~*~*~*~ Tonskien maaliskuu ~*~*~*~
Tuossa viimeisimmät jutut:
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=12435570&p=2&mpage=5&tmod…
Kommentit (80)
Pääsin aiemmin koulusta, niin nyt on vähän vapaata aikaa ennenku lapsi tulee hoidosta.
Burde, saanko udella että miks päädyitte valitsemaan Vammalan synnäriks?
Tosi kurja toi sun tulehdus! Mutta onneks siihen saa kuitenkin hoitoa heti kun synnytys alkaa!
Olikos Q:lla tänään se ultra??
Kamomillalla oli hyviä neuvolakuulumisia! Harmi kun tyttö sillee kolhi itseään!
Joko Henna on lähtenyt?? Kuulosti lupaavalta merkiltä toi ylienergisyys! Paljon suppareita sinne!
Viiperolle edelleen tsemiä pahoinvoinnin kanssa!
Ja kiitti teille jotka jaksoitte vastata siihen kokokyselyyn. Kyllä meidän tyllerö vaikuttas tosiaan olevan vähän pienikokoinen, mutta ei onneks niin paljoo pienempi ku pelkäsin!
ON: Mun vatsassa elää joku ikiliikkuja! Tää lapsi potkii ja liikkuu ihan järkyttävän paljon! Ei toi esikoinen ollu näin vilkas, tää taas ei lepää koskaan :) Illalla ku meen nukkuun niin viimeisenä ennenku nukahdan tunnen kovat potkut ja aamulla ku herään niin sama homma. On se kyllä ihanaa, mutta välillä vois levähtääkin :D Onneks nää on vielä tässä vaiheessa suht. vaimeita, mutta voi elämä sit ku ne tästä vaan voimistuu! Huhhuh.
Ja mä oon ihan rikki ton esikoisen kanssa. Voiko nyt jo olla uhmaikää?? Tosta lapsesta on tullu ihan hirvee. Eilen ku oltiin kylässä, niin se veti kaiken alas siellä ja teki tasan varmasti tahallaan kaikkee sellasta mitä ei sais. Ja sit ku se suostui sekunnin istuun mun vieressä sohvalla, niin se paukautti mua sellasella puulastalla käteen. Ja sama tänä aamuna, se löi ja raapi mua ihan ilman syytä. Mä oon ihan hukassa. Mitä sen kans pitäis tehdä? Pitäis kai kysyä tuolla taaperopuolella asiasta...
No joo, mutta mä taidan lähtee tekeen makaroonilaatikkoo... Moikka!
-Larsku 21+0
Hieman tulee vietettyä hiljaiseloa. Asustelen pääsääntöisesti vessassa, mikä on melkoisen haasteellista varsinkin kun Hilu haluaisi olla käytännössä koko ajan sylissä. Eilen yökin varmaan parikymmentä kertaa, tänään totaalisaldo on vielä alta kymmenen, mutta tuntuu, että kohta varmaan kutsu taas käy :( Niin raivostuttavaa! Meillä mennään nyt toista päivää ilman imetystä, hirmu haikeaa, mutta toisaalta helpottavaa, koita tässä ratketa kahdelle lapselle ravinnoksi kun kaikki sapuskat tulee ulos. Noo... tätä valitusvirttä varmaan jatkan seuraavat pari kuukautta :D
Mulla on superhimona tällä hetkellä pepperonipitsa (pepperonia ja ehkä tonnikalaa), mikä tuntuu musta ehkä hiukkasen ristiriitaiselta kun kuitenkin kaikki rasvaällöt yököttää. Mutta pikkasenko tekis mieli rimputtaa siipalle ja käskeä hakea moista työstä tullessa. Tosin epäilen, että mikäli alan pitsadieetille, tuota elopainoa saattaa alkaa kertyä turhan tiuhaan tahtiin...
[color=purple] Viiperokin [/color] on saanut pahan olon riesakseen. Mä koitan aina ajatella, että toisaalta se on helpottavaa kun yököttää, niin tietää ainakin, että mahamukelo on hengissä. Ja kohta suakin ultra kutsuu! Mäkin olisin varmaan jättänyt varhaisultraan menemättä jos meillä olisi kunnallispuolelta ultra ennen rakenneultraa...
[color=purple] Pesukarhulla [/color] tuntuu jo liikkeitä!! Ja äitiysvaateostoksillakin olit käynyt! Mäkin kyllä aattelin tällä erää panostaa vähän enemmän tulevaisuuden vaatteisiin, Hilun kanssa mulla oli vissiinkin kahdet äitiyshousut ja muutama paita. Pikkasen kyrsu mennä puolisen vuotta kaksilla housuilla. Ja olivat vielä jotain henkkamaukan laatutuotantoa. Mutta ihan vielä ei ole mulle ajankohtaista (vaikkakin parit pöksyt ovat jo osoittautuneet liian tiukoiksi...)
