*** Tammitenavat vk 7 ***

Kaura, Sammermanni: Kiitos kommenteista vauvan herättämiseen syömään. Viime yönä neiti nukkuikin " vain" viisi tuntia, mutta enpä olisi herätellyt vaikka olisi nukkunut pitempäänkin. Isoanopille on noista Ylpön neljän tunnin syöttöväleistä jäänyt selvästi jonkinlainen ahdistus. On moneen kertaan kertonut miten hän kokemattomana äitinä ensimmäisen lapsen (=mun appi) kanssa yritti niitä ohjeita noudattaa. Ylppö teki paljon hyvää, mutta tuo vauvojen syöttäminen vain neljän tunnin välein oli aika kamala ohje. :(



Iuiu: Kiva kuulla sustakin taas!



Eilen oltiin koko perheellä kakkosen konsertissa. Koko homma kesti toista tuntia. Neiti meinasi herätä heti konsertin alussa, mutta taintui kun " löin tissillä päähän" . :) Vauvan kanssa voi kulkea aika hyvin, kun voi mennä hänen aikatauluillaan, mutta sitten kun pitää olla tiettyyn aikaan jossain, niin ei ole kivaa yhtään.



Äsken kokeilin sitten sitä vauvan takapuolen föönaamista. Aika kaukaa saa puhaltaa ettei ole liian kuuma. Neiti tuntui tykkäävän. Saa nähdä onko siitä hyötyä ihon kannalta.



Nyt ulos uhmaamaan tuulta. Jospa tekisi raitis ilma mullekin. Tuulihousut sentään mahtuu jalkaankin...



Strutsi ja neiti 15pv

Tervetuloa tälle puolelle sieltä odottamasta kaikki vauvautuneet!



Huoh, meillä on menneet päiväunet hukkaan tällä viikolla :-( Ja se vaikuttaa näköjään myös yöuniin sikäli, että neidillä on vaikeuksia nukahtaa ekoille yöunille... En voi kyllä käsittää, miten 6 viikkoinen voi nukkua noin vähän... Päivällä vetää sellaisia max 45 tirsoja noin kahdet, mieluiten sylissä. Ja yöllä nukutaan klo 22-7, paitsi että herätään noin 3-4 kertaa syömään. Alkaa mulla kohta huumori loppua... Onneksi sain vihdoin tutin kelpaamaan edes jotenkuten, niin ei tarvi enää kaikkia iltoja istua sohvalla kun toinen lutkuttaa tissiä. Kysyn kans, että missä ne vauvat on jotka vaan syö ja nukkuu??!! Meillä itkee ja syö, argh!



Jaahas, armoton karjuminen alkoi taas, pakko mennä.



Jaksamista kaikille!



Miukkis ja Keijukaisprinsessa 6 vkoa

Sama vaiva täälläkin, Miukkis! Tän päivän saldo Höyhensaarilla yhteensä n.3 tuntia ja me on herätty jo kuudelta (kello nyt 9 illalla)... Mutta usko kun kerron, että edellinen oli juuri kuvailemasi kaltainen, kuukauden ikäisenä heräsi vain kerran yössä syömään eikä turhia äkissyt koskaan! Ystävämme eivät edes uskoneet että poika kykenee itkemään!!! No, tämä neiti ei sitten muuta teekkään kuin itkee =/ Ja ainut mikä lohduttaa on äidin syli joka on liikkeessä...



Eipä se muuten, mutta kun on tuo toinenkin sylitettävä ja yhtäaikaa sylissä pitäminen ei onnistu... blääh... Mies lähti tiistaina Suomeen ja palaa ens keskiviikkona ja mie olen jo ihan romuna... yöt nenee tosissaan 3-4 herätyksellä ja yleensä väliin mahtuu tunnin kantelu-sessiokin...Nukkumaan pääsen 10-11 välissä ja kello soi kuudelta...



Hih, eilen vielä viikkosiivooja soitti ja sanoi olevansa käsi paketissa saikulla seuraavan kuukauden ja kämppä on kuin vuorovetten jäljiltä kun ei yksinkertaisesti ole aikaa siivota!!! Ei oo helppoo kun on vaikeeta... Haava repsahti jälleen auki kun nostin poikaa ja kuin kruununa kaikkien päälle sain pikkuvarpaani murrettua kun potkaisin sen syöttötuoliin =/



Onneksi huomenna ei soi vekkari, ja isommat pojat ovat kotona mamman apuna!



