SUURPERHEIDEN vko 12

Ja niin vaan Niiloakseli vieläkin kotona. Voi että on raskasta kun menee yli lasketun ajan. Mutta yleisempäähän se on että menee yli kuin että syntyy ennen...



Kuitenkin kauhistuttaa jos ja kun minäkin joudun tätä olotilaa kestämään vielä monta viikkoa! En koskaan ole ollut näin valmis ennen laskettua aikaa. En ymmärrä miksi tämä veitikka tekee oloni niin tukalaksi. Se tuntuu välillä laskeutuivan, alkaa pirusti pistämään kohdunsuulle, ihan kuin puukolla joku tökkisi. Käveleminen menee hankalaksi, supistelee. Sitten jonkin tunnin möyrinnän jälkeen helpottaa alapäässä mutta alkaa närästys ja hengenahdistus. Eli selvästi tekee nyt sitä mitä esikoinen viimeisenä päivänä ennen synnytystä. Yritti laskeutua mutta ei laskeutunutkaan kunnolla ennen kuin synnytyksessä... Mutta tämä siis on tehnyt tätä jo kohta viikon! Viime yön sain nukuttua hyvin, ei supistellut taas yhtään. Nyt päätin kuitenkin lopettaa ruikutuksen ja yritän saada jotain aikaiseksi täällä kotona :D Menen samperi shoppailemaan vaikka sellaista en yleensä harrasta! Eikös se ole naisilla yleinen tapa saada parempi mieli?



Turha toivo varmaan että se Omppuäippäkään olisi päässyt lähtemään? :D Kyllä tällä palstalla kaikilla tuntuu menevän yli lasketun ajan. Että varautukaa te alkuvaiheessa olevatkin siihen! :D



soffala rv37+5 (hieman paremmalla tuulella hyvin nukutun yön jälkeen)

Nordenskjold kyselikin viimeviikon pinon lopussa miten eiliset iltatoimet, auttoivatko.. No kyllä ja ei. Eli kaikki kolme ässää kaivettiin eilen hihasta ja tuloksena oli kyllä ensimmäistä kertaa kipeitä supistuksia yöllä. Välillä tuli jopa kolmekin melko peräjälkeen ja ihan niissä jo kestoa ja terää oli! Mutta ilmeisesti lopahtivat kun kerran unenpäästä sain kiinni ja aamulla heräsin taas autuaana omasta sängystä.. Että semmoista. Mutta lähtemään ei päästy. Ja minä kun niin odottelin syntymäpäivälahjaani. Mutta vauva haluaa ihan oman päivänsä ja saakin sen toki. Kai sitä jo tässä iässä (32) jaksaa odottaa lahjaa muutaman päivän.. ;)



Huomenna ois vielä neuvola. Jotenkin jo uuvuttaa mennä sinnekin. Ja vieläpä kuopuksen uniaikaan ja joudun neitokaisen herättelemään mukaani. Eli parempi ois päästä tositoimiin tänään! Jo senkin takia, että pääsis pääsiäiseksi kotiin muun perheen kans.. Sais isommatkin lapset loman ajan tutustua pieneen...



Jostain syystä nyt sekä mun äiti että anoppi ovat molemmat sitä mieltä, että vauva on poika. Lapaet taas kotona meinailevat, että tyttö se on. Minä en enää osaa enkä uskalla heittää mitään veikkausta. Pian näen kuitenkin. :) Varmasti synnytän tällä viikolla. VARMASTI. Ja tee sinäkin niin, Niiloakseli! :)



Laukku on pakattu. Eilen ennen " iltajumppaa isukin kans" tein sen. Olin NIIN varma, että päästään lähtemään... Voi voi...



Mutta lähellä ollaan!



Terkkuja ja jaksuja kaikille!



Omppis 39+5

mie lähen nyt näytille kun olo alkaa olla niin kumma ja huolestuttaa vauvan vointi kun liikkeet on niin nihkeitä.

Pitäkää peukkuja että tulen vasta vauvan kanssa takaisin.



