*** Tammitenavat vk 7 ***

kun oli tarkoitus kirjoitella vanhoista asioista.



Hippo, kyselit tuosta peräaukon haavaumasta. Mistäköhän aloittaisin? Mulla on yksi haavauma, eli sykkiväkipu tuntuu ainoastaan siinä kohtaa. Lääkäri pystyi toteamaan ainoastaan, että siellä on tosi punainen vekki, josta luultavimmin lähtee haava (ties kuinka pitkälle) ylös ja se aukeaa joka vessareissulla. Asiaa tutkitaan tarkemmin maaliskuun alussa, erikoislääkärillä. Luultavasti joudun leikattavaksi :(. Torstaina sain lääkkeeksi sen antibiootin, koska kivut olivat sietämättömät ja se auttoikin. Lisäksi sain Neoproct kombi -nimistä lääkettä, eli peräpuikkoja ja voidetta. Niissä on mukana puuduttavaa ainetta. Aluksi luulin, että tuo auttoi, mutta taisikin olla vain ärhäkän antibiootin ansiota. Nimittäin en taaskaan pysty istumaan ja käveleminen tekee tuskaa + nukkuminen + vessassa käynti. Nyt sitten sain Diltizam-voidetta (tai siis oon saanu vasta reseptin). Se auttoi viimeksi, joten odotukset ovat kovat. Se on samaa kuin esim. nitrovoide, mutta lääkärin mukaan tehokkaampaa. Auttoikohan tämä sepustus?



Jaa että pitäiskö seksiäkin vielä harrastaa??? ;)

Mulla ei ole vielä edes tikit sulaneet/lähteneet, enkä kyllä muutenkaan ajatellut kokeilla seksiä, ennen kuin olen läpäissyt jälkitarkastuksen, mikä on ens viikolla. Haluja kyllä olis, mutta sen verran isot traumat esikoisen synnytyksen jäljiltä, ettei viitsi edes ajatella asiaa. Mulla siis eivät paikat korjaantuneet 3v sitten olleen esikoisen synnytyksestä...



D-vitamiineista.

Suomessa tuo " auringosta saatava D-vitamiini" ei valitettavasti riitä mihinkään. Jotkut sanovat, että kesällä on ainoastaan vajaa kuukausi sellaista aikaa, että siitä on hyötyä.

Laitan tähän viestini loppuun kopion muistiinpanoista, jotka tein eräällä luennolla v.2006 joulukuussa. Luennon paras anti oli se, että tietynlaisia D-vitamiineja voi antaa vaikka viikkoannoksen kerralla, jos ei muista antaa joka päivä.



Ametisti, mutta on myös ollut maha kuin ilmapallo ja ilmavaivoja on riittänyt. Syynä siihen oli laktoosi! Olen ollut laktoosittomalla ruokavaliolla torstaista lähtien ja olo on loistava.

Kannattaa kuitenkin varmaan eka kokeilla niitä ilmavaivalääkkeitä.



Allulle onnittelut, hienoa että Neea oppi syömään tuttia!



Stagellekin onnittelut, että sait edes yhden huudottoman illan!



Meillä on elämänlaatu parantunut huomattavasti, kun ollaan saatu iltahuudot minimiin ja unet maksimiin. Vauva siis saattaa vetästä 6-9h ulkona unta kaaliin niin, että käy sisällä vain syömässä ja vaipan vaihdossa (ulkona nukkuminen aloitettiin täälläkin siinä 2vk iässä). Masuvaivat taas on saatu kuriin (muttei kokonaan pois) tarkistamalla syöttötapoja. Ja tietyssä rytmissäkin mennään koko ajan, vaikkei poika siitä mitään itse vielä ymmärtäisikään.



Aiemmin kirjoittelin sitä, että vauvan iltahuuto loppui kuin seinään, kun hän pääsi kylpyyn. Suosittelenkin, että jos vauva tykkää kylvystä ja on sen jälkeen tyytyväisempi/nukkuu paremmin/tms. niin vauvan voi kylvettää vaikka joka ilta, jos iho ei siitä kärsi!



Kaura@ ja Allu, kylläpä teidän vauvat kakkaa paljon. Kannattaa ehkä kysäistä neuvolassa, onko se normaalia. Meidän vauveli kakkasi parin ekan viikon aikana joka syötön yhteydessä, mutta nyt enää muutaman verran vuorokaudessa.



Pajunkukka ihmetteli aiemmin, kuinka useamman lapsen omaavat äidit pärjäävät. Sitä ihmettelen minäkin melkein päivittäin! Onneksi mun äiti on suureksi avuksi, kun isiä ei juurikaan näy kotona. Muuten tästä arjesta ei selvittäisi mitenkään, jos yö menee vähääkään huonosti ja/tai esikoinen uhmailee. Mutta onneksi viikkoon mahtuu aina muutama hyväkin päivä.



Xenalle kiitos suloisesta kuvasta <3. Onnittelut!



Vikli kirjoitteli, että siellä on siirrytty jo 62cm vaatteisiin. Meillä siirryttiin viime viikolla (1kk iässä) 56cm bodeihin, 50cm housut menee vielä pitkään.



Kivoja nimiä olette antaneet lapsillenne! Kiva kiva. Meillä nuo ristiäiset ovat vasta pääsiäisenä, joten saadaan odotella vielä tovi. Ristiäistarjottavat alkaa kuitenkin olla jo tiedossa, onneksi.



Justus & poika 14.1.



------------------------------



Olin joulukuussa 2006 terveysluennolla, missä luennoi Satu Silvo ja Paula Heinonen (www.prohealth.fi). Sivuilta näkee missä kaikessa Paula on guru. Jokainen voi siis itse päätellä uskoakko juttuihin vai ei. Mutta kuulin siis seuraavaa:



D-vitamiini:

- D-vitamiini on tärkeää kaikille: lapsille JA aikuisille.