Ametistin kipuihin piti kommentoida että muistelen että sullakin oli sektio niin voi olla että siellä elimistössä jyllää vieläkin leikkauskaasuja, jotka aiheuttavat h**vetilliset kivut!!! Itse söin " pierupillereitä" sairaalassa olo ajan ja aloitin uudestaan n.parin viikon päästä leikkauksesta ja vähensivät kivuliasta oloa jonkin verran, tiedä sitten olisiko olo parantunut muutenkin...



Tsemppiä meille kaikille!



-Allu ja Neea 21122007

Minäkin vihdoin ilmoittaudun tälle puolelle. Ihan kaikkia teitä en niin hyvin tunnekaan, koska aloin aktiivisemmin kirjoitella odotus-puolelle vasta tammikuussa synnytyksen lähestyessä.



Jos jotakuta kiinnostaa, niin synnytyskertomukseni kävin tarinoimassa tuonne synnytysasiaa-osastolle. Siitä tulikin vahingossa aika pitkä... :)



En ole tosiaan piiitkään aikaan käynyt lukemassa täällä juttuja, on ollut niin kovasti vaan koko ajan puuhaa :) Miten ihmeessä voitte selvitä kaikesta te useamman lapsen äidit?? Päivät vaan hujahtavat ohi. No toki tässä nyt on ollut aika paljon haipakkaa niiden lukemattomien vieraiden takia, jotka ovat käyneet vauvaa ihailemassa :)



Lueskelin pintapuolisesti äsken läpi kolmea viimeistä ketjua. Ainakin Magdalena ja Vilmahilja olivat saaneet vaavinsa samana päivänä kuin minä (Magdalena: taas niitä yhteneväisyyksiä ;) Ihan mielenkiinnosta utelen kellonaikaa, jona vauvanne syntyivät..? :) Meidän Tiitiäistyttö syntyi siis 17.35.



Meillä on kaikki sujunut alusta asti hyvin. Lueskelin että täällä yhdellä sun toisella on ollut vaivaa vauvan mahavaivoista, ja niistä ollaan kyllä päästy mekin osallisiksi. Lähes joka ilta on ollut jonkin verran huutokohtauksia, jotka tosin pysyvät hallinnassa niin kauan, kuin joko minä tai mies jaksaa kävellä asunnossa edestakaisin Tiitiäinen pystyssä olkaa vasten.



Päivisin vauva on tosi helppo ja rauhallinen. Nukkuu lähes koko ajan ja syö silloin tällöin. Temperamenttia löytyy kyllä, sillä jos ruoka ei heti ensi pyynnöstä ole heti esillä, niin " raivokohtauksen" syntymiseen tarvittavan ajan voi laskea sekunneissa. Lisäksi meillä oli tässä aiemmin sitä, että Tiitäistä piti olla jatkuvasti viihdyttämässä hänen valveillaoloaikanaan, muuten alkoi huuto. Kun otimme nyt muutama päivä sitten tutin käyttöön, on hän alkanut viihtyä pitempiä pätkiä yksikseenkin :) Vaikka ihanahan tätä pikku nyytikäistä on sylitelläkin :)



Ensimmäiset kaksi viikkoa hoidimme vauvaa miehen kanssa tasapuolisesti, nyt viimeisen viikon isyyslomastaan sekä viikon talvilomansa siihen perään mies käyttää gradun tekemiseen (dead-line lähestyy uhkaavasti), ja minä olen luvannut pitää yksin kodin pystyssä ja vauvan tyytyväisenä. Tähän asti on mennyt ihan hyvin, on mies kyllä sitten kuitenkin välillä pyöritellyt pyykin- ja astianpesukonetta. En vain jotenkin ehdi - käsittämätöntä, kun kuitenkin tämä yksi piiperöinen lähinnä vain nukkuu. Mutta aina kun aloittaa jonkun homman, niin kohta alkaa narina kuulua. Alussa Tiitiäinen kyllä söikin ihan mieletöntä tahtia, nyt on vähän pidentynyt syöttövälit. Sekä sairaalassa että neuvolassa hämmästeltiin pikkuisen painonnousua. Viimeksi käytiin maanantaina neuvolassa, jolloin Tiitiäinen oli päivää vaille kaksi viikkoa, ja silloin oli syntymäpainoon pääsyn lisäksi tullut painoa noin puoli kiloa. Neuvolatäti kutsui vauvaamme äidin ja isin pikku ahmatiksi. Ja minulta kuulemma tulee poikkeuksellisen paljon maitoa.