[color=purple] Kismetille [/color] tervetulotoivotukset ja onnittelut tulevasta tonskasta!
[color=purple] Kamomilla [/color] siellä on vietellyt yksinhuoltajaelämää! Uskon kyllä, että ottaa koville! Mulle on välillä ylitsepääsemätöntä jaksaa edes tuohon iltaan asti!
Voi ei noita [color=purple] Larskun [/color] mahakipuja. Onkohan se jokin sääntö, että toinen raskaus on aina ensimmäistä hankalampi? Itse selvisin Hilun kanssa ilman mitään vaivoja (ok, pahoinvointi tosin kesti about rv30 asti) ja pääsin vielä juoksulenkillekin pari päivää ennen muskun syntymää. Nyt tosin taitaa olla kuntokin sellasta pohjaluokkaa, että innolla odotan tulevaa... Ja onnittelut puolivälipyykin ohittamisesta ja tulevasta tytöntylleröstä!
Auts! [color=purple] Queenille [/color] pukkaa suonikohjuja. Mullakin äiti ja sisko sai niitä toisissa raskauksissaan, taidan kuulua minäkin riskiryhmään... Pitää käydä kyllä hamstraamassa tukisukkiksia jo etukäteen!
[color=purple] Q:llakin [/color] taitaapi olla jo ultra takana!
[color=purple] Hennalla [/color] taitaakin olla jo Ninni kainalossa!
[color=purple] Burde [/color] oli saanut jo esimakua vauveleista sairaalassa :) Ikäviä tuloksia sait, mutta tärkeintähän on, että tuo on nyt tiedossa.
Taidanpa suunnata suosiolla vessaan. Josko meillä Hilu koisisi vielä hetken, niin saisi äiti rauhassa yökkiä.
Coltsfoot ja Hilu11kk ja mini-Helmi11+0
hiivin tänne, jotenkin pelottaa hirveesti, mutta pakkohan sitä jossain vaiheessa on uskaltaa. Eli tänään käytiin ultrassa ja kohdusta löytyi pikkasen odotettua pienempi mutta sitkeä alkio, jonka sydän sykki. Oli ihanaa, kun lääkäri laittoi välillä dopplerin päälle, ja sain kuunnella jumputusta. Vähän tosiaan hirvittää vielä, kun alku meidän Rajulla ei mikään normaali ollut, pakkasesta sulatettiin kaveri ja siirrettiin kohtuun helmikuussa, ja testipäivänä oli hcg-arvot vielä todella alhaiset, mutta niin vaan on näinkin pitkälle päästy. Edelleen on tietysti normaali km-riski, mutta ajattelin, et josko lopettaisin hillittömän panikointini hetkeksi ja koettaisin nauttia siitä, että olen raskaana.
Laskettu aika menee todella lähelle typyn synttäriä, eli typyn synttärit on 9.11. ja Rajun laskettu aika on 5.11. Samoissa mennään taas Viiperon kanssa, mikä on aikas hienoa. Toivottavasti päästään molemmat loppuun asti!
Kovasti päässä on pyörinyt kaikenlaista, töitä haeskelen ja unelmapaikankin löysin, siinä on vielä haku kesken, mutta mietityttää miten toimia, kun paikka olisi määräaikainen äitiyslomasijaisuus... Joka tapauksessa polttelisi kovasti töihin päästä vielä ennen uutta äitiyslomaa. Mutta asiat tuppaa järjestymään tavalla tai toisella.
Kaikkia en täältä tunnekaan, suurimman osan toki. Mutta kun pesukarhu niin kauniisti kävi tuolla houkuttelemassa, oli kiva tulla. Sinänsä onkin hassua, että raskaudesta ei vielä kamalan moni " tosielämän" ystävä tiedä, mut sit sitäkin useampi virtuaalikaveri. :)
-Osse, typykkä 1v4kk ja Raju rv 6+6
Tulin tänne kuokkimaan ja onnittelemaan! Ihana kuulla että syke näkyi pienellä Rajulla! Yritä nyt vain rentoutua nauttia olostasi :) Ja Rajulle tsiljoona kiloa vauvaliimaa matkaan mukaan!
T: Hermione ( pian piinaileva!!)
Pikainen moikkaus tällekkin puolelle.
Osselle vielä paljon onnea! Kiva, että oot täällä :)
Hennako on päässyt hakemaan Ninnin kotiin. Mä ajattelin, että burdekin olis jo jakautunut, kun olin monta päivää pois netistä, mutta vielä Viltsu viihtyykin yksiössään.