Niiloakseli rv 41+0

täällä taas!!

mutta nyt on eräpäivä päätetty! torstaina klo 8.30 menen synnyttäjien vastaanottoon ja sitten potkitaan vauva ulos! :o) Hyvä mieli tuli ja huolet katosi kun vauvalla todettiin kaikki hyvin.

Ellei ihme tapahdu ja vauva synny ennen eräpäiväänsä.



Niiloakseli rv 41+0

Hyvä Niiloakseli että sait käytyä näytillä ja sait tuon eräpäivänkin vauvalle. Nyt varmasti jaksaa paremmin kun on tuo päivä sovittu! Olen iloinen sinun puolestasi! Ja eihän sitä tiedä vaikka se vauveli tuumaa tulla kivasti ennen sitä;)

Mutta oli varmasti helpottavaa kuulla että vauva voi hyvin masussa.



soffala - eihän sinulla nyt enää kauaa ole viikkoja jäljellä:) Kyllä sinä jaksat.. Mutta voi - kun se vauveli möyrii niin tehokkaasti siellä - tiedä vaikka päättäis tulla aiemminkin maailmaan..

Ihanaa että olet saanut nukkua hyvin. Ja hyvältä kuulosti tuo shoppailukin..Taidanpa tulla sun kaveriksesi.. Muistapas sitten ostaakin jotain, ettei jää pelkästään katselupuolelle.. sitten kun vauva on maailmassa, ei ihan heti pääsekään shoppailemaan.. (Tai minä itte elän sellasessa kuplassa yleensä kauan etten halua ihmisten ilmoille pienen tulokkaan kanssa heti..)



Omppuäippä - ONNEKSI OLKOON, sinullahan oli tänään syntymäpäivä!!

Joo, onhan se ihan reilua että pieni saa ihan oman synttäripäivänsä, vaikkakin se olis hienoa kun syntyis joko äidin tai mummunsä synttäripäivänä.

Hassua tuo sukupuoliveikkaus-- oliko sulla siitä ' varmaa' tietoa kumpaa oikeesti on odotettavissa?

voimia sinullekin tähän viimeiseen viikkoon, tällä viikollahan SE tapahtuu!



Täällä ei mitään erityistä, poika ei suostunut päiväunille, kun koisittiin aamulla niiiiin pitkään, nyt on sitten kiukkunen kaveri. Mutta parasta onkin mennä varemmin nukkuun tänään.

Olisin nääs niin kovin tarvinnut päiväuneni...

Maha on räjähtämäisillään, syötiin lounas myöhään, ja tein tosi ihanaa ruokaa, jota tuli sitten ahmittua sikahirveesti - karkkia päälle, hetken päästä kaffia ja pullaa, nyt taas vähän karkkia, ja kohta olis uus ruoka-aika... Räjähdän siis.. kamalaa mitä ihminen voi itelleen tehä.. syödä kuoliaaksi. Ja vielä vauva mahassa..



tässä se ruokaohje jos ketään kiinnostaa helppo ja nopea ja hyvänmakuinen...



-broilerisuikaleita (ei marinoituja..makuasia) ruskistetaan,

-kanaliemikuutio ja desi vettä joukkoon

-aurajuustoa puoli pakettia

-ruokakermaa sellanen kevyt juttu

-pestoa pari teelusikkaa sitä punaista jossa aurinkokuivattuja tomaatteja (sopi yllätt hyvin)



Ja sitten pistin tuorepastaa kiehumaan 3min, ja valmista.

siitä riitti miehelle minulle pojalle, ja tytölle joka tuli koulusta, halus sitä myös välipalan sijasta.. oli nam nam, ja jos olis ennättänyt tuoresalaattia tehdä vielä, mulla oli vaan tomaattia palottuna.



tällänen räjähtävä omanapa täällä---



sinuvi 21+2 !! kasvaa ne viikot täälläkin..

ps niiloakseli ja omppis - vastahan tekin plussasitte ja nyt meinaatte lähteä ponnistamaan, uskomatonta tämä ajan kulu!



