Hermot menee, taaskaan ei päästy kauppaan kun 5v sanoo ettei tahdo

Siis onko tässä maailmassa tosiaan niin avuttomia vanhempia, etteivät saa 5-vuotiasta tottelemaan? Kerroppas nyt mitä kaikkia keinoja olet kokeillut?



Ala nostaa puntteja, niin jaksat kantaa lasta niska-perse-otteella sinne kaupalle ja takaisin.



Kaikki kiva yhdessä tekeminen pitää sitten lopettaa, jos ei totella. Eli pistät lapsen "pitkälle jäähylle", lelut pois niin pitkäksi aikaa että tottelee, et leiki, houkuttele tms. Annat ruuaksi vaan puuroa tms. tylsää ja kun 5-vuotiaasi valittaa ilmoitat, että oma syynsä kun ei lähde kaupalle.



Ei yksikään lapsi ole niin sitkeä ja voimakastahtoinen ettei sitä yksi normaali aikuinen saisi kuriin...

joo ei muuten kannata rattaita hankkia, mutta pakkokeinona. että vanhempi voisi näyttää lapselle kuka päättää. jos lapsi viedään kotiin takasin saa tahtonsa läpi, vaikka joutuisikin syömään puuroa. paras ois tietysti jos ois auto, ei tarvis raahata kun sinne asti.



ajan sitä takaa että tavalla tai toisella sinne kauppaan lähdetään jos niin on sanottu. autolla, rattailla, valjailla, raahaamalla, vaikka pyytämällä joku muu avuksi kantamaan jos ei itse pysty.



kerta, pari rattaissa varmaankin riittää, sen jälkeen kävelee varmaan itse. tajuaa varmaan että se on kavereiden silmissä noloa istua rattaissa. jos jostain lainais rattaita jos ei oo omia, tai ostais jotkut halvat, käytetyt rattaat tota varten.



mutta kauppaan lähdetään, tavalla tai toisella. muuten menee metsään. lapselle turvaton olo, kun hän olikin vahvempi kuin vanhempansa-kuka hänestä sitten huolehtii, jos hän kerta on se kaikkein vahvin? ja aikuiselle entistä vaikeampi seuraava kauppareissu.



jos ei ole autoa, niin vaikka taksilla. mutta kauppaan mennään jos äiti niin sanoo.

teinkin juuri noin että sanoin että sitten pitää syödä pelkkää leipää ellei kauppaan päästä, sanoimpa vielä että ei minun tarvitsekkaan käydävälttämättä kun kahvimaitoa on ja karkkilaatikko (jota sitten aloin mussuttamaan, lapselle tietenkään en antanut). Että jos ei maitoa ole enempää, niin ei tule kaakaotakaan illalla.



Sitten kokeilin ihan sitä että sanoin, kohta lähdetään kauppaan, lapsi siihen tietysti että mä en halua, sanoin että ei ole haluamisesta kiinni kun sinne kauppaan on mentävä, että en minäkään sinne halua lähteä mutta kun on pakko. Alkoi sitten ihan kiltisti pukemaan, mutta tämä ei todellakaan toimi aina. Voi hyvin laittaa pukemisessa niin kovin hanttiin ettei tod saa puettua väkisinkään, monet kerrat olen sisävaatteissa kantanut melkein ulos asti, jolloin on hyvinkin halukas niitä vaatteita jo pukemaan (rappukäytävässä siis kun olen jo melkein vienyt ulos asti), siirtymätilanteissa melkein aina tämä sama juttu,kunnon keinoa en ole keksinyt, houkuttelukaan ei toimi kuin ihan joskus silloin tällöin. joten neuvot olisivat kyllä tarpeen, en hyväksy sitä että 5v pomottaa milloin mennään tms, mutta joskus ei vain kertakaikkiaan saa lasta tulemaan



ei auta jos jätän maahan makaamaan, ei se sieltä perässä tule, makaisi siinä vielä kun tulen kaupasta



sori tää sumppu teksti

ei auta jos jätän maahan makaamaan, ei se sieltä perässä tule, makaisi siinä vielä kun tulen kaupasta

ei auta tuokaan että leluja lähtee, tai kiva loppuu, istuu jäähylläkin vaikka koko päivän jos siitä on kiinni. Ei haittaisi vaikka kaikki lelut lähtisi, kaappi ollut välillä ihan täynnä leluja jemmassa



ei kaikki lapset ole vain niin helppoja, rattaissa vain nauttisi ettei tarvitse kävellä, sitähän se just haluaa ja yrittää ettei tarvitse kävellä, kauppa on tien toisella puolella

