Mikä on muuttunut akvaarioharrastuksessa 20 vuodessa. Aloitan taas. Miten tehdä.

Tänään muuten ostin loput piikkisilmät. Vieläkin nitriitti ja nitraatti nolla. Kummallista.



ap

suoranaista piikittelyä.



Kauppaan oli viimeinkin tullut Akvaariokalat-kirja. Se on mielenkiintoinen, vaikka siinä on aika paljon vain lajikuvauksia, ei niinkään akvaarion yleistä hoitoa. Olen sitä nyt lueskellut.



ap

...eläintensuojelunäkökulmasta... Ja ne ihmiset, jotka näkee kalan tuntevana eläimenä, yleensä ei syö sitä silakkaa....

Luin koko ketjun, ja mitä enemmän luin, sitä enemmän kauhistuin! Siis, voiko olla totta että ketjun aloittaja aikoi aloittaa akvaarioharrastuksen perehtymättä siihen muuten kuin että kyselee (ammattitaidottomassa) foorumissa neuvoja, joita ei edes ota vastaan.



Periaate numero 1 kaikissa lemmikkieläinharrastuksissa on se, että ennen kuin otetaan eläin, hankitaan siitä tietoa. Eläimen hankkimista suunnitellaan pidempään kuin 1 viikko, mielellään useampia kuukausia.



Periaate numero 2 on se että kaikki eläimet, myös akvaariokalat ovat eläinsuojelulain mukaisesti kipua tuntevia olentoja. Täten ymmärretään että niille on taattava mahdollisimman hyvät olot. Täten niiden elinympäristö valmistellaan mahdollisimman hyvin eläimen lajinmukaisia tarpeita vastaaviksi.



Periaate numero 3 on se, että mitään eläintä ei tulisi hankkia vain siksi, kun lapsi haluaa. Työskennellessäni eläinkaupassa näin valitettavan monta surullista tapausta kun lapsen tarpeeksi pitkään jatkuneen marinan takia vanhemmat raahautuivat eläinkauppaan ostamaan sen eläimen, mitä lapsi piti söpöimpänä. Perustelut eläimen hankinnalle olivat siis söpöys. Valitettavasti on vielä paljon sellaisia eläinkauppoja olemassa, joissa eläimiä myydään kelle tahansa, aivan millaisiin oloihin tahansa.



Periaate numero 4 on se että täytyy ymmärtää että eläin itse tulee hankintavaiheessa halvimmaksi ostokseksi. Jos hamsteri maksaa 20€, joutuu sille ostamaan häkin (80€), tarvikkeet (20-40€), ruokaa (5€/kk), purua yms. Lisäksi tulee varautua eläinlääkärikustannuksiin, hoitomaksuihin ym. vastaaviin kuluihin. Eli akvaariota ei valitettavasti voi perustaa sille pohjalle että omistaa 20 vuotta vanhan altaan ja aikoo ostaa halpoja kaloja.



Eli jos koko tämän asian vääntää rautalangasta, niin eläintä hankittaessa tulisi tajuta se, että eläimestä ollaan vastuussa. Jos hankkii lemmikkieläimen (lue: eläimen joka ei tule olemaan luonnonmukaisissa ja lajinmukaisissa olosuhteissa) tulee vastata siitä että olosuhteet joihin eläimen ottaa, ovat mahdollisimman paljon niitä vastaavia, missä eläin normaalisti luonnossa eläisi. Eli esimerkiksi lehtikaloilla veden tulee olla sellaista millaista se olisi Amazon-joessa. Eläimestä ollaan vastuussa, sitä seurataan joka päivä, sitä ruokitaan päivittäin, sille hankitaan hoitaja loman ajaksi ja se viedään vaadittaessa eläinlääkärille hoidettavaksi. Eläimen hoitovastuuta ei voi kiertää laittamalla sen lapsen lemmikiksi, alle 12-vuotias lapsi ei voi koskaan olla vastuussa eläimestä.



Akvaariota ei missään nimessä perusteta niin, että otetaan vettä ja tungetaan kalat siihen. Vaikka onkin vaikea uskoa, niin valitettavan monet akvaariokauppiaat eivät ole kovin ammattitaitoisia, eli tietoa vastaanotettaessa olisi hyvä tarkistaa saamansa tieto muistakin lähteistä. Eli esimerkiksi tämä kypsytysaika olisi hyvä tarkistaa alan kirjoista ym. lähteistä.