Meriutu, ädä ynnämuut tuuteliluut, laittakaapas kuulumisanne.. tämä palsta pian hiljenee, jään tänne apua yksin höpöttämään, jos ette paranna tapojanne!!!!

Omppikselle ONNITTELUT synttäri päivästä!!

Ja toiset ne vaan jo synnytys täpinöissään:) Mulla kaikki menny yli lasketun ajan...niin tiiän että se on hermoja raastavaa...blääh mutta kiva ku niiloakseli oli saanu eräpäivän ;)!



Onpahan ollu kiireistä tää elämä taas vaihteeksi. nytkin äkkiä kiireellä käväsemässä täällä...mutta piti jo kuulutella itsestä kun sinuvi jo kaipali;) Mutta USKOTTEKO...mie oon ihan täpinöissään ku mennään huomenna hakeen oulusta uusiAUTO! Jee minä se sit jouduin hoitaan kaikki...kun tuo mies ihan oikeasti ei ois raskinu luopua tuosta volvosta... hommasin raha-asiat kuntoon jne. Uusauto on sitten Toyota Corolla Verso johon päädyttiin...ei hurja tilaihme,mutta kaikille omat paikat!



Nyt on sitten np-ultrakin käyty ja kaikki kunnossa pikkuisella!!! masua ei näy ja kukaan ei oo arvannu vielä tätä meidän salaisuutta-kivaa!



tuuteliluu 13+6

Mulla on kiitettävästi TAAS supistellut mutta en jaksa uskoa että tästä mihinkään lähdetään ennen torstaita kuitenkaan. Olin niin pettynyt tuohon että kaikista supisteluista huolimatta juuri mitään ei ollut kohdunkanavassa tapahtunut... Auki olin kylä jo reilusti kahdelle sormelle mutta kanavaa saman verran jäljellä kuin helmikuun alussa..... :o/ torstaita odotellessa jännittyneenä :o) ja innoissaan!!!

Kiitos onnitteluista Sinuvi ja Tuuteliluu! :0)



Ja Niiloakselilla eräpäivä päätetty, jännää!! Nyt tiedät MILLOIN VIIMEISTÄÄN! Saan olla vikkelänä jos meinaan ehtiä ennen sua! ;)



Minä kävin just ravintolassa syömässä kahden kaverini kanssa. Olipa rentouttavaa ja mukavaa. Pari tuntia juteltiin ja naurettiin yhdessä. Niin ja syötiin :) Nyt vain kaverit odottavat koska saavat tulla vauvaa katsomaan.



Supistuksia on ollut jonkin verran, mutta ei pitkiä ja kipeitä. En usko, että lähtö tulee vielä ensi yönäkään. Toivon ehkä olevani väärässä.. ;) Huomenna saatte neuvolakuulumisia ja se onkin sitten viimeinen kerta!



Jaksellaan! Mulla jo puhelin tulvii tekstiviestejä.. joko, joko... Mutta vielä jaksan hyvin vastailla, että EHEI.. ;)



O

Yhtä aikaa Niiloakselin kans kirjoiteltiin. Mutta ei Omppis mihinkään ole kadonnut.. ;) Varmasti sua Niilo jännittää!! Muakin sun puolesta ja omastani! :)



Hyvää yötä!



O

onhan meitä täällä pikkuisimmillakin viikoilla olevia.... Omppikselle onnea syntymäpäivän johdosta, pian se vauvakin putkahtaa maailmaan. Niiloakselille onnea eräpäivästä. Odottavan aika on pitkä mutta hyvää aina jaksaa ja kannattaa odottaa. Tuuteliluu, onnea uudelle autolle! Soffala, koita jaksaa, eihän tuo mukavaa varmasti ole tuo " möyriminen" mutta ajattele palkintoa minkä siitä saat.



Me kerrottiin vanhimmalle lapselle (kolmasluokkalainen) tulevasta vauvasta ja oli ihan otettu. Oli nimittäin vähän huolissaan siitä kun äiti on niin kipeä koko ajan ja oksentaa. Sanottiin kuitenkin että se olisi vielä salaisuus, ettei vielä kerrottais muille eikä pienemmille sisaruksille ja sekin oli pojasta hieno juttu, että hälle uskottiin tällainen salaisuus!