Päätät miten toimit ja toteutat sen samalla tavalla ennen kuin lapsi oppii säännöt. Sen jälkeen kun homma toimii, voi alkaa varioida. Ja jos homma meinää alkaa karata käsistä, palataan alkuperäiseen toimintasuunnitelmaan.

ja kerrot säännöt, eli 5v EI enää tee noin, jos haluaa vauvailla niin sitten kohdellaan niin kuin vauvaa - kaikki isojen lasten oikeudet pois... lainaat tosiaan jostain rattaat ja osta vielä vaikka tuttikin, velliä iltapalaksi ja sano, että vaipat laitetaan kanssa ja päiväunet nukutaan, ei telkkaria, pelejä, karkkia yms.



ja ole muka tosissasi ja kirjoitat sääntöjä ylös paperille, joudut ehkä aloittamaan, mutta vaippoihin asti et joudu menemään =)

et saa 5 vuotiastasi kauppaan? Oletko toipumassa jostain operaatiosta, liikunta rajoitteinen tms. Miten terve aikuinen ihminen ei saisi 5 vuotista olkoon lapsi miten kookas hyvänsä mukaansa kauppaan? Moista käytöstä en katselisi.

jos siihen asti joutuu menemään, tai edes sanon sellaista, tuntuu että olisi lapsen alistamista



yhden tutin ja vaipan voisin hommata, mutta en haluaisi joutua käyttämään niitä

Hän oli pahimmillaan juuri 4-5 -vuotiaana. Mikään rangaistus ei tehonnut, ei tarrat - ei mikään. Lohdutukseksi ap voin sanoa, että nyt hän on 8 v ja oikein hyväluontoinen. Ei se voimakas tahto ole sieltä mihinkään hävinnyt, mutta nykyään on päässä järkeä.



Ei siinä auttanut kuin kestää ne pari vuotta. Täälläkin kyselin ja haukut sain vain niskaani samalla tavalla. Paras neuvo, minkä sain, tuli eräältä isoäidiltä. Hän sanoi, että älä vaan katso ongelmatilanteessa silmiin. Annoin hänen siis huutaa ja mitä enemmän huusi (meillä tämä huutaminen oli se ongelma) sitä vähemmän huomioin häntä, enkä vahingossakaan ottanut katsekontaktia. Siitähän hän mustaksi muuttui, mutta jo kolmen päivän jälkeen huudot vähenivät puoleen.



Eli minun neuvoni on, että kokeile jotain ihan muuta. Jossain on joku vippaskonsti, joka on ihan älytön, mutta toimii juuri teillä.



Äläkä anna lapselle leipää, jos ei ole muuta. Anna hänelle puuroa tai jotain sellaista, mistä hän ei tykkää ollenkaan.

ei auta tuokaan että leluja lähtee, tai kiva loppuu, istuu jäähylläkin vaikka koko päivän jos siitä on kiinni. Ei haittaisi vaikka kaikki lelut lähtisi, kaappi ollut välillä ihan täynnä leluja jemmassa

ei kaikki lapset ole vain niin helppoja, rattaissa vain nauttisi ettei tarvitse kävellä, sitähän se just haluaa ja yrittää ettei tarvitse kävellä, kauppa on tien toisella puolella

Eli kaikki lelut pois, telkka pois ja istukoon siellä jäähyllä vaikka viikon aamusta iltaan. Eli niin kauan kivat asiat pois kunnes tottelee ei mitään yhden illan jäähyä. Ja ruuaksi pelkkää puuroa ja kerrot sille vekaralle, että muuta ei tule ennen kuin tottelee sinua.

Oikeesti, ei voi olla noin vaikea lapsi. Kysy sitten vaikka neuvolasta apua, jos muka on noin vaikeaa. Onko sillä lapsella joku vamma siis joku Asper-diagnoosi tms.?

"lasken viiteen, jos et siihen mennessä ole pukenut kauppareissua varten, et saa katsoa telkkaria kahteen päivään" jne... JA UHKAUKSET TOTEUTETAAN MYÖS!

vaan kannat sen muksun ulos ja seisotte siellä niin kauan paikoillaan kunnes lähtee kauppaan.(+ ottaisin kyllä jonku lelun tms jäähylle pariksi päiväksi). meidän 5 vkyseenalaistaa kyllä myös koko ajan, tsemppiä, ole johdonmukainen niin kyllä se vielä siitä.

viikko/viikko systeemi ja se ei toiminut, vaihdettiin systeemiä ja ongelmat ovat vähentyneet.

