Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin kolmannen lapsen, mutta en voi enää sitä saada ;(
14.02.2008 |
Haluaisin vielä kolmannen lapsen, mutta minulle on tehty kaksi sektiota ja toisen jälkeen lääkäri sanoi, ettei voi suositella minulle enää enempää raskauksia. Toisaalta hän sanoi, ettei varsinaisesti kielläkään, mutta kohtu oli entisen haavan kohdalta ohentunut.
Asia ahdistaa minua. Lapset ovat 2 ja 4. Toinen lääkäri taas luki leikkauskertomukseni ja sanoi, että hänestä tällainen tilanne on tyypillinen, koska raskauksien väli lyhyt. Hän sanoi, että pitäisin nyt pidemmän tauon mikäli vielä haluan lisää lapsia, mutta että esteitä ei muuten ole, raskaudesta tosin saattaisi tulla hankala. Asumme yliopistosairaalan lähellä.
Minähän haluaisin, mutta enempää ei tainnut Luoja meille antaa. Tämän asian vuoksi olen ollut jopa masentunut. Onko kohtalotovereita?
Kommentit (53)
mutta olisit onnellinen niistä kahdesta lapsestasi. Joillekin ei suoda edes sitä yhtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän todella, kuinka arvokasta on saada lapsia, sitä suuremmalla syyllä arvostan näitä kahta, jos ymmärrät...
Eli kuopuksen jälkeen on raskaaksi tuleminen kielletty (kohtu paikoittain pahasta arpeutunut, paikoittain voimakkaasti ohentunut - sektioiden jäljeltä).
Kuopus oli jo hitusen " sillä hilkulla" , ts. sain luvan vielä häneen.
Minulla siis kolme sektiota takana ja niiden jälkeen liian iso kohdunrepeämisen vaara.
Jos asia sinua askarruttaa, kysy siitä vielä. Ja jos et saa enää lupaa, sitten käsittelet asiaa. Minä jouduin sitä aikani puimaan, puhuminen auttoi kovasti.
Ja tokihan minäkin tiesin, että olin onnekas jo saadessani nykyisen lapsimääräni - siitä tuo suru ei ollut kiinni. Alunperin kun meidän perheeseemme oli " tilaus" useammalle.
En kaipaa moralisointianne, aikomuksena ei ole raskaus vaan aiheesta keskustelu. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
En kaipaa moralisointianne, aikomuksena ei ole raskaus vaan aiheesta keskustelu. ap
TAIS KOLAHTAA?????
Tiesitkö kohdun ohentumasta ennen raskauttasi kolmatta kertaa? Missä kävit keskustelemassa? Missä synnytit kolmannen kerran sektiolla? Itselläni raskaus ei tulisi kysymykseen pitkään aikaan joka tapauksessa, ei välttämättä koskaan mutta jos joskus vielä, kyllähän sitä miettii että ehkä haluaisin vielä joskus.
Ikääkin on jo senverran, että kolmannen jälkeen ottaisin sterilisaation samassa. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska ap halusi jakaa suruansa asiasta, ei " ole nyt valittamatta" kommentteja.
Tuokin suru täytyy saada rauhassa surra. Pollyanna-asenne (= " kyllä jollain muulla on vielä pahemmin" ) ei pitkän päälle asioita ratkaise, vaan se, että käsittelee surunsa.