Nyt on kerrottu lähimmille myös, eli vanhempani tietävät ja samoin sisarukset sekä ihan pari lähintä ystävääni. Töissä on pakko kertoa -ainakin reksille- ennen np-ultraa -itse asiassa oon lähdössä Kyprokselle kahden muun open kanssa Comenius-kokousmatkalle pääsiäisen jälkeen kuun vaihteessa viikoksi ja kun tuun kotiSUomeen on np-ultra seuraavana työpäivänä ja joudun kesken päivää olemaan 2 tuntia poissa. Joten On pakko kertoa ennen matkaa. Jännittää, kun tiedä usean ajattelevan että olen lapseni jo tehnyt, ikää siis jo 36 (ehdin täyttää 37 ennen tän syntymää) ja kun on jo 3 lasta joista nuorin pian jo 5v. Mutta ajatelkoot mitä ajattelee! Kurjaa on ainoastaan se että saan syksyllä uuden luokan jonka kaa ehdin olla vaan n. kuukauden ennen äitiyslomaa.



Mutta ehkei tuommoisia nyt kannata murehtia!



Paha olo jatkuu, tänäänkin oon oksentanut kolmesti oikein olan takaa. Koululounas on oikeastaan ainoa joka varmuudella pysyy sisällä, muut vaihtelevalla menestyksellä...



Tämmöisiä tänne,

Tanni 9+3

Joo ethän sinä Sinuvi yksinäsi täällä ole, äläs hätäile! Mie olen vaan melko laiska kirjoittamaan, lukemassa kyllä käyn ihan yhtenään! ;)



Niiloakseli se vaan sinnittelee, mutta hienoa että nyt eräpäivä on tiedossa! On se vaan jotenkin eritavalla jännää kun on selvä päivämäärä, että tuolla sitten jos ei jo ennen, toivottelen edelleen napakoita suppareita jotka myös tekis jotain! bd



Omppiksellekin suppareita, saapas nähdä kumpiko teistä ensiksi ehtii!! Iiks kun käy jännäksi!!



Ja kukas onkaan Niilon ja Omppiksen jälkeen vuorossa?? Enhän mä moisia muista ulkoa... *nolona*



Meillä ei asiat ole mihinkään parantuneet, ja siksikin olen hiljaiseloa viettänyt. Ei tee mieli marista tänne, kun toiset osaa olla niin iloisia ja positiivisia..

Miehen kans tulee tosi herkasti kränää vähän joka asiaan, enkä mä osaa avata suutani ollenkaan. Mies vielä vähemmän.. Sitä selkeästi vaivaa jokin/jotkut asiat, muttei se mulle yleensä puhu, mä kun otan kaiken sitten itseeni. Mä lähinnä kuittailen sitten isännälle, joka ei tietenkään osaa rivien välistä lukee. *huoh* Menee menojaan jatkuvasti, ei varmaan edes tajua että mä olen lähes vankina kotona lasten kanssa aina vaan. Päivisin ei autoa, ja illat pitää vielä miehenkin narinat jaksaa.

Lapset on jokainen jossan " uhma" vaiheessa, esikolla jo murrosikää, keskimmäinen on niiiiiin isoa kun menee jo pian eskariin, ja kuopus taas pieni ja olevinaan niin iso kuitenkin.. Päivät menee huutaessa ja tapellessa jokikisen asian kanssa, pukemiset, syömiset, nukkumaanmenot..