Keskiviikkona oltiin jo Tiitiäisen ensimmäisellä tanssitunnilla. Afro-beibi on tarkoitettu synnytyksestä tointuville äideille ja 0-12 kk vanhoille vauvoille. Tiitiäinen nukkui kantoliinassa koko tanssitunnin ajan ja heräsi juuri sopivasti minuuttia ennen sen loppumista ruokaa vaatimaan. Yhdessä vaiheessa se siinä äidin hytkyessä alkoi kyllä narisemaan hassusti, narisi sitten unissaan jonkun kymmenen minsaa. Ensin huolestuin, mutta kun totesin vauvan tyytyväisen oloiseksi, alkoi vaan naurattaa :)



Nyt se nukkuu myöskin tyytyväisen oloisena tässä sylissäni imetystyynyllä. Tämä tyyny on kyllä tosi kätevä, minulla on vyötärölle sidottava malli, ja käytän tätä näin välillä muutenkin kuin imetykseen. Vaavi nukkuu mielellään tässä, varmaan kun on niin lämmin :) Pelkään kyllä että tämä koko päivän ja illan nukkuminen on vain voimien keräämistä siihen, että pikkuinen jaksaa sitten yöllä huutaa. Voi toista :( Tuntuu aivan kauhealta, kun häntä sattuu ja itse ei voi tehdä mitään. Taisittekin tästä jo aiemmin keskustellakin. Disflatyliä ollaan annettu, enkä oikein tiedä onko se auttanut vai ei. Viimeisen puolentoista viikon aikana meillä on ollut kolme iltaa, joita Tiitiäinen ei ole itkenyt. Viime yönä valvottiin johonkin neljään... Sukulaisterkkarini oli muuten sitä mieltä, että Disflatyl ei välttämättä auta, mutta ei kuitenkaan myöskään voi pahentaa mahavaivoja, koska se ei imeydy suolistoon. Huomasin teidän keskustelleen tästäkin aiemmin - tiedä sitten häntä :)



Taidetaan lähteä vaipanvaihtoon, sellaista ruplatusta kuului äsken neidin peräpäästä. Näissä peräpään äänissä prinsessamme on kyllä tullut isäänsä (tai niin minä ainakin miehelleni uskottelen ;)



Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille! :)

No nyt on sitten pieni ihme saatettu maailmaan täälläkin. Tai oikeestaan jo yli viikko sitten mutta on pitänyt aikas kiirettä kun vieraitakin on käyny niin paljon.

Vauva ei kyllä paljoo, ainakaan tässä vaiheessa, kiirettä aiheuta. Unet on pitkiä, viime yönä jopa 6h putkeen! Alkuyö menee kehdossa ja aamulla nukutaan pitkään sängyssä.Tissiä " vaaditaan" hiljaa tuhisemalla ja sitten kiemurrellaan jos kaivataan apua pieremiseen. Jos vaan näin menee tulevaisuudessakin niin eivoi valittaa. (mutta ei kai sentään) Tylleröisen kuvan laitoin osoitteeseen http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/28bzb+susu-tyllero.html jos haluaa käydä katsomassa. On se vaan niin ihana tummine tukkineen ja hymykuoppineen =)

Synnytyksestä:

Sitä alettiin käynnisteleen tableteilla maanantaina - ei mitään. Tiistai - ei mitään. Keskiviikko 2 tablettia suoraan tavaraan - ei mitään. Torstaina olisivat lähettäneet välipäiväks kotio vaikka olikin raskausmyrkytys päällä eli kun kolmas ja viimenen pilleri laitettiin niin läksin ukon kans juokseen sairaalan rappusia.No, limatulppa sit tulikin ulos n. viideltä ja aloin tunteen elämäni ekat hennot supistukset. Mies lähti kotio ja minä menin käyrään.Supistukset koveni varsin nopeeseen tahtiin ja kirvistelin niitten kans pari tuntia. Vesien menon jälkeen pääsin viä jotenkin suoltani tyhjentään ja suihkuun missä olin jo varsin kovaääninen.

Huonees tuikattiin joku kipupiikki selkään ja hoitsu keräs kamat sängyn kyytiin. Olin sentin auki. Yrjösin lähteissä lattian. Mies tuli täs vaiheessa.

Matkan saliin olin puoli tajuton. Siellä oltiin klo 23. Paikat aukes ja kypsy ihan käsittämätöntä vauhtia mikä selittää ne järjettömät alavatsasupparit.

