Miksi ihmiset eivät osaa hoitaa talouttaan? Se on kuitenkin aika yksinkertaista.
Ihmettelen todella kaikkia näitä monilapsisia asuntoylivelkaisia / pikavippaajia / iik, jääkapissa vain valo ja lapsilisään aikaa viikko -tyyppejä.
Muutama vinkki:
Lapsiluvun voi sopeuttaa perheen tulotasoon.
Asunnon hinnan voi sopeuttaa perheen tulotasoon (myös tulotason vaihtelut tulee huomioida). Ahtaamminkin voi asua. Vuokrallakin voi asua.
Jemmarahaa erilliselle tilille vähintään 1000 euroa. Jos sellaista ei ole, alkakaa heti säästää edes hiukan joka kuukausi.
Ihan jokaiselle tekee hyvää pitää kirjaa menoistaan.
Jos on täysi katastrofi päällä, lasten ruoka on ensimmäinen asia, joka on turvattava.
Kommentit (64)
Ihmettelen todella kaikkia näitä monilapsisia asuntoylivelkaisia / pikavippaajia / iik, jääkapissa vain valo ja lapsilisään aikaa viikko -tyyppejä.
Muutama vinkki:
Lapsiluvun voi sopeuttaa perheen tulotasoon.
Asunnon hinnan voi sopeuttaa perheen tulotasoon (myös tulotason vaihtelut tulee huomioida). Ahtaamminkin voi asua. Vuokrallakin voi asua.
Jemmarahaa erilliselle tilille vähintään 1000 euroa. Jos sellaista ei ole, alkakaa heti säästää edes hiukan joka kuukausi.
Ihan jokaiselle tekee hyvää pitää kirjaa menoistaan.
Jos on täysi katastrofi päällä, lasten ruoka on ensimmäinen asia, joka on turvattava.
Minäkin välillä ihmettelen näitä perheitä jossa lapsia saadaan yksi toisensa jälkeen, mutta tuloista ei mitään havaintoa.
Jos ei ole rahaa eikä ressursseja elättää lapsiaan, niin sitten niitä ei vaan tehdä, piste.
Olisin minäkin halunut miellään 1-3 lasta enemmän, mutta kun en ole mikään suuri tuloinen, niin jätin väliin.
Nämä vaan on elämän realiteetit.
Kaikenlaista yllättävää tapahtuu ja siinä ei välttämättä paljoakaan auta vaikka jemmassa olisi 1000€.
Kiva, että sinun elämässäsi ei ole ollut vastoinkäymisiä, toivottavasti hyvä onnesi jatkuu :/
Vaikeuksiin voi toki joutua niiden noudattamisesta huolimattakin, mutta väitän, että useimpien täälläkin rahahuoliaan marisevien vaikeudet johtuvat juuri siitä, että ei osata/haluta/viitsitä ennakoida yhtään perheen taloutta.
Voi laittaa enemmänkin jemmaan, ja kannattaakin.
Itse ihmettelen ihan samaa kuin ap. Ihmiset ostavat kaikenlaista roinaa vaikka tulotaso ei sellaiseen riittäisi. Kyllä rahan käyttö on mitoitettava tulojen mukaan ja vielä niin että se kestää yllättävät sairastumiset sun muut.
toista, niin työttömyyttä kuin pitkäaikaista sairauttakin (olin kaksi vuotta sairauslomalla!).
monet ostavat aivan kamalan kalliita asuntoja. Meillä laina on mitoitettu sen mukaan että jos vain toisella meistä olisi tuloja, pärjäisimme edelleen. Laskeskelin asuntolainan hoitokuluja senkin mukaan, jos korko nousisi 10 prosentiin. Ja jos pitäisi elää vain yhden ihmisen työttömysturvalla, tulisimme silti toimeen, kunhan vaan jättäisimme kaiken ylimääräisen pois (mm. lakkauttaisimme lehtitilaukset, viikottaisen lottoamisen, ostaisimme kaupassa edullisempia ruokia eli esim. jugurtit ja leikkeleet pois jne). Hätätapauksessa myisimme auton pois, mikä samalla tarkoittaisi maksullisten harrastusten lopettamista (edelleen voisimme hiihtää, luistella, pyöräillä, käydä kirjastossa, uimarannalla, luontopoluilla, tehdä käsitöitä jne).