Larskulle tsemppiä uhmiksen kanssa. Kovin tuttua touhua täälläkin toi uhmaaminen. Jonsku onneksi hiukan jo rauhottunut. Noi vieraissa paikoissa kyläilyt on silti vieläkin vähän tuskaa, kun joka paikka pitää tutkia ja kaikkiin tavaroihi koskea.
Joo, mäkin vähän laskeskelin, että aika paljon sitä margariinia saa syödä, jotta se sallittu määrä ylittyis. A-vitamiinia kuitenkin myös tarvitaan raskauden aikana. Kukas se oli syönyt jotain voista piirakkaa. Ei siinä 100 grammassakaan vielä päivän saantisuositus ylity, joten ei hätää.
Vähän omaakin napaa: Me oltiin viikonloppu miehen kanssa Liverpoolissa. Käytiin katsomassa peli ja tutustuttiin kaupunkiin. Oli tosi ihana reissu vaikka olikin Jonskua kova ikävä. Nyt jaksaa taas ahertaa töissä ja kotona. Mä hukkasin vielä lentokoneeseen kihlasormukseni. Onneksi sain tänään tietää, että se on löytynyt. Pääsin pelkällä säikähdyksellä.
Kirppu potkii jo ihan päivittäin. On tosi helpottunut olo. Nyt jo vähän hävettää, kun sillain hötkyilin niiden liikkeiden kanssa. Aika terväviä liikkeitä jo tuntuu. Aina tulee kylmät väreet, kun Kirppu muistuttaa itsestään. Mulla olis vielä pari viikkoa rakenneultraan. En jaksais millään odottaa.
Mulle on nyt tullut aika selkee tyttöolo. Mies on kyllä sitä mieltä, että Kirppu on poika. Saas nähdä kumpi on oikeessa. Kaikkien todennäköisyyksien mukaanhan Kirpun pitäis olla poika.
Mä oon myös saanut yhden inhottavan raskauden ajan vaivan, nimittäin hiivan. Inhottavaa! Kävin apteekissa ostamassa lääkettä ja ostin samalla omega 3, kun en oo sitä nyt raskauden aikana popsinut. Meillä oli vaan sellasta, jossa sitä A-vitamiinia. Kysyn vielä huomisessa neuvolassa, saako tota kyseistä vitamiinilisää syödä.
Täytyy taas jatkaa hommia.
pesukarhu, Jonsku ja Kirppu 16+5
Eli 16.3. klo 14.15 syntyi tämä pieni ja pörröpäinen tyttösemme. Painoa oli 3616g ja pituutta 50cm. Synnytys kesti 8 tuntia ja 15 minuuttia ja mielestäni oli tosi helppo. Kätilö oli ihana ja kaikki sujui tosi hyvin. Heti synnytyksen jälkeen pystyin jo istumaan ja kävelemään, vaikka toisen asteen repeämä tulikin. 8 tikkiä jouduttiin laittamaan. Hiuksia pienellä on ihan järjettömän paljon ja tissi maistuu tosi hyvin (viime yönäkin söi 4 tuntia putkeen..).
Tulen paremmalla ajalla kertoilemaan lisää!
Henna, Joel 1v ja Ninni 2 päivää
Hepsis!
Enskaodottajissa tuli aikoinaan aktiivisestikin kirjoiteltua, mutta tuon esikoisen syntymän jälkeen on ollut aika ja jaksaminen vähissä kirjoittelun suhteen. Vanhojen enskakavereiden kuulumisia olen kyllä käynyt lueskelemassa tuolta vauva- ja taaperopuolelta ja jännittänyt kuumeilevien ja plussanneiden tonskien puolesta.
Meillä siis tuo esikoispoju nyt 1v. 4kk ja tällä hetkellä suloisesti unten mailla :) Ja niin se elämä yllätti ja huomasin joulukuun lopussa odottavani meille toista vauvaa. Tämä vauva on saanut alkunsa tällä kertaa ilman hoitoja ja erityisempää yritystä ja pääsi siinä mielessä meidät yllättämään täydellisesti. Ilman ehkäisyä ollaan kyllä oltu ja toista toivottu esikoisen syntymästä lähtien, mutta oltiin varauduttu uuteen hoitokierrokseen tonskavauvan saamiseksi.