Palasin tälle planeetalle epiduraalilisäyksen jälkeen. Si vaan työnneltiin vauvaa eteenpäin suht passiivisesti ja olin tosi pöllyissä siitä ilokaasusta. Pystyin taas puhuun ja hölöttelinkin kaikkee merkillistä. Itse loppurutistus ei ollu niin paha ku olin alunperin kuvitellu. Repesin pissavehkeitten vierestä vaan kolmen tikin verran ja oon toipunu hyvin. Mies oli koko synnytyksen ajan ku töissä, vaihteli mun veripapereita, pyyhki naamaa, rauhotteli ja opasti.

Tyttö tuli maailmaan 7.2 klo 02.30. Paino 3660 ja pituus peräti 54cm. Pää 34. Voi sitä onnee ja helpotusta! Nukuin kun kävivät pesulla ja kun itse kävi niin oksentelin taas lattiat.

Viihdyin sairaalan suojissa vähän liiankin hyvin kun mieskin oli siä niin paljon. (lukuunottamatta varpajaislauantaita) Siks kotiintulo ehkä oli niin karmee: uus kämppä ei tuntunu kodilta,meiän porukat oli vastaanottamassa, sisko neuvomassa, äijä krapulassa, koirat räksytti ja värit hyppi silmille. Halusin vaan kaivautua vauvan kans turvaan peiton alle. Lakanakin oli kyllä karmeen punanen, hyi. Seuraavana päivänä olin kyllä jo ihan ok ja alko tää uuden elämän opettelu. Eniten ehkä yllätti se että mikään nyt ei niin radikaalisti käytännössä muuttunutkaan. Edelleen valvotaan myöhään ja nukutaan pitkään ja ollaan kyläiltykin jonkin verran. Tunnepuolella on kyllä käyny iso mullistus. Oon niin rakastunu ja onnellinen,mutta taustalla kummittelee myös menettämisen pelko..

Nyt on pakko lopettaa, eihän kukaan jaksa tällastaromaania lukee.

Palataan ja isot onnittelut kaikille! Pikkasen oon lueskellu kuulimisianne jo.



T: Xena77 ja tyllerö n. 10pv

voi ei allua, ei kyllä käy kateeksi=/ minulla on kädet täys ilman murtuneita varpaitakin tai haavan repeämisiä.lisäksi mies vielä paljonkin pystyy auttaan.



allergiarintamalla edelleen ikävää, kun ihottumat jatkuu ja välillä masu vaivaa. toissayö oli hankala, kun tintti käpristeli masuaan koko yön.ei paljon nukuttu.eilen en sit syönyt pähkinää,valkosipulia,herneitä,kalaa,mansikkaa,sitruksia enkä munaa ja vauvan masu ok, yö nukuttiin hyvin yhdellä syötöllä.ihottumaa on yhä rinnassa, kaulassa ja selässä sekä ohimoilla.



sori ettei oo isoja alkukirjaimia, kun vaavi lepuuttaa toisella käsivarrella..



tintti on nyt alkanut hymyillä,ihanaa. hän myös on alkanut viihtyä hetkiä sylissä tyytyväisenä ilman tissittelyäkin eli isoksi tytöksi tulossa.



tänään meillä on nimijuhla eli sitten voin nimen paljastaa täälläkin=)



sammermanni ja tintti 7vkoa 2pvää



ps. tervetuloa ja onnea tuoreille mammoille

Unohtui mainita että tintti on uskomaton partsilla nukkuja: eilen veti 4h sikeet!!! En osannut ajatella näin hyvää tuuria, kun edellinen tenava ei nukkunut sisällä eikä ulkona päikkäreitä kuin 15-45min kerrallaan. Ihanaa, kun nyt voi hoitaa isompaa vauvaa tai tehdä kotitöitä, kun tintti nukkuu=)

Tervetuloa uudet vauvautuneet tälle puolelle! On noi synnytyskertomukset vähän kuin jännitysromaaneja, joissa on lopulta onnellinen loppu:)



Meillä typsykälle puhkesi sitten eilen ensimmäinen hammas! Tai en tiedä, onko se jo kauan ollut suussa, mutta eilen sen huomasin. Tosi outoa,että näin aikaisin! Ja vielä oudompaa, että kyseessä on takahammas ylhäällä! Tänään siitä hampaasta näkyy jo kaksi kulmaa. Onneksi se on takahammas, niin ei satuta imettäessä ollenkaan. Mutta mietityttää, että tuleekohan ne muut hampaat nyt eti perässä,ja että voiko lapselle tulla esim. purentavikaa, kun noin omituisesta paikasta punkee ekaa hammasta... Sen tiedän, että vastasyntyneelläkin voi olla hampaita suussa, mutta yleensähän ekat hampaat tulee jokoeteen tai kulmiin.