- Se vähentää lapsuusiän diabetestä, eturauhasongelmia, reumaa, MS-tautia, ym.

- D3-vitamiini on paras vaihtoehto. D2 (eli Jekovit, ym. mitä neuvoloissa kampanjoidaan) imeytyy huonommin. (Paula on saanut oppinsa Jenkeissä: hän ennustaa että hänen ajamansa asiat huomioidaan Suomessa vasta myöhemmin, sillä Jenkeissä ollaan näissä aisioissa paljon edistyneempiä).

- D-vitamiini pitäisi syödä D-vitamiinina, ei yhdessä kalkin, ym. kanssa. (imeytyy huonommin jos on muita vitamiineja mukana).

- D3-vitskuja saa syöttää lapselle kerran viikossa (koko viikon annos kerralla). D2-vitamiineja pitää antaa kerran päivässä, koska imeytyminen on huonompaa.



Maitohappobakteeri: Paula suositteli probiootti-tuotteita, koska niistä on apua jopa neljään eri bakteeriin. Gefilus- ja Rela-tuotteet auttavat vain yhteen bakteeriin.

Maitohappobakteereja pitäisi syödä esim. koko antibioottikuurin ajan ja kokonainen kuukausi sen jälkeen!

Eli meille syntyi 2.2. poikavauva viikolla 41 + 3. Kokoa 3640 g, 50 cm, pää 35 cm. Esikoinenhan oli syntyessään 4410 g, 55,5 cm ja pää 38 cm. Synnytyskertomusta kirjoittelin synnytyspuolelle tammikuisiin. Mutta lyhyesti vielä: tämä synnytyshän oli mulle toinen. Eka kesti 8 tuntia, päätyi imukuppiin. Tää toka meni ohi sitten alle 2 tunnissa, kolme tikkiä tuli ja ehdin saada spinaalin ja ilokaasua. Ihan hirmu helpolla siis pääsin, onneksi päästiin/tajuttiin lähteä riittävän ajoissa sairaalaan. Sairaalassa siis ehittiin oleen noin tunnin verran. Tullessani olin 4 cm auki ja aika kipeä jo. Siitä puolen tunnin kuluttua olin avautunut 5 cm lisää. Ponnistus helppo 10 min. ja lähes kivuttomana.



Pikkuinen vaikuttaa varsin helpolta vauvalta ainakin toistaiseksi. Yöllä nukkuu hyvin. Nyttemmin menee nukkumaan ennen puoltayötä ja nukkuu johonkin 9-10 kieppeille. Syöttöä n. klo 3. ja 6. ja 8. aina 10 min. kerrallaan. Joskus kyllä itkeskelee ilmavaivoja ehkä yhdellä syötöllä/yö. Päivät menee lähinnä rauhallisesti: nukken/syöden/" seurustellen" /itkeskellen. Viimepäivinä enemmän itkeskellen. Toissapäivänä ei nukkunut päivällä kuin yhden 1,5 tunnin unen ja muun aikaa itki tai kitisi sylissä tai sitten torkahti, mutta vain hetkeksi. Seuraavana päivänä sitten nukkuikin lähes koko päivän ihan tyytyväisenä. Pelättiin, että yöllä ei sitten varmaan nuku, mutta ihan nukkui kuin ennenkin! Nyt tänään on taas ollut ihan hyvä päivä. Reilu parivuotias esikoisvelikin innostui nukahtamaan päiväunille, mikä ihan ihmeellistä. Yleensä sitä ei saa nukkumaan väkisinkään ;(



Meillä ei D-vitamiinia oo vielä aloiteltu. Olikos se suositus 2- vai 3-viikkoisesta alkaen? Rela-tippoja ollaan ajateltu aloittaa, mutta en oo vielä saanut aikaiseksi. Uskon niiden voimaan mahavaivoissa ja varsinkin vastustuskyvyn tuojana. Ite syön jatkuvasti maitohappobakteeritabletteja (Laktoseven), kun muuten iskee valtava makenhimo ja pahanhajuiset ja tuntuiset (mahaan sattuu) ilmavaivat ja ihokin saattaa mennä huonommaksi.



Mä oon kans huomannut tuon jonkinlaisen kapalon auttavan nukahtamisessa ja rauhoittumisessa. Sairaalassa varsinkin tehos, kun imetti täkin sisällä, niin poika jatkoi hyvin unia kun sen laski takaisin sänkyynsä käärössä. Joskus ilmavaivoihin tepsi kantoliina, ihan sellanen rengasliinatyyppinen pussi. Pitkää liinaa en oo jaksanut vielä opetlella käyttään, varmaan ois pitempään kantaessa paljon parempi ja tukevampi.



Niin, joku ihmetteli, että miten sitä jaksaa kahen tai useamman lapsen kanssa.. Kai sitä hiukan turtuu itkuun ja on tavallaan tottuneempi siihen lapsiperhearjen repaleisuuteen ja valvomiseenkin. Mutta meillä nyt on onneksi suht reilu ikäero (2 v 3 kk) ja vauva ehkä helpoimmasta päästä. Että kyllä esikoisen syntyminen on minusta melkoinen elämänmuutos itessään ja jos se eka on vielä haastava vauva, niin on se minusta rankempaa kun kahen " helpohkon" kanssa.

Me käytiin tänään neuvolassa näyttämässä tuota ihmeellista " hammasta" , joka siis paljastui joksikin kalkki-jutuksi. On ihan kuin hammas olisi puhkeamassa, valkoinen ja kova, muttei sitten kuitenkaan niin terävä, kuin hammas olisi. Hyvä näin! Samalla mitattiin tytön 6 vk paino, joka oli 5215g. Ihan hyvin oli tullut edelliseen painoon verrattuna lisää.



Menin tänään neuvolareissun jälkeen kauppaan ja ostin sieltä makeanhimoissani toffeekarkkipussin. Muutaman karkin siinä sitten söin, kunnes aloin miettimään, että hitsi,onkos toffeessa maitoa... No onhan siinä. Nyt sitten katsotaan tuleeko tuosta jotain oireita vauvalle!