Oma (.) sitten onkin ihan loppu. Väsyttää, hiivaan on kuuri menossa (sentään se jo helpottaa), supistelee välillä melkoisen napakasti. Yöllä kiusaa puutuvat lonkat ja kädet ja levottomat jalat, ja sitten väsyttää taas enemmän. Hb varmaan rypee jo pohjalukemissa, kun en saata niitä tabletteja syödä. Koetin, ja sain aivan hirveän ummetuksen parin päivän jälkeen. Se mehu taas on niin kallista että tuntuu, etten henno ostaa sitäkään. (500ml melk 20e!!) Mutta pakkohan tässä jotain on keksiä. Mutta uskon ja luotan taas, että jossakin vaiheessa aurinko paistaa taas risukasaankin, ja elo tästä tasaantuu. Kun saisin miehellekin kerrottua miltä tuntuu, ja että huomioisi edes hiukan myös minua, eikä vain sitä omaa napaansa... Ja sitten jo mietin että tuijotankon minä sitten vain omaan napaan kun mieheltä sitä vaadin?? No jooh...



Mutta tsemppejä loppumetriläisille, perästä tullaan hitaasti mutta varmasti!



Ädä, kolmikko+papu rv22+6

Viime viikko tuli taas säädettyä enemmän tai vähemmän. Alettiin vaihtaa noita huoneita (isompien tyttöjen ja meidän makkari keskenään) keskiviikkona. Keskiviikkona siirtelin isännän kanssa kerrossängystä kirjahylllyyn ja 160 sänkykin sai kyytiä ;) Onneksi matot on keksitty, eli alle jotain jonka kanssa voi vetää, niin ei tarvi ihan niin kovin ähistä ;) Torstai meni vaatehuoneita vaihdellen - onneksi isommat tytöt auttoivat omien lelujensa kanssa. Isäntä rakensi torstaina kirjoituspöydät. Perjantaina saatiin parvisängyt ja olin alunperin ajatellut, et isäntä rakentaa ne sit lauantaina aamu ja yövuoron välissä. Mut enhän mie malta antaa niiden paketeissa olla. Rakensin perjantaina kaksi parvisänkyä (olihan miulla kaksi vahvaa apua - 6 ja 4½ vuotiaat neidot). Isännälle soitin, et jos vois ajella päiväkahveille - ja tuli sitten ruuvaamaan tikkaat kiinni, eli 4 ruuvia ruuvas niihin sänkyihin ;)))) Kädet oli aivan turtana seuraavana päivänä - ruuvarilla vetelin kaikki - akkukone on yleensä aina tyhjä, kun sitä tarviisin, niin edes käynyt kokeleimassa....



Nyt eilen oli tentti tai siis kaksi ja aivot oli aivan narikassa - tosin jäi tuo kertaaminen vähän vähäiseksi....... Kiitos isännän, joka osaa kyllä ottaa sitä omaa aikaa, mut unohtaa sen muille annettavan ajan.... Eli Ädä - muillakin miehillä taitaa olla sama tyyli ;)) Ja äksyilyhän on vain mein oma vika - mitään syytä siihen ei ole...... Millonkohan nuo kasvaa isoksi... ei koskaan.....



Eilen oli lääkäri. Kaikki ok. Kanavaa 1½-2 senttiä, pehmeät paikat - jos vaikka tulis vähän aiemmin kuin muut (41+6, 40+6, 42). Sterilisaatiopaprun sain, vaikka lääkäri yrittikin saada miut ottamaan viisi vuotta miettimisaikaa, kun olen vielä nuori (31 täytän ens kuussa), mut mitään iltatähteä tähän perheeseen ei tehdä, tää neljäskin oli jo enemmän kuin aiemmin puhuttiin.... Eli nyt sit sairaalakassissa on valkoinen papru kätilöä varten ;)



Nyt vois alkaa levätä - tai ehkä mie vähän ompelen kuitenkin... Isoille tytöille pitäis ommella mehiläisasut kevätnäytökseen, onneksi on helpot - fleecesiä vain ja suoralla ommellen. Ja sit tulokkaalle ajattelin ommella vähän noita pieniä fleecekuoria - tämän hetkisellä kuopuksella on ollut lähes koko ajan fleecekuori käytössä ja ovat olleet todella hyvät - ja pehmoiset :) Ja teen ne aina jyskin peitoista - nytkin ostin 2½ euron peiton ja siitä niitä kuoria saa vaikka naapurillekin ;)))



Mitähän muuta.... nyt just ei tuu mieleen..... eli palailen taas...



