supistuksia hieman. Tärkeintä olisi siis pysyä rentona. Joissakin sairaaloissa saatetaan edelleen käyttää ns. ohjattua ponnistusta tai Valsava-tekniikkaa, jossa kätilö kertoo milloin pitää ponnistaa, pyytää äitiä pidättämään hengitystä ja ponnistamaan voimakkaasti. Tämä saattaa nopeuttaa ponnistusvaihetta hieman, mutta johtaa helpommin häiriöihin vauvan sydänäänissä ja lisää välilihan vaurioiden riskiä. Lisää tästä aiheesta voit lukea:
http://www.bellybelly.com.au/articles/birth/bearing-down-or-pushing
Pään syntyminen
Kun vauvan pää alkaa venyttää välilihaa, sen tuntuu yleensä pistelevänä tai polttavana tunteena. Tämä kipu kertoo sinulle, että nyt pitää ottaa iisisti, hengittää rauhallisesti ja antaa välilihan venyä rauhassa, jottei se repeäisi. Kätilö saattaa myös kertoa tämän sinulle ja pyytää, että ¿nyt rauhallisesti, älä ponnista¿. Pään hidas syntyminen on yksi tärkeimpiä tekijöitä ehjän välilihan säilymisessä. Voit myös itse kokeilla vauvan päätä tässä vaiheessa. Joillakin synnyttäjillä se helpottaa tuota ¿jarruttelu vaihetta¿.
Vesisynnytys
Vesi on mainio kivunlievityskeino avautumisvaiheen aikana, mutta myös ponnistusvaihe helpottuu usein veden ansiosta. Välilihan vauriot ovat harvinaisempia vesisynnytyksissä, sillä vesi pehmentää välilihan ihokudoksia ja vähentää painetta välilihassa. 3. ja 4. asteen repeämät ovat myös harvinaisia vesisynnytyksissä. Vedessä myös asentojen vaihtelu ja pystyasentoihin nouseminen on helpompaa, kuin kuivalla maalla.
Episiotomia
Luonnon omat repeämät ovat yleensä korkeintaan 2.asteen vaurioita. Jos episiotomia leikataan, siitä tulee aina vähintään 2. asteen vaurio. Lisäksi episiotomia haava saattaa helpommin revetä lisää ja johtaa 3. ja 4, asteen repeämiin. Jos et siis halua episiotomiaa tehtävän, se kannattaa kirjoittaa selvästi synnytyssuunnitelmaan ja keskustella siitä etukäteen kätilöiden kanssa. Suunnitelmaan kannattaisi muutenkin kirjoittaa, että jännität erityisesti ponnistusvaiheen sujumista aiempien kokemusten vuoksi. Silloin jokainen kätilö myös vuorojen vaihduttua osaa ottaa tuon asian huomioon.
Välilihan hieronta
Välilihan hieronta öljyllä viikoilla 36-40 auttaa yleensä ensisynnyttäjillä jonkun verran. Eri tutkimusten mukaan se saattaa lisätä ehjän välilihan mahdollisuutta noin 15-50%. Uudelleensynnyttäjien kohdalla sillä ei ole todettu olevan niin paljon vaikutusta. Jos ensimmäisessä synnytyksessä on esimerkiksi tehty episiotomia, silloin arpikudosta voi hieroa ja venyttää ja siten lisätä välilihan joustavuutta myös toisessa synnytyksessä. Ainakaan hieronnasta ei ole mitään haittaa ja jos se ei tunnu itsestä mukavalta, silloin sitä ei ehkä kannata tehdä.
Toivottavasti näistä tiedoista on sinulle hyötyä. Tässä oli jo aika monta seikkaa, joita voit miettiä. Oliko mahdollisesti joillakin näillä asioilla ehkä vaikutusta siihen miten ensimmäinen synnytyksesi sujui. Ehkä keksit asioita joita voisit kokeilla tai tehdä toisin seuraavalla kerralla.
Zemppiä oikein paljon toiseen synnytykseen.
ja kahden nuorimman aikana ilmestyi suonikohjuja alapäähän.
Ne tuntuivat usein paineena ja väsymyksen tunteena odotusaikana, mutta synnytyksessä niistä ei ollut mitään haittaa.
Ponnistusvaiheet on kestäneet 13min ekasta ja muista neljästä 1-2min.
Vauvat ovat olleet esikkoa lukuunottamatta 4-4.6kg.
Repeämiä ei ole tullut, vain pientä nirhaumaa, tosin kahdesta ekasta tehtiin välilihan leikkaus, kun oli tuolloin vähän kuin tapana ja kun esikko tuli käsi poskella ja kakkonen oli 1.2 kg esikoista vanhempi eli 4.6kg.
Mutta älä huoli niistä suonikohjuista, ei ne synnytykseen ja ponnistamiseen vaikuta ja alapää palautuu pian synnytyksen jälkeen kuntoon eli suonikohjut katoaa, kun paino pältä poistuu.
Minulle tuli suonikohjuja alapäähän jo ekan raskauden aikana ja toisen ja kolmannen raskauden aikana ne pahenivat. Eka lapsi syntyi suunnitellulla sectiolla, mutta kaksi seuraavaa alakautta. Ensimmäisessä alatiesynnytyksessä kivunlievityksenä oli epiduraali ja ponnistusvaihe kesti 1h15min. Suonikohjut eivät haitanneet ponnistamista millään lailla. Kolmas lapsi (siis toinen alatiesynnytys)syntyi ilman kivunlievityksiä n. 6 minuutin ponnistamisella, eikä tässäkään ponnistusvaiheessa suonikohjut vaivanneet mitenkään. Eivät olleet kipeät edes synnytyksen jälkeen ja hävisivät turvotuksen laskettua.
Onnea synnytykseen!
Nellinii
Taitaa ponnistusta vaikeuttaa jotkut muut asiat enemmän kuin suonikohjut. Ja ehkä tällä kertaa kaikki on helpompaa. Nää kohjut on vaan niin inhottavat nyt ja pari kuukautta pitäs vielä kärvistellä. Kiva kuulla et ne painuu pois aikanaan.
Käytän tukisukkia jalkojen suonikohjuihin ( polvipituisia ), mut mikä auttas noihin alapään suonikohjuihin? Voitteko suositella jotain tukijuttuja niihin esim. onkohan tuksukkahousut hyvät? Vai auttaako mikään muu kuin itse synnytys?
Suonikohjuista en osaa sanoa mitään, mutta itellä ekan synnytyksen ponnistusvaihe 45 min. ja toisesn 5 min. Joten voit huoletta odotella reippaasti lyhyempää ponnistusvaihetta. Kivunlievityksenä ekassa epiduraali, jota vähennettin hyvissä ajoin tunteakseni supistukset kunnolla ponnistaessa, tokassa spinaali jonka vaikutus loppui ennen ponnistusvaiheta. Kummassakaan synnytyksessä ponnistaminen ei sattunut ollenkaan, vaikka puudutteet eivät enää vaikuttaneet. Niin ja välilihaa en ole rasvannnut. Ekassa synnytyksessä se leikattiin, toisessa ei.