Seksistä oli myös puhe. Tuon meidän kakkosen jälkeen en palautunut ennalleen, paikat jäi löysemmiksi kuin ennen. Tämän kuopuksen jälkeen ei varmaan ole siitä ainakaan huonompaan päin mennyt. Aloitettiin sekstailut n. 2 viikkoa synnytyksestä kortsun ja liukuvoiteen kera. Kyllä se eka kerta oli kuin " eka kerta" , eli jännitti, eikä osannut nauttia paljoa, mutta liukuvoide oli kyllä huippu juttu. Mulla on vieläkin vähäistä jälkivuotoa. Hyvin kuitenkin tuollakin rintamalla menee nyt, kunhan vain saisi tuon ehkäisyn kunnolla kuntoon. Onneksi jälkitarkastus on jo ensi keskiviikkona, niin pääsee niistäkin asioista puhumaan. Olettekos muuten ajatelleet mitä ehkäisyä käyttää? Itse olen vuosia käyttänyt pillereitä, mutta nyt kiinnostaisi hormonikierukka, koska enempää lapsia ei ole suunnitelmissa enää tehdä. Piuhoja ei kuitenkaan uskalla laittaa poikki, ei sitä koskaan tiedä, miten ne asiat ja ajatukset vuosien saatossa voi muuttua.





Olen samaa mieltä muiden kirjoittajien kanssa tuosta yksi/useampi lapsi asiasta. Eli se ensimmäinen lapsi on kyllä huomattavasti suurempi " shokki" , kuin seuraavat. Seuraavien kanssa se on jo tuttua, että oma aika on aina kortilla.



Tällaisin ajatuksin taas tällä kertaa!

T:

Eli T:vikli80 + typy 6vko3vrk (4.1.08)

Häthätää ilmoittaudun hengissä olevaksi, vaikka tuo neiti onkin kyllä pistänyt mamman lujille! Sanoinkin eilen isommille pojille, että jos Neea olisi syntynyt ennen Rasmusta olisi meidän lapsiluku jäänyt siihen, sen verran vaativa tapaus noiden helppojen poikien jälkeen, huh! ;)



Pyllyn pesen minäkin ihan maha kättä vasten, ei ole tullut kyllä mieleen edes muutoin pestäkään...? Jos peppupyyhkeillä pyyhkäisen väripierut pois niin silloin liike on edestä taaksepäin...



Perjantaina käytiin lääkärissä, rutiini painokontrolli ja painoa oli nyt 4325g, pituutta 54cm ja pipo 36cm eli hyvin kasvaapi tissimaidolla!



Nyt ei jaksa muuta kommentoida, neiti on pitänyt mekkalaa koko päivän yhtä 1.5 tunnin jaksoa lukuunottamatta ja rauhoittui vihdoin miehen vispaukseen ja heilutukseen joten mie otan vinkistä vaarin ja lähden itsekin vällyjen väliin!



Kovasti tsemppiä meille kaikille, eikös se niin ole ettei niistä ensimmäisistä kolmesta kuukaudesta äiti muista yleensä juuri mitään...? ;)



-Allu ja Neea 21122007

Hieman kuulumisia meiltäkin... =)



Poika kasvaa ja syö hyvin. Tisseistä tuntuu tulevan nyt ihan kivasti maitoa ja silloin tällöin menee lisäksi vielä 40-50 milliä Nannia päälle, että kyllä pitäisi kasvaakin! =)

Neuvolan täti kävi viime perjantaina kotikäynnillä, kun poika oli 10 päivän ikäinen ja paino oli tuolloin 3920g.. eli kuulema jos paino on tuon ikäisenä syntymäpainon verran niin on hyvä juttu! Ja meillä syntymäpaino oli sen 3860g joten hyvin on asiat sen suhteen.

Nyt siis poika tasan 2vkoa ja pitäis aloittaa nuo d-tipat... hieman huolettaa jos niistä mahavaivoja tulee, kun tähän asti ollaan selvitty ilman mitään suurempia vääntelyitä. Pitänee käydä apteekista varuilta jo siihenkin vaivaan jotain..

Perjantaina lähdetään käymään ekaa kertaa neuvolassa.



Eilen tuli keskussairaalastakin kirje lastenkirurgian ylilääkäriltä... Enpä tainnut kertoakaan aiemmin, että meidän pojalla oli (on) syntyessään toisessa kädessä 6 sormea! Ja toisessakin lisänä sellainen pieni napukka.. ns. sormen alku. =) Sitä on miehen puolella ollut monessa polvessa. Mieheltä on esim leikattu molemmista käsistä ihan kunnon sormet pois! Heidän puolellaan on myös paljon kaksosia, joten epäilen sen liittyvän jotenkin siihen asiaan...

Ajatella, jos meillekin olisi alunperin ollut tulossa kaksoset... HUI! =D

Leikkauksella ei ole kirurgin mukaan kiirettä.. kunhan poika on täyttänyt 1v niin sitten ajanvaraus sairaalaan ja sovitaan tarkempi leikkausajankohta.

Jännä juttu sinänsä... synnytyksessä kukaan muu ei kiinnittänyt asiaan ensin huomiota paitsi mieheni, joka totesi heti pojan olevan " isänsä poika" sormistaan ainakin! Kätilö sitä sitten ihmettelemään ja laski vielä varmuuden vuoksi varpaatkin ja kyseli, etteikö sormien lukumäärää oltu huomattu ultrassakaan... no, ei oltu. Mutta sikäli ei huolta, kun on ylimääräisiä... huonompi ehkä jos niitä puuttuisi!? Tai jos olisi esim 3 korvaa tms. heh! ;-)



Asiasta toiseen...