Tähän mennessä raskausaika on ollut aika rankkaa. Palasin töihin vuodenvaihteessa ja esikoinen sairasteli koko alkuraskauden. Nyt on pojun korvat putkitettu ja saadaan taas nukkua ja nauttia meidän ilopilleristä. Äiti vaan on edelleen väsynyt ja huonovointinen, varmaan osittain johtuen alhaisesta hemoglobiinista (102) ja erittäin alhaisesta verenpaineesta. Ja kuten teille varmasti on tuttua, esikoisen odotuksesta poiketen ei ole aikaa lepäilyyn ja monien pienten aterioiden laittamiseen. Onneksi tämä ihana pieni ihme masussa jaksaa ilostuttaa nykyisin äitiä jo pienillä potkuilla ja vaikka itsellä on kurja olo, tietää vauvan voivan hyvin :) Esikoisen synnytykseen ja sen jälkiseuraamuksiin liittyen (pojalla kehityksen viivästymää) tätä odotusta varjostaa ajoittain pelot synnytykseen ja vauvan terveyteen liittyen. Yritän kuitenkin parhaani mukaan pitää nuo möröt taka-alalla ja nauttia tästä odotuksesta.
Loppuun vielä onnittelut Hennalle tyttösestä ja paljon vilkutuksia virtuaalitutuille!
Mörötin, poika 1v.4kk ja Vilma-Vihtori rv15+4
Tuhannesti onnea pienestä tytöstä koko teidän perheelle :)
Ja ihanaa, että synnytys meni niin hyvin!!
T:Kamomilla (jonka piti pari liikutuksen kyyneltä tirauttaa..)
Onnea Hennalle pienestä prinsessasta!! Hienoa että kaikki meni hyvin :)
Tulehan sitten joskus kun kerkiät kertomaan miten sujuu arki kahden pienen kanssa. Mielenkiinnolla odotan kuulumisia :)
Möröttimelle moikat ja tervetuloa vaan mukaan jutustelemaan! Ja tietty onnea raskauden johdosta näin vähän jälkikäteen :)
Ossellekin tervetuloa tänne, ja onnea vielä kerran!
Mun pitää vielä jännittää 6 päivää ennen kuin pääsee ultraan.. Toivon niin että meilläkin olisi kaikki hyvin.
Pesukarhu, kiitti tuosta A-vitamiini-infosta. Ei oo tullut katottua mistään mikä se saantisuositus on. Minä siis olin se joka sitä piirakkaa mätti ison määrän naamaan :P Koko piirakassa oli 100g voita, ja siitä söin puolet eli 50g. Uskaltanen siis tehdä sitä toistekin.
Omaan napaan ei edelleenkään mitään uutta.. Paitsi että maha on kyllä kasvanut jo aikas paljon, muistaakseni viimeksi oli joskus rv16 tällainen pötsi! Kaipa se on jotain turvotusta kuitenkin.
Pahaolo jatkuu, mutta sikäli helpolla pääsen ettei sentis tarvi oksennella. Kuvottaa vain aamusta iltaan, syöminen aina auttaa jkvn.
Viipero rv7+6
Tosi ihanalta kuulosti sun synnytys! Ihanaa, että kaikki meni hyvin ja saitte pikkuneidin turvallisesti kainaloonne. Onnea koko perheelle!
Möröttimelle ja Osselle tervetuloa mukaan! Kiva kun ootte täällä! :)
Pesukarhu, miten niin kaikkien todennäköisyyksien mukaan teille tulee poika??? Jos sulla on vahva tyttöolo, niin josko sieltä vaikka sitten tyttö tulla tupsahtaisi...?
Ai niin, viimeksi kun ihmettelin niitä quun mittoja rakenneultrassa, niin se 47mm taisi olla reisiluun mitta. Nyt nimittäin vauvalla oli vastava mitta 44. Painoa ei meillä arvioidakaan tossa vaiheessa, tai oikeastaan missään vaiheessa ellei sitten lopuksi mene synnytystapa-arvioon.
Mulla oli aamulla neuvola. Kaikki hyvin, en muuta epäillytkään, kun justhan oli ultra. :) Painoa oli tullu vaan 190g/vko. Ihme juttu, kun oon syönyt suorastaan sikamaisen huonosti viime aikoina, tai siis pelkästään herkutellut. Nyt mitattiin ekan kerran sf-mitta, se oli 17,5 ja nyt siis rv 20+3 tai miten sen nyt ottaa... Ultran perusteella ja meidän oman tietämyksen perusteella nyt on oikeasti vasta ehkä 19+3 tms., mutta ei sitä LA:ta enää muuteta.
Ai niin, siis enhän mä tainnut tänne puolelle vielä laittaa ultrakuulumisia. Rakenneultrassa siis kaikki oli hienosti, ja terve vauva olisi näillä näkymin tulossa. :) Kätilö veikkasi, että poika, mutta ei ollut ihan 100% varma.
Pitäis varmaan tehdä jotain töitäkin tänään...