--Mirpa kera katraan ja masun rv 36+5--

Voi tanni! Sinä olet nyt tuossa vaiheessa. Hyi ihan puistattaa kun muistelen alkuraskautta... Sen sanon että minä en ainakaan siitä nauttinut yhtään! Sinä vaikutat kuitenkin paljon reippaamalta kuin mitä minä olin :D Tsemppiä vaan, äkkiähän tuo aika menee.



Ädä78, joo kyllä se varmasti vielä aurinko paistaa vielä risukasaankin kuten sanoit :) Ikävää että tilanne on tuollainen. Raskaana ollessa sitä on vielä herkempi ja tarvisi mieheltä enemmän huomiota, aikaa jne. Kai se on vaan pakko yrittää puhua asioista? Mitä muuta sitä voisi? Joopa joo, minähän se olen paraskin neuvoja kun aina suuttuessani olen heti jättämässä miestä :D En osaa siis itsekään oikein asioista puhua. Kaikkea hyvää teille. Kyllä ne asiat aina selviää.



Mutta nyt lähden neuvolaan! Saa nähdä paljonko painoa nyt tullut. En ole liikuntaa oikein harrastanut kun koko ajan johonkin pistää :/ Vauva taitaa kuitenkin voida ihan hyvin koska riehuu niin paljon tuolla mahassa :)



soffala rv 37+6

Moi taas!



Täällä ollaan! ;)



Tanni oli kertonut vauvasta, kiva juttu! Varmasti esikko oli mielissään saadessaan salaisuuden!



Ädä taitaa olla melko väsyksissään.. Voimia sulle!! VARMASTI vielä olo ja fiilikset ja kaikki paranee. Koita jutella sen isännänkin kans. Vois helpottaa kummankin mieltä!!



Mun ja Niiloakselin jälkeen taitavat tulla Soffala ja Mirpa, eikö vain? Ei enää näilläkään kahdella kauaa, muutama hullu viikko! Laittelepa Soffala sitten neuvolakuulumisia. :)



Ja mulla tänään VIHONVIIMEINEN neuvola. Sen piti tosin olla jo viime tiistaina, mutta NYT se on sitä ainakin. Lupaan. ;) Ja eihän mun eräpäivä ole vielä edes mennyt, joten kai tässä on vain pakko malttaa odottaa. Viimeyön nukuin taas niin hyvin. En ainakaan tuntenut yhtään supistusta. Jospa tänään neuvolassa ois jotain merkkejä lähestyvästä synnytyksestä. Vaikka kohonneet paineet tms..? Nyt alkaa jo näyttää siltä, että pääsiäinen menee sairaalassa.. Sittenhän me oltais siellä kumpikin, Niiloakseli ja minä. Tosin eri sairaalassa, välimatkaa 70 km..



Pitää kai taas aloittaa tämän päivän puuhat. Jos vaihtais petivaatteet ja luutuais lattiat. Kuopus jo nukahti unilleen.



Hyvää mieltä ja odotusta kaikille!



Omppis (viimeistä viikkoa raskaana!)

ädä: Yritä puhua miehellesi ja jos ei muuten onnistu niin kunnon huuto riita puhdistaa ilmaa. Meillä oli tilanne samanlainen kuin teillä kun kolmonen syntyi ja myös minussa oli iso vika kun yritin viimeiseen asti tehdä kaikki asiat itse. Lopulta tilanne meni niin pahaksi että sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen, lievään en edes uskalla ajatella kuinka olisi käynyt jos masennus olisi ollut vakavampaa laatua. Mutta siis meillä auttoi se että minä nostin kädet ylös ja sanoin että nyt en enää kerta kaikkiaan pysty! ja pakotin mieheni ottamaan osaa perheen pyöritykseen. Sen jälkeen miehelleni on ollut itsestään selvää että auttaa ja tekee ja minä vuorostaan " annan" hälle iltalomia kavereiden kanssa :o) hyvin on toiminut nyt 5 vuotta tämä systeemi.

Auringon paistetta sinulle!!