Olen aina ollut kamala varautuja, että jos jotain tapahtuu ja laittanut siksi "sukanvarteen" ja miettinyt taloutta etukäteen. Isommankin asuntolainan (ja siten asunnon) olisi voinnut ostaa, mutta mielummin asun "varojeni" mukaan huolettomasti kuin että menetän yöuneni siksi että euribor nousee 2 % vuoden aikana. Toki olen ollut onnekas kun olen saanut olla töissä, mutta erilaista epäonneakin on eteen tullut ja siten on ollut ihanaa kun on ollut rahaa säästössä (mm. lapsettomuushoidot nielivät rahaa valtavasti)
On myös totta, että JOILLAKIN tulee yllättäviä menoja, sairauksia, työttömyyttä yms. Monesti ongelmat tulevat vielä kertarysäyksellä. Silloin tonnilla ei tee mitään.
Mutta MONILLA se raha menee älyttömyyksiin: kalliiseen pihvilihaan, joka vuosi lapsille uusiin luistimiin tms., alkoholiin & tupakkaan, kalliiseen elektroniikkaan.
Sori vaan, mutta kaikki ei voi saada kaikkea. Me ollaan keskituloinen perhe, voitais asua leveämminkin ja ostaa kaikkea uutena, mutta ostan silti paljon kirppikseltä, leivon ja teen esim. lahjoja itse. Meillä ei ole taulutelkkaria, koska entinenkin pelittää ihan hyvin.
Velkaakin on, mutta meillä on yhteensä 10 000 euroa säästössä pahan päivän varalle. Olen säästänyt näitä rahoja yli 10 vuotta. Jotain on joskus käytettykin kun on tullut yllättäviä menoja, mutta 50 euroa kuussa plus työpaikkojen bonukset ja veronpalautukset menee muuten aina säästöön.
raha asioissa. Ollaan molemmat töissä.
Kaikenlaista yllättävää tapahtuu ja siinä ei välttämättä paljoakaan auta vaikka jemmassa olisi 1000€.
Kiva, että sinun elämässäsi ei ole ollut vastoinkäymisiä, toivottavasti hyvä onnesi jatkuu :/
Vai oletko tosiaan sitä mieltä, että ei kannata säästää?
nykymaailmassa vararahaston pitäisi olla vähintään 10000 euroa, että sillä olisi mitään virkaa. Tai sitten menojen pitäisi olla lähes olemattomat.
On ihmisiä, joilla ei ole mitään ongelmia, kaksi työssäkäyvää hyvissä ammateissa, ja kuun lopussa puhuvat rahojen olevan taas lopussa.
Ja sitten on niitä, joiden elämässä on paljonkin vaikeuksia, mutta rahavaikeuksia ei silti ole.
Ei se sairasloma kaada taloutta, jos asuntolaina on alunperinkin mitoitettu siten, että yhden ihmisen palkalla sen maksaa, ja varaa on ottaa lyhennysvapaita vuosiakin.
Jos tunnustaa, järkätkää niin, että miehelle jää mahdollisimman vähän rahaa, jonka käytöstä voi itse päättää. Esim. hänen tilistään heti rahaa menemään erilliselle tilille laskujen maksua ja asumismenoja varten, ei pääsyä sun tileille, laskujenhoitotilille, ei luottokortteja.
raha asioissa. Ollaan molemmat töissä.
Olen ollut persaukinen ja sossun luukulla koko perheen voimin, mutta velkaa en ole onnistunut hankkimaan enkä myöskään luottotietojen menetystä. On osa elämänhallintaa hoitaa taloutensa kuin aikuinen.
Toinen on vaikka hoitovapaalla ja toinen joutuu pitkälle sairaslomalle?
Aikaa raha-asioiden järjestymiseen (lyhennysvapaata, turhat menot pois, omaisuuden realisointia yms) saattaa kulua aikaa montakin viikkoa ja sillä aikaa talous menee ihan kuralle, ellei ole isoja säästöjä (tonnilla ei oikeassa katastrofissa tee yhtään mitään).