Vauva tuntuu kasvavan myös hirmu vauhtia. Nyt olen laittanut lähes kaikki 56 kokoiset vaatteet pois käytöstä.Satuin huomaamaan, kun järjestelin noita 62 kokoisia vaatteita kaappiin, että hui kamala, kun niitä on paljon!! Käytössä kun on kahden lapsen äitiyspakkauksen vaatteet, mummolta saatu iso kasa vaatteita, sekä itse ostamat tytön vaatteet... Bodeja on jotain 30! Huh... Täytyypä vastaisuuden varalle kertoa mummolle etukäteen, mitä vaatetta tarvii ja mitä ei, että ne tulisi ihan oikeaan tarpeeseenkin, eikä vain kaapin hyllylle lojumaan!



Vauvan kakka on nyt ihan selvästi muuttunut vihreästä keltaiseksi! Vihdoinkin:) Vielä kakka on kuitenkin koostumukseltaan ihan vettä, mutta onpahan väri ainakin muuttunut. Liekö syynä minun maidoton dieetti, vai aika. En ainakaan vielä uskalla kokeilla maitotuotteita. Kasvotkaan ei lehahda kovin paljoa punaisille laikuille, kasvojen näppyjä voi kuvailla jo normaaliksi hormoninäpyiksi.



Jännä on kylvettää tuota vauvaa, kun tuntuu aina pestessä, että " onpas tuo vauva päässyt pölyyntymään" :) Kaikista poimuista, kuten nyrkeistä ja kaulasta kun lähtee aina sellaisia pöly-nukkia kylvyn yhteydessä.



Ensimmäisiä hymyjä on tullut jo useita. Äsken vauva alkoi hymyilemään lampulle ja äidin hymylle. Ja samalla hymyn yhteydessä ääntelee hennosti:) On se vaan niin ihanaa katsottavaa :)



T:vikli80 + typy 6vko (4.1.08)

Hei!



Tervetuloa uusi/vanha väki. Synnyttäminen on kyllä melkoisen jännittävää touhua. Onnea uusien vauvojen mammoille!





Vauvalla on nyt nimi, häntä kutsutaan Olaviksi. Yhteensä annoimme kolme etunimeä. Ristiäiset menivät hyvin, väkeä oli se 40. Aamulla olin kuin hakattu/haukea krapula, otti sen verran koville nuo juhlat. Selvisin onneksi särkylääkkeiden avulla.



Strutsi: Jätimme baby-Semperin pois, Nania on annettu nyt. Samalla jäivät jätipulautukset pois. Pylly kyllä rupisee edelleen. Olavi nukkuu hyvin, yöllö esim 00.30-5.00. Päivällä 3-5 tunnin pätkiä. Masu välillä vaivaa.



Allujapupu: Mulle on tahty sektio. Mitäs ne sun" pierulääkkeet" on. Mulla sattuu edelleen ihan sairaasti sisuskaluihin, jos mua kakattaa. Maha on edelleen iso. Jotenkin turvoksissa. Jaksoin taas yli viikkoon ensimmäisen kerran olla ulkona tänään. Äsken herättiin koko porukka kolmen tunnin päikkäreiltä.





Olavi on kyllä supersuloinen. Ihana vaan imettää ja hyväillä omaa vauvaa. Vauvan ääset ovat myös ihania. Samoin heräämisvenyttelyt ja paukutteluähkäisyt :)



Ametisti ja Olavi 5vk.

Onnea Xena ja Pajunkukka! Mukava saada teidät tänne mukaan. Pajunkukka vetäs vauvan vielä samana päivänä kuin minä :) Asutko muuten lähellä leppävaaraa, jos käyt siellä afrotunneilla. Me meinaten asutaan. Voin tulla sua sellossa joskus etsimään.



Allulle heti alkuun tsempit! Lueskelin tossa pikaisesti pinoa taaksepäin ja huomasin, että sä saat siellä taas vääntää 110 lasissa. Kuten aikaisemmin olen odottaja puolella todennut - nostan tosissani hattua teille joilla on jo useampia lapsia. Silloin en ollut saanut tätä yhtäkään ulos itsestäni, mutta nyt kun se on maailman menossa mukana, nostan hattua ehkä jopa korkeammalle.