Meillä ollaan ulkoiltukin nyt kahtena päivänä ja hyvin poikaa nukuttaa vaunuissa! Ekalla kerralla oltiin noin puoli tuntia ja eilen sitten jo melkein tunti. Ihanaa päästä itsekin vihdoin ihan säännöllisesti ulos!

Yöllä meillä herätään kahdesti syömään.. nyt ollaan pärjätty aika hyvin yöt pelkällä tissillä.

Mies on ollut vielä kotosalla (on rakennusalalla ja nyt hiljaisempaa sillä saralla...) ja antaa mun nukkua aina aamusta vielä 2-3 tuntia kun heräilee itse isompien lasten kanssa! Se tuntuu aivan ihanalta! =)



Eilen ja toissapäivänä jaksoin hieman siivoillakin... ei ole oikein innostanut pitkään aikaan ja sen näköistäkin täällä välillä on! =D

Ristiäiset sovittiin pidettäväksi 29.3. ja kummitkin saatiin pyydettyä/valittua. Päätettiin kuitenkin kotona pitää, vaikkei meillä kauhean paljoa tilaa olekaan... Olen jo suunnitellut tarjottavia mitä aion tehdä ja kutsukortit sun muut... =D Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, eikös vaan??



Mukavaa viikonjatkoa kaikille! Ja hyvää ystävänpäivää! =)



t. vilmahilja ja poika synt. 29.1.

Onpa kiva lukea täältä teidän kuulumisia. Olen lueskellut niitä aina säännöllisesti, mutta en ole saanut aikaiseksi ite kirjoittaa.



VilmaHilja, aika erikoinen tapaus:) Itse olisin varmaan ollut ihan ihmeissäni, mutta tosiaan hyvä jos suvussa on kokemusta 6-sormisuudesta niin ei varmaan mitään suurempaa järkytystä tullut. Tosiaan, ihan hyvin olis voinut tulla kaksosetkin:) Minusta oli odotusaikana ihana haaveilla kaksosista, mutta nyt kun on tuo yksönen niin on ne haaveilut loppuneet, yhdessäkin on riittävästi työtä! Mutta hienoa jos sormet saadaan " kuntoon" leikkauksella. Kaikenlaista tähän maailman mahtuukin:)



Meidän poika on jo 7 viikkoa. Pari hymyä tuli viime viikon alussa, mutta sen jälkeen poitsu ei niitä ole pahemmin suonut. Joko muitten vauvat hymyilee enemmänkin?



Meillä on vauva-aika lähtenyt ihan mukavasti käyntiin. Meillähän on siis esikoinen ja varauduin etukäteen siihen, että tää arki olis ihan kamalaa. Olenkin yllättynyt ihan positiivisesti, ettei tämä vauva-arki niin kamalaa olekaan. Kuvittelin, että vauva rääkyisi aamusta iltaan, mutta aika hiljainen kaveri tuo suurimmaksi osaksi on. Yöllä hän on tosin alusta asti nukkunut vähän huonosti. Yleensä on ensin yhdet pitkät 2,5 tunnin unet ja sen lisäksi heräilee ehkä tunnin parein välein.. toiset yöt on parempia ja toiset huonompia.. päivisin tissi maittaa 1-2 tunnin välein, eli ruoka maistuu enemmän kuin hyvin.. Olen kuitenkin saanut ihan hyvin nukuttua. Meillä on perhepeti niin ei tarvitse vauvaa syötöllekään hakea mistään kauempaa.



Mulla ei ollut mitään vauvakuumetta kun jätin pillerit pois, mutta olen kyllä ihan hurahtanut tähän vauvaelämään.. tai siis tuohon poikaan.. vaikka hän välillä kitiseekin ja parkuu niin voisko enää mitään ihanampaa ollakaan kuin oma vauva.

En viitsinyt enää tuonne odotuspuolelle laittaa synnytyksestä mitään, kun näyttää kuivahtaneen pino. Onko kaikki saaneet jo nyytin? En ole seuraillut yli viikkoon palstaa, joten pimennossa ollaan...



Meille syntyi 3.2. rv 40+4 klo 18.32 tummatukkainen tytöntyllerö, 3760g, 52cm ja pipo 34cm. Meniköhän nyt oikein. Vauva on IHANA! Synnytys alkoi 3.2. aamuyöllä klo 04.15 sillä että huomasin jotain lorahtavan sänkyyn. Supparitkin alkoivat saman tien, lapsivettä tuli aina supistuksen aikaan. Suppareita tuli aluksi n. 10-15 min välein, kello viiteen mennessä niitä tuli jo noin 5 min välein. Siinä meni sitten puolitoista tuntia odotellessa, että milloin kerron miehelle että nyt voitais valmistautua lähtemään¿kuuden jälkeen herätinkin ukon ja soitin synnärille. Sieltä sanottiin että saadaan heti lähteä ajelemaan sinne päin.



Synnärille kun päästiin, kätilö tarkisti paikat ja olinkin vasta 1,5cm auki. Silti meidät passitettiin saliin saman tien, siellä sitten höpötettiin ja otettiin aina seuraava suppari vastaan. Välillä otettiin käyrää. Supparit alkoivat voimistua, jälkeenpäin oikein naurattaakin kun mietin että mitenkähän kovaksi ne tästä vielä tulevat¿ onneksi en tiennyt! Joskus yhden jälkeen iltapäivällä alkoi suppareissa olla potkua ja ammetta alettiin täyttämään. Loppuajan lilluin sitten ammeessa, oli muuten mahtava paikka mulle kestää se avautumisvaihe. Ammeessa puhkaistiin sitten kalvotkin ja yritin ponnistaakin siellä mutta kun ei onnistunut niin siirryttiin jakkaralle. Siinä ponnisteltiin sitten jonkin aikaa mutta vauvan sydänäänet laskivat, niin lopulta siirryttiin vielä synnytystuoliin. Siihen se tyttö sitten lopulta syntyi, eppari jouduttiin tekemään mutta koko synnytys meni täysin ilman kivunlievitystä.



