Mistä lähtien nyhverö on sama kuin hyvin käyttäytyvät/kasvatetut lapset?
Naurettva aloitus äidiltä, joka ei osaa kasvattaa lapsiaan.
Kommentit (25)
Vierailija:
Mahtoi se toinen äiti miettiä että pitäisikö soittaa lastensuojeluun vai mielenterveystoimistoon...
Niin että sun mielestä on siis ihan ok katsella vierestä kun yksi lapsi riehuu ja mukiloi muita lapsia? Mahtaako oma mukulasi olla juuri tällainen puistoterroristi? Minusta oli ihan reilua, että sai antaa " takaisin" jos tämän " Nico" äidin mielestä lasten piti selvittää omat välinsä..
Niin, kyllähän se vähän ketuttaa kun meillä on seinille kiipeilevä vilkas 3-vuotias poika, joka on vielä harvinaisen itsepäinen ja tuttavapiiriin taas on sattunut rauhallisia tyttöjä, jotka istuvat paikallaan lukemassa kirjaa. Näitä rauhallisia lapsia ei tosiaankaan tarvitse ikinä kieltää mistään, enkä tässä tapauksessa usko sen olevan kasvatuksen tulosta, nämä lapset vaan aina ovat olleet luonteeltaan rauhallisia.
Meidän poika on tosi sosiaalinen eikä jännitä yhtään mitään vieraissa paikoissa. Poika on kotioloissa tosi ihana, avulias, kiltti jne. Osaa pyytää nätisti ja sanoa kiitos kylässäkin. Osaa pyytää tosi kauniisti anteeksi jos on tarpeen. Ei ikinä lyö, töni tai nipistele muita lapsia ja ottaa leikkikaverit hienosti huomioon, leikkii leluilla vuorotellen, jakaa omistaan eikä revi toisilta käsistä. Mielestäni olen tällaisissa peruskasvatusasioissa onnistunut ihan hyvin. MUTTA sitten kun päästään kauppaan tms. niin jo on apina irti. Kielletty on, mutta kun se ei osaa kävellä rauhallisesti niin ei, ainoa konsti on laittaa kärryihin istumaan.
Pointtini on siis se, että ei se lapsen hyväkäytöksisyys aina ole kasvatuksesta kiinni, toiset ovat onneksi sellaisia ihan luonnostaan - rauhallinen lapsihan vaikuttaa automaattisesti hyvin käyttäytyvältä. Mutta miksi sitten vilkas ja eläväinen lapsi tuomitaan heti huonokäytöksiseksi?
Rauhallisten lasten äidit niin helposti olettavat olevansa aivan ylivertaisia kasvattajia verrattuna vilkkaampien lasten vanhempiin. Eikä ne jonkun av-keskustelun pohjalta ihan varmasti tajua katsoa peiliin, joten ajanhukkaa koko keskustelu.
Mahtoi se toinen äiti miettiä että pitäisikö soittaa lastensuojeluun vai mielenterveystoimistoon...