Meillä aloitettiin Jekovit d-tipat... Vauva reagoi kaikkeen tosi herkästi.. ei toimi. Tuli ihan kunnon oksennus (ei pulautus) ja ripulit. Sekä hirveät kivut.. Mitä mä oikein teen? Ne hiton tipat on kai pakko aloittaa?? Onko kenellekään viisaalla mitään ohjetta antaa. En huomenna edes kehtaa sanoa terkkarille olevani näin huono äiti etten vieläkään niitä ole aloittanut..tai aloitin ja lopetin ja ajattelin pitää pientä taukoa taas. Toi Jekovit taitaa olla se kaikkein masuystävällisin ja huoneenlämpöinen ja aloitin vajaalla satsilla (norm. 5 tippaa / päivä)



Meidän naapurista kömpi tänään pariskunta vaunujen kanssa ulos ja ne näytti samalta kuin minä: kalpea ja silmäpussit. Nuori nainen vielä haukotteli ja koin hänet heti kohtalontoveriksi. Itse olin lähdössä autolla kauppaan (freedom!!) ja ihme etten ajanut päälle. Noei..





Taas kysymyksiä: Milloin uskalsitte laittaa vauvaa nukkumaan ulos ekan kerran. Meidän tyyppi alkaa olla lähellä 3vkon ikää nyt enkä ole vielä uskaltanut, vaikka meillä on lasitettu parveke.



Olen saanut hieman paremmin nukuttua (toivotaan ettei ole tämän päivän ilmiö, vaan että nyt kierrokset alkais tasaantua)

Huomenna kokeillaan vyöhyketerapiaa. Kerron sitten miten toimi meikäläisten kohdalla.



Ihanaa teille jotka olette saaneet niitä hymyjä! Voin uskoa että hyvältä tuntuu!!



Voikaa hyvin ja jaksakaa ystäväiset-aarteet.



Magda-lena

Ametistille ja Olaville nimeämisen johdosta!

Meidän vauva röhistelee kurkkua paljon tissiruokinnan jälkeen ja sen jälkeen vielä unissaan. Samaan tapaan kuin aikuinen selvittelee kurkkuaan jos siinä on lisää. Onko kenelläkään tätä samaa? Valuukohan maito jotenkin takaisin kurkkuun tai pukkaako sieltä puklu joka ei tule suuhun asti.. mietin vain onkohan ns. normaalia..

magdalena: kiitos!



vauva on sylissä, siksi tää kirjoitustyyli.



d-tipat. kokeile niitä toisia myös. aloita yhdellä tipalla per päivä. aloita aamulla älä yötävasten. jotkut, jotka imettävät, syövät itse d-vitamiinia ja vauva saa vitamiinit rintamaidon kautta.



olen taas unohtanut koko tipat. kohta ooneksi tulee kesä ja mahd. auringonvaloa.



allulle virtuaalivoimia. keksitkö mitään apua itsellesi!



yhden lapsen mammoille:toisen lapsen kanssa on helpompaa. ekan kanssa tottuu siihen, että oma aika on kortilla ja että mitään asiaa ei saa tehdyksi kerralla loppuun. oppii hyppäämään asiasta ja paikasta toiseen. sitä tottuu sietämään loputonta keskeneräisyyttä.



nyt tellua katsomaan. esikoinen meni nukkumaan.



amtisti ja ihana olavi 5vk.

Nyt vauva nukkuu SISÄLLÄ parvekevaunuissa, mies olohuoneessa televisiota katsellessa työntelee niitä edestakaisin. Huomasin eilen että tuo välillä toimii tuohon huutoon. Samoin sylissä pitäminen kapalon sisällä. Eilen taas valvottiin puoli kolmeen, saa nähdä miten tänään käy.



Ainiin unohdin mainita Vilmahiljalle (jonka vauva on syntynyt samana päivänä kuin meidän), että meillä näköjään ristiäisetkin sattuvat samalle päivälle :)



Magdalena: Joo asutaan aika lähellä Lepuskia, tarkemmin sanoen Hämevaarassa, joka on Lintuvaaran toisella puolella. Voisi tosiaan olla hauskaa törmätä :) Kyselit muuten milloin muut ovat alkaneet nukuttaa vauvaansa parvekkella. Me orjallisesti noudatettiin sitä kahden viikon ohjetta, eli tiistaina Tiitiäinen nukkui sen 15 minuuttia ulkona, ja siitä ollaan sitten joka päivä pidennetty aikaa. Oltiin noina kahtena pakkaspäivänä myös ulkona vaunulenkillä, ja varsinkin silloin kuuden asteen pakkasella äiti ja isi kyllä palelivat, mutta Tiitiäinen tuhisi tyytyväisenä vaunuissaan. Niska pysyi koko retken ajan lämpimänä ja posketkin tuntuivat ihan kevyesti vain viileiltä.