Verta mulla meni aika paljon, josta seurasi niin heikko olo että tippaan laitettiin ja sängyssä kärrättiin huoneeseen. Vauva oli ekan yön kokonaan vauvalassa, seuraavana yönä tuotiinkin jo sitten tissille. Ahkerasti kun vain jaksoin imettää niin lopulta neljäntenä päivänä se maito vasta nousikin.



Tytöllä on vähän rytmi vielä hakusessa, päivisin nukutaan pitkästi ja öisin herätään vähän väliä syömään. Mutta kai se siitä tasoittuu...



Mutta kaiken kaikkiaan ihanalta tämä äitiys nyt ainakin tuntuu :) Tytsy teki kotiintulopäivänä selväksi, mikä on homman nimi ja väänsi kunnon tortut pestäväksi kolmesti kahden tunnin aikana!



Juu pitääpä siirtyä haukkaamaan välipalaa, vauveli taas nukahti tissittelyn jälkeen. Onnea puolestani vielä kaikille vauvan maailmaan saattaneille!



Tolleroinen ja tytsy 3.2.



ps. Kauraa peesaan tuossa loppukommentissa, itsellänikään ei oikein varsinaista vauvakuumetta ole ollut mutta kyllä tuo tyttö on nyt vienyt äidin sydämen niin täydellisesti että eilen jo kyselin mieheltä että milloin " tehdään" toinen :) heheh... että vaikka kipeääkin otti niin äkkiä sitä unohtaa kun on tuo palkinto siitä urakasta niin hieno! Mulle siis iski heti vauvakuume päälle :D

Kirjoittelin jokunen päivä sitten tuonne odotuspuolelle mutta kaikki ovat ilmeisesti siirtyneet jo tänne vauvapuolelle niin miksen minäkin.



Minulla on takana siis pitkä ja raskas synnytys. lyhyesti kerrottuna: käynnistystä yritettiin kolme päivää ja lopulta päädyttiin kiireiseen sektioon kun kohdunsuu ei auennut enempää kuin 3cm, lapsi vesi oli vihreää ja vauvan sydänäänet heikkeni. sairaalassa olin 8vrk ja olin taivaassa ku kotiin pääsin.



Tuloksena siis oli 3825g ja 51cm yhdeksän pisteen poika :) eilen kävivät neuvolasta kotikäynnillä ja painoa pojulla oli 4070g.



Sektio haava on hiukan tulehtunu ja kipeä. maitoa nousee enemmän mitä poika jaksaa juoda. pari yötä ollaan valvottu mutta viime yö meni yhdellä heräyksellä. päivällä sitten nukkuu enemmän :)



on se vain niin ihanaa se vauva-arki. Vaikka kivut olikin helvetilliset niin on se kyllä sen arvoista :)



mutta velvollisuus kutsuu. yritän käydä välillä kirjoittelemassa kunhan joutaa... :)

Ihanaa että kaikille on tullu terve vauva!!!=)



Kaura kyseli hymyistä ja meillä ei ole vielä hymyjä saatu.Vaavi on pe 7 vkoa.Mutta se on kyllä siinä ja siinä, varmaan ihan tällä viikolla irtoaa.



Minäkin olen nukuttanut perhepetissä vauvaa, kun aattelin sen olevan kaikille helpointa, mutta toissayö meni ihan harakoille ku tintti roikkui tississä ihan koko ajan. viime yönä sitten laitoin hänet klo 24 omaan koppaan ja siitä nukkui 4.30 asti.syötiin rauhassa ja klo 5.30 takas koppaan, josta nukkui aamuun asti.klo 8.30 herätin hänet, kun oli lähdettävä asioille.



onko muiden vauvoilla karstaa? meille on nyt tullu aika paljon päähän.kulmakarvoista sain pois bepanthenilla, mut päästä ei lähde millään.on öljytty ja rasvattu juu. no, ei se onneksi ole vaarallista.



oletteko tulleet höperöiksi alennusmyynneissä?minä tunnustan=)on vauvalla nyt vaatetta=D

Tervetuloa Tolleroinen tälle puolelle. Niin vain me 30. päivän mammatkin ollaan onnellisesti täällä, taitaa Pikkukakkonenkin olla jo nyytinhaussa, näkyy sen verran hiljaista olevan tuolla odottajien puolella. Ja niinhän se pitääkin olla, kuitenkin jo 12 päivä menossa!



Sama juttu täällä, kyllä vaaleanpunainen neuvolakortti tuntuu oudolta. Mulla oli suuri suunnitelma, ettei mitään vaaleanpunaista osteta neidille, vaan niinpäs tuo näyttää tänäänkin olevan pinkkiin puettu päästä varpaisiin =) Toisaalta ihan kivakin pukea vaaleisiin väreihin, näyttääpä edes vähän isommalta, kun ei tuota kokoa vielä hurjasti ole... Alle kolmen kilon oli vielä reilusti terkan kotikäynnillä viime perjantaina. Sen jälkeen ruoka onkin tosin maittanut siihen malliin että taidetaan olla jo kolmen kilon paremmalla puolella, ainakin posket on pyöristyneet.



Imetys täällä takkuaa vielä pahemman kerran, joka surettaa minua suuresti! Neiti ehti oppia sairaalassa viettämänsä viikon aikana pullolle niin että tissille vain raivotaan ja purraan ikenillä! Sinnikkäästi yritän edelleen joka syötöllä, vaikka pullon toki lämmitän. Mutta tää moninkertainen työ pumppauksineen ja välineiden keittämisineen tympii... Tokihan joudun tekemään sitä joka tapauksessa kun maitoa luovutankin, mutta imettäminen on vain niin mukavaa ja helppoa että kaipaan sitä todella.



Ulkona ei olla vielä käyty, täällä on ollut monta tuulista päivää, joten alle kolmikiloisena syntyneen kanssa ei ole ulos vielä asiaa. Huomenna on neuvola, toivottavasti paino on lähtenyt nousuun.