Nyt pitää jatkaa siivousta! vielä imurointi ja lattioiden pesu niin sitten voisi vaikka vauva syntyä :o)



Omppiksellakin huomenna eräpäivä!! :o)

Kaikki ok. Verenpaine matala, hb hyvä ja vauva reipas mahassa. Ei ole laskeutunut tai kiinnittynyt tai yhtikäs mitään joten ihan varmasti joudutte kestämään meikäläistä vielä neljä viikkoa! Eli veikkaan tämän menevän yli taas parilla viikolla... On se niin väärin! Toisaalta vauvat ovat aina voineet hyvin joten kyllä olen valmis kärsimään sen eteen että saan tyytyväisen ja terveen lapsen :) Joten ei kun kotitöiden pariin ja turha odotella vauvauutisia täältäpäin vielä piiiiiiiitkiin aikoihin :D



Niiloakseli ja Omppuäippä, mahtavaa! Olette molemmat jo noin lähellä. Kohta on ihana tuhnuttaja kainalossa. Voi että sitä tunnetta kun vihdoinkin saa pikkuisen syliin *nyyh*

Ihanasti osaatte lohduttaa, kun tosiaan kaikki näyttää nyt niin harmaalta ja ikävältä.. :) Onneksi tulin purkautumaan!!



Mä pelkäänkin kovin nyt sitä, että masennus uusii, jos ei ole jo uusinutkin.. Mähän lopetin lääkityksen itse siinä vaiheessa kun epäilin olevani raskaana, se kun ei käynyt raskauden kanssa yksiin. Terapiassa kävin vielä raskauden alussa, ja kaikki näyttikin vielä ihan hyvin olevan silloin. Nyt alkaa vaan huolestuttaa kun ajatukset tuntuu pyörivän taas samaa synkkää rinkiä. :( Mies näyttää unohtaneen koko asian jo kokonaan, vaikka muistaa hulluksi kehua siinä välissä kun väsyksissäni enää huudan vaan riiviöille jotka ei mitään usko.. :/ Muttei puhettakaan että puuttuis asiaan tulemalla avuksi, ja ottamalla vetovastuun, lähinnä luimii " karkuun" pitkin seiniä. Hokee, että osasi tän ennustaa että mä väsyn, ja tietää etten jaksa, miksi hitossa se sitten ei anna mulle sitä omaa aikaa ja leporauhaa?!? Tässä mä jaksan ihmetellä miehen toiminta, vaikka melko paljon sen muusta kiukuttelusta ymmärränkin. Sekin on väsynyt, ja kun sitä ollaan sitten molemmat niin asiat vaan menee isompaan solmuun.. Mutta yritettävän tässä on, päivä kerrallaan niin ei tule liikaa paineita!!



Ja mihis seinään saan vetää sitten ristin, kun jo toisen kerran pinouduin samana päivänä?!? ;)



Ädä taas ja massussa kovasti melskaava papunen

Luulen että tuo osallistumattomuus ja muu saamattomuus ja ei toisen huomioiminen on osittain miehissä sisäsyntyistä, jossain miesgeeneissä. Osaan kyllä eläytyä asemaasi ja nostan hattua ja toivon että jaksat. Käy vaan tänne purkautumassa jos siitä on apua! Meillä tuo mies opiskelee töiden ohessa ja niiden kouluhommien taa on NIIN helppo piiloutua. Tässä pari viikkoa sitten kun olin NIIN huonovointinen ja ennen kaikkea väsynyt muutaman illan putkeen, en oikein tiennyt olisko pitänyt itkeä vai nauraa, kun mies teatraalisesti ilmoitti että kun HÄN on joutunut tekemään KAIKKI enkä miä osallistu yhtään. (Mutta auta armias jos miä joskus satun mainitsemaan että olen tehnyt kaiken...mikä älämölö siitä syntyykään.) Miun täytyy kirjottaa paperille poissaoloviikseni (eli kun oon Kyproksella ) ohjeet; mitä ruokaa teet (lähinnä helppoa kalapuikko+makarooni linjaa tai italianpataa pussista yms), milloin lapsia täytyy kuskata mihinkin harrastukseen ja vaatteista ja muista. Saati kun mies joutuu hoitamaan hoitoon kuskauksen. Pääsääntöisesti arkisin siitä vastaan minä.