Ametisti: Tuosta d-vitamiinista sellanen mystinen juttu, että odottaville äideille jaetaan siitä kahta erilaista ohjetta näköjään. Minun terkkarini sanoi, että Multivita-raskaus -tableteissa syömäni d-vitamiini (joka vastaa vuorokaudessa tarvittavaa annosta) ei vaikuta vauvan vitamiinin tarpeeseen. Sitten taas kaverini joka syö kalkkitabletteja, joissa on niin ikään vuorokaudessa tarvittava d-vitamiiniannos, joutuu ottamaan omat vitamiininsa huomioon vauvansa vitamiinia annostellessaan...tosi hämärää... :/



Tässäpä tämä tänään, mukava alkavaa viikkoa kaikille :)



Pajunkukka+Tiitiäinen s. 29.1.

unohdin ottaa äsken puheeksi vielä yhden asian... ajattelin rohkaista mieleni ja kysyä missä vaiheessa muut ovat uskaltaneet kokeilla sekstailua, ja miten on mennyt (niillä jotka sen ovat jo tehneet)... :) Me tehtiin se tänään, ja olo oli etukäteen jännittynyt ja pelokas kuin neitsyenä.. ;) Nyt vain mahdollista kipua enemmän jännitti se, että jos ei enää tunnu miltään. Onneksi sen suhteen tuli ainakin pieni helpotus - pikkusen aristi paikkoja, mutta alkoi se sitten tuntua myös hyvältä. Vähän hämäräksi kuitenkin jäi se kokonaiskuva, koska mukana oli paljon liukuvoidetta, kondomi jota ei olla totuttu käyttämään - enkä kipujen pelossa uskaltanut liikuttaa ainoatakaan lihasta siellä alhaalla.



Olen helpottunut siksi, että olen salaa pelännyt, että synnytyksestä lähtien seksistä ei enää koskaan voisi ihan täysipainoisesti nauttia. Nyt heräsi toivo, että ehkä tästä sittenkin selvitään. Kiinnostaisi kyllä kuulla näkemyksiä teiltä jo aiemminkin synnyttäneiltä - että oletteko jossakin vaiheessa saaneet seksielämänne takaisin? :)

Pajunkukka: Mullakin oli sellainen olo kun harrastettiin eka kertaa seksiä synnytyksen jälkeen, että olis neitsyyttä menettämässä. Jännitti ihan hirveesti etukäteen ja sitten kun ruvettiin tositoimiin (meni 2,5 viikkoa synnytyksestä) niin eihän " se" meinannut mennä " sinne" ollenkaan:) Mutta eikun liukkarit avuksi niin kyllähän se sitten toimi. Pari kolme ekaa kertaa meillä oli liukkarit käytössä, mutta sitten ne jäikin pois. Nyt kun synnytyksestä on jo 8 viikkoa niin seksi sujuu jo loistavasti (ja sitä on ollutkin pari kertaa viikossa, olen ihan yllättynyt että niinkin usein.. luulin, että halut katois kokonaan vauvan tultua taloon). Ja siitäkin olen iloinen, että seksi tuntuu yhtä mukavalta (tai oikeestaan paremmalta kun ennen raskautta ja synnytystä), eikä paikat tunnu yhtään väljiltä. Hyvä niin.



Magda_lena: Meillä on tota samaa röhimistä aina syömisen jälkeen. Varsinkin jos poika nukkuu niin hän köhii ja kakistelee tosi paljon. Monesti sen jälkeen tulee aina kauheat puklut. En tiedä auttaako tohon röhimiseen mikään..



Tuli vielä mieleen, kun täällä kehtaa kysellä kaikkea tyhmääkin, että miten paljon teidän vauvat kakkaa? Mietin että pitäsköhän kysellä neuvolasta, onko ihan normaalia poitsun suolen toiminta kun hän kakkii koko ajan. Aina vaipassa on kakka, vaikka vaihtas puolen tunnin väleinkin.. ja tänään kun vaihdoin vaippaa, niin poika aivasti - silloinkin lensi kakat hoitopöydälle. Voiko olla normaalia että jo aivastaessa tulee kakat housuun? Jotenkin tuntuu oudolta..