Kovin on erilaisia synnytyksiä ollut tässä meidänkin porukassa, hurjalta kuulostaa tuo Miikaron koitos kun kolme päivää käynnistellään. Hyvä että kaikki meni lopulta hyvin!



Nyt täytyy lähteä herättelemään neitiä, kolme tuntia taas vierähtänyt edellisestä syönnistä. Meillä ei vielä mennä syöttöjen kanssa vauvan tahtia vaan lähinnä kellon... Ei sentään niin hysteerisiä olla kuin se isä tämänpäiväisessä Meille tuli vauva-ohjelmassa =)



aksiina & Justiina 280108

Moi!



Vauvan itkut ottaneet taas voimille. Palaankin muihin asioihin joskus paremmalla ajalla, mutta nyt ajattelin kysästä teidän vauvojen masuvaivaitkuista. Mistä tunnistatte itkun, jos se johtuu masuvaivoista?



Meillä vauva heräilee kesken unien huutamaan kovaa ja välillä myös korkealta. Iltaisin on myös hetki, jolloin huudetaan tosi kovaa. Kaikki huudot loppuvat yks kaks yllättäen, kuten yleensä alkavatkin. Mutta huudot eivät kestä yleensä kauaa kerallaan. Välillä itkut alkaa myös ähinällä ja tuhinalla.



Aiemmin masuvaivahuudot tunnisti, nyt emme niitä tunnista. Pari iltaa sitten siirrettiin Disflatylin anto aamusta iltaan ja iltahuudot pahenivat todella huomattavasti. Mies hyssytteli näinä iltoina vauvaa ja huomasi ne masuvaivoiksi. Nyt sitten ei annettu enää Disflatyliä.



Aiemmin annettiin Rela-tipat aamulla ja vaihdettiin Disflatylin kanssa päikseen - Relat annettiin siis iltaisin. Äsken mietin annanko niitäkään enää. Mutta oli taas sen verran kova huuto, että päätin antaa. Katsotaan kuinka käy. Tämän iltaisia huutoja ei miehen kanssa kumpikaan tunnistettu masuvaivoiksi.



Päivisin huomaan vauvan paukuttelevan jonkin verran, mutta niiden yhteydessä ei ole tullut huutoa.



Vauva ei hamuile, joten on vaikea määrittää, koska on nälkä ja koska joku muu hätä.



Eli hieman ulalla ollaan näiden huutojen kanssa.



Justus & poju 14.1.

ja onnea kaikille vauvan saaneille. Samaa ihmettelen kuin sammermannikin, että kaikkien vauvat ovat terveitä vaikka synnytykset ovat olleet vaikeita.





Justus:



Samaa olen aprikoinut tuosta itkusta. Eilen tuli juuri sellaisia puuskittaisia itkukohtauksia, joten tulkitsin mahavaivoiksi. Vauva nukahti välillä ja sitten rupesi parkumaan. Vauva paukuttelee paljon. Röyhtäykset eivät tule helposti. Pulauttelua on todella paljon.



Olen myös päätellyt, että hamuaminen tarkoittaa nälkää, silloin tajoan rintaa tai pullomaitoa. Meillä kyllä tissi tehoaa joka vaivaan. Eli vauva lopettaa huutamisen, kun hän saa tissin suuhun. Hyvä asento on myös mun hahan päällä poikittain mahallaan, siihen hän nukahtaa mieluusti.



Sitten on alkapäällä keikuttaminen; tulee röyhtäyksiä ja sylissä tärisyttäminen auttaa myös.



Joten välillä emme täälläkään tiedä, että mikä vaiva on kyseessä. Kolme on tarjolla, nälkä, masu tai kakka housussa. Tämä vauva on tarkka vaipastaan; sen pitää olla puhdas!



Nyt vauva nukkuu ihan tyytyväisenä omassa kehdossaan. Aiemmin illalla huusi; oli nälkä ja halu olla sylissä ja tissin hajussa.



T. Ametisti (flunssainen) ja vauva s. 13.1

Sen verran pikaisesti vastaan Justukselle, että meillä ainakin Disflatyl vain pahensi mahavaivoja ja kun se jätettiin pois huomasi vaikutuksen jo puolessa vuorokaudessa eli kannattaa kokeilla ilman. Samoin loppui ruokalusikkakakat eli tosi pienet pierukakat. Meillä on myös tuollaisia nopeasti alkavia ja loppuvia itkuja, joskus auttaa imetys/pullomaito, vaikka ne näyttääkin mahaväänteiltä (eli luulisi syömisen pahentavan niitä) ja joskus ne on untavastaantaistelua eli heijaus ja rauhoittelu auttaa silloin, ja tutti myös.



Opettelua on täällä ainakin vielä paljon...



Pore&Papunen 030108



Nyt tekemään miehen kaa herkkukaakaot (= kermavaahtoa 2cm mukiin) kun pieni nukkuu...

Onnittelut tuoreille äideille!



Vilmahilja, teilläpä mukava sukuvika :). Onneksi tosiaan on korjattavissa.

Mun synnytyksessä oli kätilöopiskelija mukana ja hän laski heti sormet ja varpaat ihan ääneen!



Joku mainitsi, jotta turvotus vaivaa itsellä? Onko muita vielä turvotuksesta kärsiviä? Osanottoni!

Mullahan oli esikoisen syntymän jälkeen (ja raskausaikanakin tietty) tosi paha turvotus. Sain sormuksetkin sormeen vasta, kun aloin odottamaan tuota kuopusta. Mutta nytpä turvotus ei vaivaa ja olen ikionnellinen!