-Q- ja -q- 1v7kk ja aatu 20+3
Hurjan paljon onnea [color=gold] Hennalle [/color] Ninnin maailmaan saattamisesta!!!
Ja myös [color=gold] Osselle [/color] onnittelut pienestä masuasukista!
Mä suuntaan suosiolla ruuanlaittoon kun tuo muksu koisii!
että varasin äsken meille 4D-ultraan ajan! Se on 16.4. eli tuntuu jopa, että ihan pian! Jipii! En kyllä varmistanut mieheltä, että oliko se nyt ihan 100-varma, että näytti vihreää valoa tolle ultralle, mutta varasinpa nyt kuitenkin. Kyllä se kuitenkin siihen suostuu, ainakin jos vähän suostuttelee. ;)
-Q-
Mä olen taas poissa töistä tän mahakivun vuoksi. Alkaa kohta itkettään tää mun mahan tilanne. Elämä ihan sekasi. Lääkärit ei osaa sanoo mikä hätänä, eikä sen puoleen terveydenhoitajatkaan. Sisko ja äiti kuitenkin kertoivat, että kyllä tää ongelma selkeesti on suolistossa, niinku niillä molemmilla on kans ollu. Nyt oon sit päättänyt vetää pari päivää pelkkää kaurapuuroo ja luumuja, sekä activia-jugurttia. Toivottavasti se auttais.
No mut mä tulin tosiaan vaan äkkiseltään tänne onnittelemaan Ossea! AIVAN IHANAAAAAA!!!! Mua itkettää ku oon niin onnellinen teidän puolesta!! Toivottavasti kaikki menee hyvin! Hirveesti haleja sulle!
-Larsku 21+2 (joka menee taas sängyn pohjalle hoitamaan vatsaansa...)
Larsku: Tsemppiä mahan kanssa!! Toivottavasti se paranis pian!! Mikä sitä muuten vaivaa? Multa on menny ihan ohi..
Me oltais haluttu Vammalaan jo Heidiä synnyttämään, mut sit " päädyttiinki" taysiin. Mut siis se miks me nyt taas ollaan menossa Vammalaan ja tällä kertaa oikeesti aion sinne itteni kammeta, on moniakin syitä mm.
- vammala on yks suomen kolmesta vauvamyönteisestä sairaalasta ja hoito ym. on myös sen mukaista
- se on pieni yksikkö, jossa samat kätilöt on äippäpolilla, osastolla ja synnytyssaleissa töissä eli hommassa on jatkuvuutta
- siellä ei oo semmosta ruuhkaa ollenkaan kuin taysissa, eikä joudu käytävälle makaamaan
- mahdollisuus perhehuoneeseen
- " takuu varmasti" pääsee ammeeseen (eli siis ei kuulemma kertaakaan oo käyny niin, ettei olis päässy sinne sen takii että olis ollu varattu)
- ensikontakti vauvan kanssa syntymän jälkeen on ihan eri maailmasta ku taysissa ;)
- siellä panostetaan tosi paljon imetykseen ja sieltä pääsee kotiin sit " vasta" kun se onnistuu
- ne osaa antaa vauvalle vyöhyketerapiaa jos on tarvis (koliikki juttuihin, esim. kotiutumisen jälkeen)
- doula saa tulla mukaan synnytykseen isän lisäks ilman " vääntöjä"
jne.. Tossa varmaan tärkeimmät. Odotan kyllä kovasti tulevaa synnytystä! :D
Ei mulla nyt muuta, paitsi Osselle tervetulo toivotukset tälle puolelle! Plus Möröttimelle kans (mä muuten muistan sut edelliseltä odotusajalta!). =)
Burde & viltsu 37+3 (+ rokotuksesta kuumeinen Heidi 1v6kk)
Jospa nyt neidin nukkuessa kirjoittelisin vähän synnytyksestä.