Mutta paljon niitä on vieläkin, kauppaan päästiin tänään, onneksi.



Ei onneksi saa kaupassa mitään kohtauksia jos en osta jotain, näitäkin näkee aika usein

Jos "pomotat" aina se menettää tehonsa. Tai jos olet epäjohdonmukainen ja alat jankata lapsen kanssa häviää komennelto teho.



Lapsi osaa varmasti keksustella asioista. Oletko kysynyt mikä häntä noissa siirtymätilanteissa tökkii?



Mitä teette ennen kauppaan lähtöä? Jos tulette töistä ja päiväkodista kotiin ja molemmat puuhailette omianne niin saako lapsi sinulta huomiota.



Yksi syy kiukutteluun voisi olla se, että lapsi kokee jäävänsä huomiotta. Jos et ole ennen tehnyt niin kokeile puuhata jotain lapsen kanssa noin puoli tuntia hoitopäivän jälkeen niin, että huomiosi on vain lapsessa ja siinä yhteisessä tekemisessä. Jos olette kotona päivät annatko silti lapselle kokonaisvaltaista huomiota ilman, että teet toisella kädellä muuta?



Jos lapsi on päivähoidossa onko hänellä siellä samankaltaisia ongelmia noissa siirtymätilanteissa? Olisi hoitajalla/hoitajilla antaa sinulle jotain vinkkiä kuinka toimia?



Mielestäni outoa, että aikuiset? ihmiset kirjoittavat, että kuriin se lapsi on saatava. Ei edes eläin arvosta mielivaltaista pomottajaa. Saati ihmisolento. (En nyt tarkoittanut, että olet sellainen ap, mutta tuli vain mieleen. Ei lasta ole tarkoitus nujertaa kasvattamisella.)

Meillä kans samantyyppistä touhua. Jos neiti saa jotain päähänsä niin kirkuu vaikka tunnin että antaisin periksi. Jos keksii että ei kävele kauppaan niin taatusti ei kävely vaikka minkä teet. Olen kantanut tai oikeammin raahannut monta kertaa.

Enemmän minua tympii kun jumittuu kauppaan ja joudun raahaamaan täysillä potkivan ja kirkuvan ulos.

Aika kai tähän auttaa tuskin muu.





Kotona kun kiukkukohtaus yllättää otan syliin ja pidän kiinni jopa puolituntia. Sitten kun rauhoittuu, yritän tarjota välipalaa. Pahaolo helpottaa kun verensokeri nousee : )

niin olisi rattaista ainakin se hyöty että saisit ne kauppa-asiat hoidettua. ja vaikka olisikin tyytyväinen ettei tarvitse kävellä, niin ei tuntisi silti voittaneensa ainakaan niin paljon kuin jos menette takaisin kotiin.

Onko tuo kaupassakäynti teille aiemmin ollut rutiinijuttu ja kiukuttelu tullut nyt uutena? Vai eikö aiemmin lapsen ole tarvinnut käydä kaupassa?



Sitten yksi vinkki, mitäs jos "naamioisit" kaupassakäynnin kivaksi retkeksi, seikkauluksi. Kaupassakäynnin aikana koittaisitte vaikka laskea, montako jotain juttua bongaatte, tai matkalla bongailette jotain.... Ja sitten sais vaikka jonkun suht järkevän jutun palkaksi, ei mitään karkkia tai muuta mistä voisi tulla paha tapa, mut jotain kivaa näin ens alkuun, että saisitte kaupassakäynnistä kivan jutun. Ja sitten jätätte palkkiot pois.

En ole huonokuntoinen, vaan urheilullinen, pitkä ja vielä pitkäraajainenkin! Mutta jos meidän 5-v poika (118 cm ja 23 kg) haluaisi heittäytyä hankalaksi, niin aika pulassa olisin. Kantaa kyllä jaksan, mutta entä jos se huitoisi, raapisi, purisi ja potkisi koko matkan? Mihin laittaisin sen siellä kaupassa, jos se jatkaisi riehumisa siellä? Sitoisin ostoskärryihin?



Onneksi poikamme on yhteistyöhaluinen, mutta tunnen kyllä hänen fyysiset voimansa enkä usko että pystyisin viemään väkisin kauppaan.

ennenkin käyty kaupassa niin hän ei silti halua nyt lähteä