Jos voisit lähettää itsellesi viestin menneisyyteen, niin miten se kuuluisi?

" Ne ei tiiä MITÄÄN!"

*Vaihda sitä opiskelupaikkaa, kun ala ei kerran tunnu omalta.



*Uskalla edes yrittää sinne eläinlääkkikseen, niin ei kaduta jälkikäteen!



*Ota vain se mies, mutta älä lähde siihen sen perheyritykseen mukaan... Se ei ole välttämätöntä.

Hyvin oon luovinut elämääni etiäppäin ilman, että tarttis ruveta täältä tulevaisuudesta ohjeita huuteleen. Virheliikkeitäkin mahtuu, mutta mistäs oppis, jos ei niistä?

Toiset haluaisi Nokiaa, toiset äidin takaisin. Uravalinnat on toisilla pielessä, väärä mies naitu ja viinalla lotrattu...



Mua kaduttaa nyt asiat joita en voi tehdä tai sanoa uusiksi kun nämä ihmiset ovat kuolleet. Lähettäisin itselleni jonnekkin vuoteen 1990 viestin että ole rohkea, luota omaan voimaasi. Puhu sille ja sille ihmiselle, käy tapaamassa.

i ja kohtalostasi...:(

Älä sen jälkeen, siitä kärsii kaikki :(.

Älä mene niin nopeasti naimisiin, äläkä rakenna taloa vaikka miehesi sitä kuinka hinkuisi...

äläkä anna tytötellä...

Lukioaikaiselle minälleni lähettäisin sellaisia terveisiä, että voisit ihan oikeasti vaikka välillä vähän opiskellakin, vaikka ihan hyvin menee lukemattakin. Opiskeluaikaiselle minälleni antaisin kehotuksen tehdä jotain muutakin kuin yrittää olla samanaikaisesti kokopäiväinen opiskelija, ravintolatyöntekijä ja hirveä bilettäjä. Voisit vaikka hankkia jotain muutakin työkokemusta, niin ei ole sitten pakko alkaa isona äikänopeksi :)



Sitten antaisin itselleni vihjeen nykyisestä miesystävästäni. Häneen olisi ollut oikeasti varmaan ihan kiva tutustua jo kymmenen vuotta sitten :)