Ketjun aloittajahan on lähtenyt akvaarioharrastukseensa aivan vääristä lähtökohdista. Harrastus olisi pitänyt aloittaa lukemalla alan perusteoksia, eikä hankkimalla niitä vasta sitten kuin kalasto on jo hankittu ja allas perustettu.



Tarkoituksenani ei ole tällä kirjoituksella loukata ketjun aloittajaa, mutta haluaisin vain saada hänet näkemään että hänen akvaarionsa kalat ovat tuntevia eläimiä, jotka kärsivät vääristä elinolosuhteista, väärästä tai puutteellisesta hoidosta ja vääristä lajivalinnoista.



Akvaariota ei koskaan tulisi hankkia lapselle leluksi, kuten ei mitään muutakaan eläintä. Jos ei ole valmis panostamaan tarpeeksi aikaa, rahaa ja vaivaa lemmikkiharrastukseensa, se on parempi unohtaa ja ostaa pehmoleluja.



T. Eläintenhoitaja ja lemmikinomistaja

Minäkin suosittelen sitä Aqua-Webbiä



T. Sama

Monet vastaajat ketjussa kyllä olivat asiantuntevia, mutta ap ei ottanut vinkeistä vaaria vaan toimi ihan miten lystäsi eli teki ohjeiden vastaisesti typeryyksiä.

Miksi kysyä neuvoja, kun ei ole valmis niistä mitään oppimaan?

Tällainen ihminen ei varmaan kykene omaksumaan uutta tietoa myöskään opaskirjoista, joten ihan turha ohjata häntä niiden pariin tai aqua-webiin.



En voi ymmärtää ap:n toimintatapaa lainkaan, koska itse olen valmis ottamaan perusteltuja neuvoja vastaan, enkä ehdoin tahdoin tee virheitä vain siksi, että kärsivällisyyskykyni on nollan luokkaa.

Onko se jotain sukua ihmisen tuberkuloosille, eli voiko aiheuttaa muutakin ihmiselle, kuin sen käsi-ihottuman. Voiko tulla ilman välityksellä?



Ajattelin laittaa akvaarioon ainakin: neontetroja, keltabarbeja, piikkisilmiä ja seeprakaloja. Ehkä pari tiikerinuoliaista myös.



Veden poisto akvaariosta onnistuu kätsysti letkulla ulos. Veden kanto on sitten ämpäreillä akvaarioon päin.



Laitteet ovat (kauppiaan mielestä) parasta merkkiä.



Siitä kalojen tuberkuloosista haluaisin lisätietoa.



ap

ap

Tuberkuloosi on ilmeisesti eri kuin ihmisillä, aiheuttaa tuota ihottumaa, ei mitään keuhkotautia. Ihottuma ei ole järin yleinen, mutta mahdollinen.

Aquawebistä olen lukenut, että tuberkuloosiviruksia (vai bakteereita?) on lähes joka kalassa, olennaista on pitää vaan kalat hyvänvointisina niin että taudinaiheuttajat eivät pääse lisääntymään - se vaatii sen että kalan yleiskunto ja siten vastustuskyky pääsee heikkenemään.



Minusta nuo valitsemasi kalat tuntuivat ihan hyviltä, mutta tiikerinuoliaisia en suosittele noin pieneen altaaseen. Ne kun kasvavat parikymmensenttisiksi ja ovat lisäksi parvikaloja - niitä pitäisi olla minimissään viisi. Ne tarvitsevat mielestäni vähintään 400-500 litraa vettä viihtyäkseen.



Itse olen lopettelemassa akvaarioharrastusta - 30 vuoden jälkeen! Myin pois monnit ja 600-litraisen, enää yksi pienempi "nurkissa pyörimässä". Tilaa ja aikaa - mihinkähän sen kaiken ihanuuden nyt käytänkään!



No, onnea sinulle harrastukseen, ehkä minäkin jatkan joskus...t.40

Syövät aika huonosti. Keltbarbit säikkyinä, partamonnit puuhailevat.



Maanantaina ostan lisää kaloja.



ap

Syövät aika huonosti. Keltbarbit säikkyinä, partamonnit puuhailevat.

Maanantaina ostan lisää kaloja.

ap

Usko nyt ja anna sen kypsyä rauhassa, partiksillekkaan ei ole vielä mitään syötävää...

keltabarbit saisivat lisää lajiseuraa ja että akvaarioon tulisi myös rohkeampia kaloja, jotta ketabarbit uskaltautuisivat syömään.