Eli sunnuntaina 16.3. heräsin klo 6 kipeään supistukseen. Jonkin aikaa pyörin sängyssä ja ajattelin, että taitaa lähtö tulla. Menin helpottamaan oloa suihkuun, mutta vesi tuntui vaan pahentavan jo ennestään kipeitä supistuksia, joita tuli koko ajan säännöllisen epäsäännöllisesti 2-5 minuutin välein. 7 aikaan herätin miehen ja sanoin, että vois lähteä viemään koiria hoitoon. Joel olikin mennyt mummille sopivasti jo edellisenä iltana. 7.30 soitin haikaranpesään ja sanoivat, että jos siltä tuntuu etten enää pysty olla kotona, saisin sinne lähteä. Vajaa tunti istuttiin vielä kotona, mutta sitten oli lähdettävä. Kätilö tutki ja arvioi vauvan olevan n.3900g. Hyvin oli kiinnittynyt. Kohdunsuu oli auki jo 5 senttiä, reunaa jäljellä n. puol senttiä. Klo 10.30 sain epiduraalin, alkoi olemaan liian kipeitä supistuksia. 11.22 puhkaisivat kalvot ja olin auki 6 cm. puolen päivän aikoihin alkoi supistukset olemaan taas tosi kipeitä. Sain toisen annoksen epiduraalia. Laittoivat vaikutuksen alettua myös tipan tehostamaan supistuksia pienimmällä annoksella. Tais se tippa tehota vähän turhanki hyvin, tuli nimittäin supistuksia alle minuutin valein. 14.05 sain luvan ruveta ponnistamaan. Supistukset tuli aika lyhyinä, mutta usein. Tässä vaiheessa mukana oli myös kätilö-opiskelija, joka auttoi tytön päätä syntymään. Kun pää oli ulkona, yritti tyttönen heti jo huutaa. klo 14.15 neiti sitten syntyi, pikkasen säikähtäneen oloisena. Pikkasen pientä kuivasivat ja neiti päästi ilmoille oikeen kovan huudon. Vauva oli hieman sininen, mistä vähensivät yhden pisteen, mutta muuten tosi hyvä ja jäntevä lapsi. Sain tytön heti syliin ja tutkimme kätilön kanssa tätä pientä ja suloista ilmestystä, joka kovaan ääneen huusi äidin mahan päällä. Mies leikkasi napanuoran. Istukka syntyi helposti. 8 tikkiä joutuivat laittamaan, tuli ensimmäisen ja toisen asteen repeämiä. Koko ajan vauva makasi mahallani, 15.10 hyökkäsi kiinni tissiin ja reilun tunnin siinä imi.
Tytön syötyä mies vei hänet kätilön kanssa tarkastettavaksi ja kylvetettäväksi. 3616g ja 50cm, pipo 36cm. Pissatkin sai kätilö päälleen. Kun oli tyttö puettu ja saatu lämpimään peiton alle, pääsin itse suihkuun. Tunsin oman olon tosi hyväksi, kätilöllekin nauroin, että olis siinä voinu vaikka toisen pyöräyttää saman tien perään. Istuakin pystyin heti eikä pissaaminen tehnyt kipeetä. Kaikin puolin oli synnytys tosi ihana kokemus (vaikken uskonu että näin koskaan sanon ekan synnytyksen kamalien kokemusten takia). Kätilö oli aivan mielettömän ihana ja kävi vielä seuraavana päivänä käymässä synnytyksen läpi, toi myös kirjallisena tehdyn synnytyskertomuksen.
Neiti on koko ajan syönyt tosi hyvin ja nukkunut paljon, tosin vaatii myös huomiota ja seurustelua. Neidillä on tosi kova ääni, ainakin kun vertaa esikoiseen joka olis mieluusti vaan nukkunut. Poikaa kun jouduttiin vaikka millä keinoilla herätellä syömäänki. Semmonen se on vieläkin :)
Tytöllä oli syntyessään ihan mielettömän paljon hiuksia! Kävi muutaman kätilöt ja lääkäritkin ihmettelemässä, että miten noin paksuja hiuksia voi olla :)
Tässä vielä prinsessasta pari kuvaa:
http://i206.photobucket.com/albums/bb184/henna_016/Kuva016.jpg
http://i206.photobucket.com/albums/bb184/henna_016/Kuva066.jpg
http://i206.photobucket.com/albums/bb184/henna_016/Kuva063.jpg
http://i206.photobucket.com/albums/bb184/henna_016/Kuva084.jpg
http://i206.photobucket.com/albums/bb184/henna_016/Kuva079.jpg
http://i206.photobucket.com/albums/bb184/henna_016/Kuva072.jpg
Henna, Joel 1v ja Ninni 5 päivää
Paljon onnea Hennalle pikkuisesta prinsessasta! Tosi suloinen pieni nyytti. Ihana toi tukka :) Vauvakuume vaan koveni noista kuvista. Kiitos myös synnytyskertomuksesta. Hienoa, että sulle jäi tällä kertaa parempi fiilis synnytyksestä, kuin viime kerralla.
Möröttimelle paljon onnea ja tervetuloa jutustelemaan :)! Kiva, kun tulee lisää samoissa menijöitä.
Q: Toi todennäköisyys poikaan tulee siitä, että ultran mukaan mulla oli ovis just sinä päivänä, kun pupuiltiin, jolloin olis kait suurempi todennäköisyys poikaan. Tekotapa oli myös sellanen jolla tehdään poikia. Vaikka eihän näistä koskaan tiedä. Saa nähä kumpi on oikeessa, minä vai mies :).