Toinen, mitä pelkäsin etukäteen, oli ja on tuo alapään tervehtyminen. Mulla kun paikat eivät parantuneet kunnolla esikoisen synnytyksen jälkeen. Nyt ainakin yksi arpikudos on hävinnyt. Eli uskokaa tai älkää, mutta uudelleen synnytyksestä voi olla jotain todellista hyötyäkin! Toiveissa siis on vielä, ettei tarvitsisi mennä korjausleikkaukseen... Jälkitarkastus on tän kuun viimeisellä viikolla, joten sen jälkeen olen hieman viisaampi.



Mulla alkoi tänään menkat. Eilen jo oli maha kipeenä, mutta ei vuotoa. Lisäksi mun peräpukamat ovat pahentuneet. Ovat olleet ärtyneet synnytyksestä asti (eli kuukauden). Neuvolassa " käskivät" odottaa jälkitarkastukseen asti. Mutta saas nähdä pystynkö. Lääkkeet eivät siis tunnu auttavan.

Sitä pitikin kysyä aiheeseen liittyen, että kuinka ihmeessä joku teistä pystyykään käyttämään sitä Hädensaa?!?! Muistan lukeneeni siitä suosituksen Odotus-puolella. Siis se mentolin vaikutus oli aivan kamala meikäläisellä. Kyllä oli tuskaa sen jälkeen!



Sitten niistä oudoista huudoista. Disflatyl on ollut poissa käytöstä 1,5vrk:tta. Eilen ei ollut havaittavissa muutosta. Mutta nyt kun poika on parvekkeella unilla ja huutelee välillä, niin kovin kärki huudoista on poissa. Ja me ehdittiin käytään Disflatyliä yli 2 viikkoa, ennen kuin tajuttiin ettei se välttämättä käykään! Kuviteltiin siis, että se sopii. Relat eivät vaikuttaneet eilen yöuniin, joten niistä ei taida olla haittaa.



Esikoisen huudot olivat aina tunnistettavissa, kun niihin liittyi aina jotain muutakin kuin huutoa. Esim. nälässä oli juuri sitä hamuamista tai oman käden syöntiä, vaippaansa ei edes huutanut, halipulaitkunkin tunnisti helposti, jne.

Mutta tämän kuopuksen huudoista ei siis ota mitään selvää. Vaipastaan on tarkka ja joskus saattaa syödä kättään, jos on nälkä.

Lisäruokaa en millään haluaisi enää antaa, korvikeruokinnalla kun mennään ja poika syö jo nyt yli 700ml/vrk, vaikka suositus on 500-600ml. Tai siis oli ekan kuukauden ajan ja huomennahan vaihtuu kuukausi. Poika ei kyllä kasva neuvolan mukaan liikaa, joten pitäisi lakata huolehtimasta tuosta ruoan määrästä. Esikoinenkin oli kova syömään ja nyt onkin ikäisiään huomattavasti pidempi.



Vauva sai toissapäivänä vauvakirjan lahjaksi. Tai itseasiassa kaksi. Innostuin täyttämään vauvan ja esikoisen kirjoja. Kyllä oli kivaa! Toisessa kirjassa kyseltiin erilaisten tuotteiden hintoja (maito, vaipat, TV-lupa, jne.). Ne pitäisi vielä kaivaa jostain.

Tuosta tulikin mieleen, että mitä kaikkea ns. tilastotietoa aiotte kerätä vauvalle (jos keräätte)?

Laitan tähän muutaman vinkin, mitä mä löysin netistä:

http://www.everyhit.com/dates/

http://www.economist.com/markets/bigmac/index.cfm (vaatii kirjautumisen)

http://www.finnpanel.fi/tulokset/tv/vko/2008/03/yle1.html

http://ylex.yle.fi/pinnalla/pop-juorut/14-1-2008-pop-juorut

http://yle.fi/lista/listat/albumit.php?id=3279 (tulositn myös single-listan)



Esikoiselle löysin netistä kivan astronomisen kartan, mutta nyt se palvelu ei ollut enää käytössä, harmi. Myöskään Iltalehden lööppiä en saanut netistä, toisin kuin esikoisen aikana.



Tulipa taas juttua. Koitan päästä loppu viikosta kärryille teidän muidenkin kuulumisista.



Justus & poju 14.1.

Ametistiä ja Poretta vastauksista!



Esikoinen vaatii huomiota...

Heippa!



Justus: Meidän vauvalla tuntuu vatsakipujen aiheuttama huuto alkavan kitinällä, joka äkkiä muuttuu kovaksi huudoksi. Nälkäitkuun liittyy aina hamuaminen. Tosin joskus hamuamisen jälkeen rinta maistuu vain parin imaisun verran ja itku jatkuu selkeästi kivun takia. Kipuun liittyy myös naaman vääntely.

Esikoisen kanssa en koskaanitkuja tunnistanut, vaan kokeilemalla piti selvittää itkun syy.



Meillä on nyt koko perhe ollut enemmän tai vähemmän sairaana (räkätauti). Mulla olo rupesi helpottamaan ja sovin menon täksi illaksi. Mies sitten sairastui eilen (vaikka onkin töissä tänään). Ktsyin sitten mieheltä perunko iltamenon kun lattiakin pitää tänään pestä. Hänpä vastasi: Älä peru, olet ansainnut vapaata, hoidan lapset ja siivouksen.

Ihan meinasi itku tulla kun on noin ihana mies mulle siunaantunut!



Sairasteluista huolimatta täällä siis kaikki hyvin, kiitos ikiihanan miehen!



Toivottavasti muutkin jaksatte hyvin ja onnea uusille vauvautuneille!



T: Emem ja poika 7 vkoa +5 pvää

Heippa,



Otan osaa Justus noihin masuvaivoihin, niiden syyn löytämiseen ja tunnistamiseen. Vähän samaa rataa täällä. Rela kovetti masun, onkohan tyypillistä?

D-vitamiinikin jo pelottaa tänään aloittaa, mitähän siitä tulee.



Meidän vauvalla on myös nukahtamisvaikeuksia. En tiedä kenelle ne vauvat syntyy, jotka nukahtavat vain koppaan laittamalla.. Täällä pitää tosissaan kikkailla että uni tulisi ja sitten onkin jo uusi syöttöaika.