Onhan se maanantaina jo melkein viikon kypsynyt. (20 vuotta sitten en ollut kypsytyksestä kuullutkaan.)



ap

ketjua olin laittamassa kalat heti seuraavana päivänä veden laitosta.



ap

On ollut niin pitkään taukoa. Tai olen oikeastaan innostunut lapseni innostuksesta. Tosin varmaan lapsi kyllästyy pian, mutta minustakin on ihanan rauhoittavaa katsella kaloja.



Akvaarioharrastuksessa vaan on se huono puoli, että jos kaipaa vaihtelua, eli uusia kalalajeja, niin sitten on pakko perustaa uusi akvaario, kun yhteen ei mahdu määräänsä enempaa.



Täytyy myöntää, että kyllä minä mieluummin hankkisin koiran, mutta allergiaa ja astmaa on perheessä, joten se ei käy. Hienohan tuo akvaariokin on.



ap

Olivat elävää puuta pihallamme. Pesin, kuorin ja keitin ne. Siten laiton akvaarioon. Toivottavasti menettelin oikein. Puulaadusta ei ole tietoa. Voi olla ehkä kuusi, paju tai leppä.



Siis tämä siksi, kun joku tässä ketjussa sanoi partamonnien haluavan nuoleskella puuta. Tosin eivät ainakaan heti ole olleet kiinnostuneita ollenkaan.



Kyllä tämä akvaarion sisustaminen on hauskaa puuhaa.



ap

Käynti akvaarioliikkeessä auttaa. Ainoastaan jos omenapuun oksia kuorit ja liotat, mutta nekin on niin ohuita partikselle.

puiden juuret kestäisivät akvaariossa. No, olen erehtynyt sitten. (Mistä lie lukenut.)



Aqua-webissä olen jotain lueskellut. Tuntuu siltä lukemieni perusteella, että siellä ärsyynnytään heti tymistä kysymyksistä ja sellaisista, joita on joskus (kauankin sitten) kysytty. Eli täytyy osata asiat hyvin, ennen kuin sinne hyväksytään.



ap

Hiekka on jo myös. Laitoin hyödyllistä bakteeria. Huomenna laitan kasvit ja yhden partamonnin kokeeksi. Mittaan myös vesiarvot testitikuilla. Kiinnostavaa aloittaa taas tämä. Miksi se yksi lopetti?



ap

Meillä oli aikoinaan myös kotona lapsuudessani (n.30 vuotta sitten...) akvaario, ja onhan jotkin asiat muuttuneet. Muistan minäkin tuon vuosittaisen totaalipesun ;)

Meillä kyllä tehtiin osittaisia vedenvaihtoja silloinkin, mutta muistaakseni 1-2krt/kk. Ei joka viikko, kuten nykyään suositellaan.



AquaWeb sivustot ovat ihan hyvät, löytyy perustietoa hyvin. Mutta tosiaan, minustakin siellä on myös näitä "tosifanaatikkoja", jotka iskevät kiinni ihan joka asiaan, ja hyvä ettei ihan lynkata jos on kaloilla esim. yhden asteen heitto lämpötilasuosituksiin ym.. Tottakai kaloista pitää huolehtia, ja yrittää pitää veden lämpötilat ja muut sopivina juuri omille kaloille, mutta joskus tuntuu siltä että menee hieman överiksi ne ohjeetkin..

Itse en osaa olla ihan niin tarkka ja "fanaattinen", kai minä sitten joku "sunnuntaiharrastelija" vaan olen, mutta en usko että kalani nyt kuitenkaan kärsivät mitenkään kohtuuttomasti..virkeinä uivat akvaariossaan.



Onnea ja menestystä akvaariollesi!

Kannattaa ap muistaa että mitä enemmän kaloja on, sitä enemmän niiden jätökset kuormittavat akvaariovettä ja sitä tärkeämpiä viikottaiset vedenvaihdot ovat.



Jos laitat kaloja reilusti alle sen mitä tuon kokoiseen voisi maksimissaan vaihtaa, hieman harvempitahtinen vedenvaihto (esim. kerran kahdessa viikossa) ei haittaa mitään, jos sulla on hyvä suodatin.



Eli jos laitat 189 litraan vaikkapa 100 senttiä kaloja, esim. kääpiöahven- tai kääpiörihmakalaparin (2x7 cm), pari pientä parvea tetroja (2 x 7 kpl x 5 cm) ja partiksen (1 x 15 cm), sulla on akva selvästi alikansoitettu ja vedenlaatu heikkenee hitaammin. Tuonkin kokoisella kalastolla akvaariossa on jo elämää ja monenlaista ihmeteltävää. :)