Eilen oli neuvola. Kirpun sydänääniä ei meinattu saada kunnolla kuulumaan, kun se liikku koko ajan karkuun. Anto dopleriin vaan mojovia potkunäytteitä. Neuvolantäti myös epäili, että mulla on istukka etuseinässä, koska se otti jotain häiriöö eikä ne sydänäänet ollut kauheen tarkkoja. Sai lukemaksi kuitenkin 140-150. Paineet oli myös normaalit ja pissa puhdas. Seuraavaksi mennäänkin sitten Jonskun kanssa yhdessä neuvolaan, kun sillä on samalla 2v neuvola.
Taas töiden pariin...
pesukarhu, Jonsku 1v11kk, Kirppu rv 17+0
No sulla oli ainakin perusteita! Meilläkin ajoitus osui just siihen ovisaikaan, ja poika siis luultavasti tulossa. Mutta kyllä kai esim. inssilläkin syntyy myös tyttöjä, että ei se nyt niin varmaa ole. Sun on vaan pakko pysyä nahoissas vielä pari viikkoa. :)
Hei, keksittekö, mistä sais ostettua kivoja äitiyscapreja? Yritin tilata H&M:ltä, mutta ne oli loppu. En oo kyllä kierrellyt vielä mitään kauppoja, mutta ajattelin, että jos joku teistä sattuis tietämään. Haluisin vaan jotkut ihan tavishousut, joilla olis helppo olla quun kanssa hiekkalaatikolla.
-Q-
Rauhallista pääsiäistä kaikille! Mulla se ei niinkään rauhallinen ole täällä työmaalla.
Juu, en mäkään ihan usko tohon sukupuolihommaan. Jotenkin vaikea uskoa, että lapsen sukupuoleen vois itse vaikuttaa (paitsi ehkä lääketieteellisesti). Oon vaan mielenkiinnolla ja ehkä vähän huvittuneenakin seurannut noita vauvakuumepuolen sukupuolikeskusteluja. Sieltä mä noi omat perustelunikin oon hakenut ;)
Olishan se toisaalta kiva saada tyttö, kun on jo poika, mutta toisaalta ei mua haittais jäädä perheen ainooksi prinsessaksikaan :). Eniten mua nyt siinä ultrassa jännittää, onko kaikki hyvin. Varsinkin, kun toi sydänäänien kuuleminen neuvolassa oli niin hankalaa. Toivon vaan sydämeni pohjasta, että kaikki on hyvin. Toivottavasti neuvolantäti oli oikeessa, että se edessä oleva istukka aiheutti häiriötä.
Onneksi Kirppu on tosi vilkas liikkeissään. Teräviä potkuja tuntuu pitkin päivää. Hassua vaan, että ne tuntuu pelkästään tuolla ihan alamahassa vaikka kohdun pitäis olla jo melkein napaan saakka. Sekin vois olla todiste siitä edessä olevasta istukasta.
Q, sähän sen sanoit! Caprihousuthan mä tarviin. Oon miettinyt, et millaset kesähousut pitäis hommata. Caprithan olis loistavat. En kyllä tiedä, missä niitä vois olla myynnissä. Lindexilla vois ehkä olla mammamallisia.
Me ollaan ehkä aateltu hankkia tuplamatkikset nyt kumminkin. Oon ihastunut Gracon uusiin peräkkäin istuttaviin rattaisiin. Aateltiin, että olis ihan kätevä kapaareissuilla tai muilla reissuilla saada myös Jonsku aloilleen istumaan. Mut katotaan nyt.
Ja hommat jatkuu...
pesukarhu rv 17+1
en vissiin muistanut onnitella tuolla taapero-puolella, tai jos muistinkin, niin onnittelut sit vaan uudelleen! :)
pesukarhu, mua jäi mietityttämään, että millainen se tekotapa on, kun sillä nimenomaan poikia tulee? :):) mulla on siis jäänyt nää keskustelut ihan kokonaan lukematta.
musta on tosi hassua, että mä en ainakaan osaa kuvitella enää, että meille tulis poika, kun on toi tyttö jo. Oikeesti ei oo mitään väliä, mutta mies haaveilee ehkä vähän enemmän pojasta ja mä vaan " näen" , et meille tulee tyttö. Tuntuu, et mitenkä sitä tytön jälkeen osais poikaa hoitaakaan. :D
mä eilen naureskelin itselleni, kun juutuin tutkimaan tuplaratastarjontaa... todennäköisesti mekin päädytään hankkimaan Gracon peräkkäinistuttavat, jos niissä on riittävän isot renkaat, kun en halua ostaa isoja tuplavaunuja, jotka ei sitten mahdu autoon. Näillä näkymin meillä ei nimittäin ole varaa vaihtaa autoa, jos mä en saa töitä pian. Joten noi peräkkäinistuttavat todennäköisesti mahtuu paremmin auton peräkonttiin.
mörötin, mahtavaa et sulla tuntuu jo potkut! On jotenkin hauskaa, et just mörötin ja viipero, joiden kanssa oli la:t lähekkäin viimeksikin on nyt kans samaan aikaan odottamassa. Onkos Viiperolla tänään ultra?