Elämäntilanteita on niin erilaisia, tässä nyt vain omalle kohdalle sattunut tapaus...
On ihmisiä, joilla ei ole mitään ongelmia, kaksi työssäkäyvää hyvissä ammateissa, ja kuun lopussa puhuvat rahojen olevan taas lopussa.
Ja sitten on niitä, joiden elämässä on paljonkin vaikeuksia, mutta rahavaikeuksia ei silti ole.
Ei se sairasloma kaada taloutta, jos asuntolaina on alunperinkin mitoitettu siten, että yhden ihmisen palkalla sen maksaa, ja varaa on ottaa lyhennysvapaita vuosiakin.
että jemmarahaa on oltava pahan päivän varalle vähintään yhden palkan verran, ja sen verran vähintään on tilillä koko ajan. ja koska meitä on kaksi työssä käyvää, on jemmassa molempien kuukausipalkan verran, joskus jopa enemmän. mutta tuota summaa pidämme kokoajan ns nollarajana. ei haittaa jos jotain yllättävää tapahtuu. ja välillä voi elää ylellisemminkin, reissata tms.
Jos on yhtään taipumusta tuhlailuun, luottokorteista kannattaa luopua.
En ole kokonaan luottokortteja vastaan, jos omaa itsekuria. Joskus luottokortti voi tarjota pätevän vaihtoehdon yllättävän menon hoitamiseen.
Pidä jemmarahaa pankkitilillä.
Seiso väkevästi sängysi edessä aamuisin.
Täällä vinoillaan että mitäs sitten tehdään, kun puoliso lähtee tai sairastuu eikä ole varaa asua nykyisessä omistuskämpässä. No haloo: asunto myyntiin, muutto vaikka kaupungin vuokrataloon siksi aikaa että saadaan se talous kuntoon! Ettekö te osaa mistään luopua?? Raha-asioihin pystyy vaikuttamaan jo samana päivänä, kun saa tietää että kohta ollaan kusessa: osta halvempaa ruokaa, lopeta kaikki tilaukset ym. HETI, kerro tilanteesta pankille/perheelle/Kelalle...
Ihme touhua jäädä tuleen makaamaan ja valittamaan että polttaa.
Toinen on vaikka hoitovapaalla ja toinen joutuu pitkälle sairaslomalle?
Aikaa raha-asioiden järjestymiseen (lyhennysvapaata, turhat menot pois, omaisuuden realisointia yms) saattaa kulua aikaa montakin viikkoa ja sillä aikaa talous menee ihan kuralle, ellei ole isoja säästöjä (tonnilla ei oikeassa katastrofissa tee yhtään mitään).Elämäntilanteita on niin erilaisia, tässä nyt vain omalle kohdalle sattunut tapaus...
On ihmisiä, joilla ei ole mitään ongelmia, kaksi työssäkäyvää hyvissä ammateissa, ja kuun lopussa puhuvat rahojen olevan taas lopussa.
Ja sitten on niitä, joiden elämässä on paljonkin vaikeuksia, mutta rahavaikeuksia ei silti ole.
Ei se sairasloma kaada taloutta, jos asuntolaina on alunperinkin mitoitettu siten, että yhden ihmisen palkalla sen maksaa, ja varaa on ottaa lyhennysvapaita vuosiakin.
Jos tonni säästötilillä ei ole yhtään mitään, väitän todellakin, että elätte holtittomasti. Meillä on kyllä säästöjä useampi tonni, mutta on tonnikin iso raha. Kun kuitenkin sairaslomaltakin tulee se sairaspäiväraha, ja normaali palkkakin kyllä tulee niin pitkään, että ehtii sen lyhennysvapaan sopia.
Tottakai voi tulla mitä tahansa katastrofeja, mutta minusta on ihan normaalia ajatella, että aina pitää olla jonkin verran säästöjä pahan päivän varalle. Meillä on joskus sovittu säännöksi puolen vuoden lainanlyhennykset.
Kun vaikeudet kasaantuvat (sairaus, puolison työttömyys, lapsen sairaus samaan aikaan), tonni jemmarahaa ei paljon helpota :(