Kyllä meillä mies osallistuukin, esim. imuroinnista vastaa pääosin hän, mutta lattioita ei miestä kyllä saa luuttuamaan. Yhdessä ollaan oltu 18 vuotta josta naimisissakin jo kohta 13 v eikä ukko ole kertaakaan pessyt wc-pönttöä! Tekee kyllä jos pyytää mutta oma-aloitteisuus on aika usein hukassa. Ja sitä tietty joskus kaipaisi.



Mirpa puhui saaneensa sterilisaatiopaprut. Meilläkin tää nelonen on ehdottomasti viimeinen. Miun kohtu ei enää viidettä sektiota kestä. Miulle sanottiin kakkosen jälkeen, että kolmas vielä ok. Silloin ajattelin että kolmannen jälkeen sitten. Mutta kun kolmonen oli syntynyt, sanoi lääkäri :" seuraavakin sitten sektiolla" . Joten tässä ollaan.Ja kyllähän tuo ikäkin miulla alkaa jo olla kynnyskysymys.



Mutta tämmösiä tällä kertaa. Täytyis kai mennä lapsille laittamaan jotain ruokaa vaikkakin oma olo o taas sellainen ettei paljon ruoka maita.



Omppikselle ja Niiloakselille viime hetken tsempitykset, ihanaa , kohta teillä on molemmilla nyytit kainaloissa.



Tanni 9+4

Käväsin täällä toivottamassa pääsiäistä teillekin. En tiedä muistaako minua kukaan, mutta soffala ja omppis ainakin oli tuttuja nikkejä mulle.



Tuolla suurperhepuolella on ollut tosi hiljasta. Meidän vauva tulee sunnuntaina jo 6kk. Ihanaa, mutta toisaalta niin haikeaa.



Koittakaahan jaksella masujenne kanssa!

Kyllähän me sinut Risella muistetaan! :) Oikein hyvää pääsiäistä teidänkin perheelle!!



Ädä, pura vain tänne huoliasi. Sitä vartenhan me ollaan täällä, että ilot ja surut voi jakaa. :)



Soffalalla kivat neuvolakuulumiset (periaatteessa).. paitsi meinaat taas mennä pitkästi yliajalle.. ;) Mutta eihän sitä koskaan tiedä. Ja jos raskaus on nyt viimeinen, ehkä se on sen arvoistakin. :)



Ja juu, huomenna on mullakin eräpäivä.. Eikä MITÄÄN tuntemuksia.. Neuvolassa kävin ja kaikki oli edelleen niiiin hyvin. Pissa puhdas, paineet hyvät (ei todellakaan mitään korkeita synnäripaineita..) , vauva liikkui reippaasti (suorastaan möyri!) ja sydän löi 150x /min. Sf-mittahan putos pari viikkoa sitten jo 2 cm, mutta nyt tällä reissulla ja viimeksi kummallakin kertaa on taas sentin noussut eli tarkoittaa nyt vain sitä, että vauva kasvaa!! Alhaalla on ja kiinnittyneenä, joten ihan valmis ois jo tulemaan. Ja sais tullakin, pelkään, että kasvaa " liikaa" . Ei sen nyt ihan jätti vielä pitäs olla.. ;) Kuopusneitokainen oli mukana neuvolareissulla ja ihanasti kuunteli vieressä sydänääniä.



Nyt en muista kuka kyseli sukupuoliveikkauksia multa kun kerroin, että äitini ja anoppini ounastelevat poikaa..? Mutta kuitenkin, meillä itsellähän on pieni arvaus (ja todellakin vain arvaus) tytöstä..



Nyt saunaan ja sitten synnyttämään! ;)



Omppis (vain hetkeä ennen eräpäivää)



Ps:pakko kai pikkuhiljaa alkaa luottamaan ultran lasketuihin aikoihin, jotka ovat tämän viikon pe ja la... Pitäkää peukut pystyssä!!