Mun unettomuus (en kykene ylikierrosteni vuoksi nukkumaan, vaikka vauva nukkuisi) on kuitenkin pahin ongelma. Lisäksi kärsin ihan järjettömästi vauvan itkusta. Mua jotenkin säälittää ja sattuu vauvan puolesta aivan julmetusti! Tuun todella ahdistuneeksi itkusta. Onko teillä muilla tällaista ongelmaa?



Ollaan myös ulkoiltu pari kertaa. Ulkona tulee uni, mutta menee helposti ohi kun palaillaan sisälle.



Vauva itsessään on niin herkku. Todellinen superrakas ja sillä on paikka meidän pienessä perheessä. Mun vain pitäisi saada jäitä hattuun.



Mitä teille masuvaivaiset on sanottu neuvolassa? Mistä tietää milloin on koliikki? Allergia? tms?



Kaikille isot tsemppihalit! Ja onnea TOLLEROINEN!

Kivoja linkkejä sinulla!



Me ollaan oltu tosi laiskoja vauvakirjojen täytössä, hyvä jos sen sairaalasta saadun väestöliiton vihkosen jaksaa täyttää. Mutta Keskimmäiselle ja kuopukselle on molemmille säilössä syntymäviikon Seiska:) Sitä tuli molemmilla kerroilla sairaalassa lueskeltua. Ja siellähän nuo parhaimmat sen hetken juorut lukee:)



Noista itkuista; Meillä vauva ei silloin itke, kun päästelee pöräyksiä tai kakkaa, ehkä se on silloin jo helpotus. Mutta masuitkut tuleekin jo aiemmin, kun ähistään ja puhistaan kun mahassa kiertää. Eikä vauva varsinaisesti nälkääkään itke. Meillä vauva on kuitenkin paljon itkevää sorttia, eikä viihdy yksin ollenkaan. Sylissä tissillä olisi koko ajan. Ja iltaisin tulee monesti se vaihe, ettei tissikään kelpaa. Silloin on miehen vuoro pitää huutavaa vauvaa sylissä pitemmän aikaa. Sen jälkeen kelpaa taas tissikin. Illalla vauva nukutetaan yleensä peiton sisällä sylissä tutti suussa. Siinä onnistuu helpoiten siirtää vauva omaan petiin.



T:vikli80 + typy vajaa 6vko (4.1.08)

Emem, ihana mies sinulla ja kipeenä vielä!



Mä en ole vielä aloittanut d-vitamiineja, juuri noiden selvittämättömien masuvaivojen vuoksi. Mutta vauva saakin niitä jo vähän korvikkeesta, joten en pidä kovaa kiirettä.



Magda_lena: voisitko nukuttaa vauvan ulos, jos kerta ulkoillessa nukkuu hyvin?

Mä nukutin heti kahden ulkoilupäivän jälkeen ulos ja nukkui heti 3h putkeen.

Täytyy tunnustaa, että meillä on molemmat lapset nukahtaneet aika itsekseen vauvoina. Mutta esikoisen (3v) vieressä pitää nykyisin olla nukahtamisvaiheessa.



Mä en ole puhunut neuvolassa viimeaikaisista masuvaivoista. Viimeksi kun luulin Rela-tippojen ja Diflatylin auttaneen.



Relatkaan eivät tosiaan sovi kaikille, mitä kyllä ihmettelen (no, kaikkea ei voi ymmärtää).



En ole mikään ekspertti noista erilaisissa vaivoissa - varsinkin kun oireita on niin monenlaisia, mutta Magda_lenan kyselyyn voisin vastata sen verran. Että allergiat nostattaa usein myös iho-oireita. Ja jos allergisoivaa ainetta saa vain toisinaan, niin huutojakaan ei ole aina. Koliikkihuuto taas ei tunnu laantuvan koskaan ja ajoittuu yleensä iltaan.



En muista olenko jo kertonut, mutta varsinkin jo illat ovat vaikeita vauvan kanssa (vauva huutaa koko ajan), niin suosittelen vyöhyketerapeuttia, joka on erikoistunut koliikkivauvoihin. Tällainen pystyy kertomaan onko kyse koliikista, vai muuten vain huutavasta vauvasta.



Magda_lenalle vielä tuosta vauvaitkuahdistuksesta. Mulla oli se sama esikoisen kanssa ja se oli ihan hirveetä. Joskus kun mies oli töissä, niin täällä itkettiin molemmat. En vain osaa neuvoa miten siitä pääsee eroon. Mulla taisi helpottaa, kun imetys loppui. Eli hormoneistahan tuokin johtuu.



Yks juttu tuli esikoisesta mieleen. Esikoinen kun itku usein mun sylissä (tietysti aisti tuon mun ahdistuneisuuden ja vauvan itkuhan vain lisääntyy siitä), niin syynä oli se kun hän haistoi äidinmaidon ja halusi sitä, vaikkei nälkä ollutkaan. Eli hän rauhoittui heti, kun pääsi jonkun muun syliin!



Vikli, eipä ole tullut mieleenkään Seisan jemmaaminen! Itse jemmasin molemmille vain syntymäviikon Aku Ankat, yhden iltapäivälehden ja pari paikallislehteä.



Ja lopuksi pieni tilannekatsaus meidän vauvasta:

Aamu-unet hän nukkuu normaalisti k.9-11 välissä ulkona, jotka ovat hyvinkin katkonaiset. Tänään hän nukkui ulkona 8.30-11.30 ja vain kerran kuului vaimeaa itkua, siihen auttoi tutti. Nyt vauva onkin ollut rauhallisesti hereillä pari tuntia. Seuraavan syötön jälkeen taas ulos. Eli näyttää lupaavalta (ja koputanpa taas puuta).



Huomenna on muuten penkkaripäivä! Kun muistaisi esikoisen kanssa mennä katsomaan...