t. 6, joka on oman surunsa tästä asiasta käsitellyt
Mitäs, jos se kolmas olisikin jotenkin sairas ja elämästänne tulisi erittäin vaikeaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä et ole ihan terve, jos tällaisessa tilanteessa olevalle ihmiselle käyt vittuilemaan. Ei kolahtanut, oma typeryytesi on hämmentävää enkä tiedä kuinka asian olisin kauniisti sinulle ilmaissut. Edelleen hämmentynyt ap, joka ei ymmärrä miksi tästä aiheesta saa tällaisia kommentteja, kun suru lapsettomuudesta on kuitenkin suuri, vaikka kyseessä ei ole täydellinen lapsettomuus. ap
että seuraavat lapset eivät olisikaan biologisia lapsianne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on myös työ, joka vie paljon aikaa ja josta kuitenkin pidän. Lapsiani rakastan ja he ovat minulle tärkein asia elämässä mieheni lisäksi, eli perhe on etusijalla tietenkin, mutta on myös muita merkityksellisiä asioita. Näin olen yrittänyt ajatella syitä, miksi en haluaisi muutenkaan enempää lapsia ;)
Vierailija:
Tiesitkö kohdun ohentumasta ennen raskauttasi kolmatta kertaa? Missä kävit keskustelemassa? Missä synnytit kolmannen kerran sektiolla? Itselläni raskaus ei tulisi kysymykseen pitkään aikaan joka tapauksessa, ei välttämättä koskaan mutta jos joskus vielä, kyllähän sitä miettii että ehkä haluaisin vielä joskus.Ikääkin on jo senverran, että kolmannen jälkeen ottaisin sterilisaation samassa. ap
Tiesin kohdun ohentumasta, siitä oli puhetta jo silloin toisen sektion aikana. Ihan gynegologilla kävin. Kaikki sektiot tehty Jorvissa. Sterilisaatiota hain viimeisen raskauden aikana, kun oli ollut gynegologin kanssa puhetta, että tämän jälkeen ei enää voi.
Tosin jossittelin sitten jälkikäteen, että joskos olisi sittenkin voinut. Mutta kun kuopusta leikatessa kohtu oli osittain noin millin paksuinen, niin eipä siinä kait olisi jossittelu auttanut.
Minäkään en välttämättä koskaan olisi ehkä sitä seuraavaa lasta ehkä yrittänyt, mutta mahdollisuuden poistuminen vaati tosiaan reilusti prosessointia.
Kuopuksesta olin ns. tarkemmassa seurannassa (= enemmän äitipolikäyntejä), mutta voin loppujen lopuksi tosi hyvin koko raskauden ajan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Adoptiosta olemme myös joskus keskustelleet ihan tosissamme mieheni kanssa. Itseasiassa joskus keskustelimme jo ennen lapsia siitä mahdollisuudesta tarjota koti joskus sitä tarvitsevalle. ap
Meilläkin harkittiin adoptiota :-) jonkin aikaa, siitä keskusteltiin jo viimeisen raskauden aikana. Ja varsinkin siinä kohtaa, kun oma suruni " täyttämättömästä" lapsiluvusta oli suurin. Tosiseikka kuitenkin on, että jo monilapsiseen perheeseen ei adoptiolasta ihan niin vaan enää saadakaan.
Ja nyt olen tosiaan jo tähän nykytilanteeseen sopeutunut.
että suru totaalisesta lapsettomuudesta on kuitenkin suurempi kuin suru " kolmannen lapsen lapsettomuudesta" . Kai ymmärrät asian itsekin???? Itse lapsettomuudesta ensimmäisen kohdalla kärsineenä, ei tulisi mieleenikään huudella surusta sekundäärisen lapsettomuuden kohdalla. Itse olen äärettömän onnellinen siitä, että meille on tämä yksi lapsi suotu. Seuraavat otan kiitollisena vastaan - jos niitä meille suodaan - mutta en pahoita kenenkään TOTAALISESTI lapsettoman mieltä valittamalla siitä, että meillä on VAIN yksi lapsi. Sori, jos kommenttini loukkaa, mutta mielestäni et tiedä TODELLISESTA lapsettomuudesta tuon taivaallista.
lastensa äitejä. Joten jos se on sinulle mahdollinen ajatus, sinun ei välttämättä tarvitse nyt surra sitä että lapsiluku jää tähän. Biologisen lapsettomuuden ajatuksen kyllä joudut varmaan käymään läpi.
Sinun suruasi mitenkään väheksymättä.
Nyt olen raskaana, raskausviikkoja 23.
...joten kanattaa varmaan vielä kysyä toisiltakin lääkäreilltä