Larskulle vilkutukset kans täältä, toivottavasti sun mahakivut hellittää. :( mut voitais koettaa taas joskus treffata?
Eka neuvola-aika on varattu jo ensi viikolle, eipä siellä varmaan ihmeitä, sydänäänet tuskin vielä kuuluu (viimeksi kuuluivat joskus rv 13), mutta ainakin raskausdiabetestutkimukseen pääsen saman tien, siinä sokerirasitus tehdään heti rv 8-12 ja sit uudelleen loppuraskaudesta. Saadaan ylimääräistä ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa ja UKK-instituutissa järjestetään teemaliikuntapäiviä. Kuulostaa ihan kivalle.
Muuten ei ihmeitä, välillä on tosi epäuskoinen olo, kun ei noita oireita ole välillä ollenkaan, ainoastaan kohdussa tuntuu jotain. Pahoinvoinnista en osaa sanoa mitään, kun tytöllä on ollut koko pyhät vatsatauti, joten paha olo on senkin takia koko ajan. Onneks mies hoiti suurimman osan siivoustyöstä. :) Mutta eilen totesin miehelle, et taidan tosiaan olla hormoneissani, kun itkin koko ajan telkkaria katsoessa, myös täydellisten naisten aikana...
Jaahas, pyykkivuoren pariin kai on käytävä.
-Osse, typykkä 1v4kk ja Raju rv 7+6
Taas viikko melkein vierähti ennen kuin pääsin taas kirjoittelemaan. Lukenut olen kyllä ahkerasti teidän kuulumisia:)
Hennalle tsemppiä ja nyt niitä " oikeita" suppareita!! Hyvä, että paineet laskenu ja saat taas liikkua ja olo parempi:)
Viiperolle myös voimia pahoinvoinnin ja väsymyksen kanssa!! Täälläkin edelleen kärsitään ajoittain pahoinvoinnista..plaah.
Larskulle onnittelut hyvistä ultrakuulumisista ja pienestä tyttösestä:)
Toivottavasti mahakivut hellittää!
QueenBzZ: Ikävä vaiva nuo suonikohjut:( Mulla oli kans viime raskaudessa alapäässä yksi suonikohju ja oli kyllä ikävä vaiva!! Hyvä jos tukisukkahousut auttaa!!
Pesukarhu: Ole huoleti siitä oivariinin A-vitamiinista, olisihan se varmasti kiellettyjen ruoka-aineiden listalla jos siitä olisi haittaa.
Mun mies on semmosessa työssä, että siihen kuuluu joskus reissaaminen. Nyt tytön syntymän jälkeen on ollut vain kaksi kertaa reissussa ja vain pari-kolme viikkoa kerrallaan. Aikoinaan oli jopa 3 kk ja sen keikka kyllä aiheutti pienoisen kriisin suhteeseemme, mutta kun siitä selvittiin, niin todettiin, että suhteemme on hyvin vakaalla pohjalla ja selviämme melkein mistä vaan:)
Tänään tuli kotiin ja, ah, miten rennosti olen saanut ottaa tämän sunnuntain!! Miehus leikkii ihan onnessaan tytön kanssa ja on hoidellut melkein kaikki ruokailut ja vaipanvaihdot ym. Ja tyttökin pienen tutkailun jälkeen selvästi isänsä tunnisti, ja nyt seuraa isiä joka paikkaan:)
Nyt alkaa jo mennä romaanin puolelle..
Ainiin, vielä perjantaisia neuvolakuulumisia: RR ok, pissa puhdas, painoa oli tullut 154g/viikko ja sydänäänet kuului hyvin, syke noin 144.
Ainoa miinuspuoli reissussa oli, että tyttö tipahti siellä semmoiselta pieneltä lasten tuolilta ja satutti posken ja silmäkulman, nyt on silmän alunen musta:(
Onneksi turvotus alkaa jo laskea.
No, nyt lopetan:)
Mukavaa sunnuntaita!
Ja uusille tervetuloa minunkin puolestani:)
T:Kamomilla rv 16+3