Nyt täytyy mennä, vauva heräs..



Kaura ja poitsu s. 24122007

Kiitokset kaikille tsempeistä! <3 Perjantaina tosissaan valvottiin koko päivä ja illalla riehuttiin puol kasista puoleenyöhön, ennenkuin tyttö antoi vihdoin periksi. No, heräsi sitten kyllä kolmelta ja reilu tunteroinen piti kanniskella ja hyssytellä. Tyttö nukahti kuitenkin uudestaan, mutta Rasmus heräsi jo klo 06.00 =/ Meinas hiukkaasen väsyttää, mutta minkäs teet...



Eilinen olikin sitten unelmapäivä, sitkeys näköjään palkitaan sillä tyttö suopui tuttiin! :D Nautin päivän ihanasta " hiljaisuudesta" kun typyn sai vaimennettua tutilla aina tarpeen vaatiessa. Aikaa riitti nyt Rasmuksellekin ihan erillä tavalla kun ei ollut neiti kokoaikaa kainalossa vatkattavana =) Ja viime yö meni myös hyvin, tyttö nukahti klo 22, heräs syömään 02 ja 06 ja väliajat nukkui hiljaa ja sikeästi, niin myös mamma =) Tänään ei tutti sitten taas olekaan kelvannut, mutta oma jaksaminen on ollut paljon parempi kun sai yhden yön nukuttua hyvin!



Ametisti, kokeilin ensin miehen Suomesta tuomia Disflatyl-tippoja vain huomatakseni ettei ne tehoa lainkaan. Siirryin sitten suosiolla samoihin, mitä otin jo sairaalassa eli Luftal-tippoihin, joita annan myös tytölle. Ne auttavat, mutta eipä taida valitettavasti paljoa sua auttaa... =/ Kantsisko käydä apteekista kysymässä apuja...?



Kaur@, täällä on samanlainen ruutipeppu eli kakkaa tulee aina ruutaamalla ja tosissaan pienimmästäkin yskähdyksestä! Eli ainakin meille on tuttua, tiedä sitten kuinka normaalia...?



Pajunkukka kyseli seksistä... aloitettu on täälläkin monen kuukauden tauon jälkeen ja hyvältähän se tuntuu =) Miehelle vain naureskelin, jotta muistaakohan sitä enään edes mitä pitää tehdä, kun edellinen kerta tosissaan oli joskus lokakuussa!!! Ainut mitä itse syystäkin vähän aristelen ja pelkään on tuo leikkaushaava ja siksi varmaan myös jännitän ens' alkuun aika paljonkin... onneksi mies on sellainen " hiljaa hyvä tulee" -tyyppi ja ymmärtää asian... ;)



Yleisesti mulla ei ole koskaan synnytysten jälkeen ollut ongelmaa seksin kanssa, jälkivuoto kun on loppunut ja tikit sulaneet, niin mikä jottei! Mutta jokainen omaan tahtiin, hormoonit kun voi heittää häränpyllyä todella pitkänkin aikaa =/



Ja Xenakin oli saanut vauvansa, onnea vain! =)



Nyt näyttää että typy rauhoittui, joten poistun kanavanta ja toivotan kaikille oikein mukavaa maanantaita!



-Allu ja Neea, torstaina jo kaksi kuukautta!

Me ollaan varmaan kaikki kokeilemassa tuota iltahuutojen " ihanaa" ääntä. Olen saanut nyt jo monta viikkoa kärsiä kun Maria huutaa suoraa huutoa korvaan.



Eilen illalla halusin nähdä yhden ohjelman telkusta, ilman että hän " häiritsi" ja kokeilin meidän esikoisen aikana terkkarilta saamaa vinkkiä ja se toimi.



Olin sohvalla selällään tyynyt niskan ja hartioiden alla ja vauva mahallaan mun mahalla. Sitten tissi suuhun ja sai syödä mahaltaan. autoin sormella nenälle hengitystilaa ja autoin pään kannatuksessa (muista tukea oma käsi ettei niska ja hartiat puunnu). Vauva söi ihanan rauhallisesti ja antoi pienen röyhtäisyn päälle ja nukahti siihen rintakehän päälle. JEEES miten oli ihanaa kun ei tarttenut kuunnella itkua ja kirkumista klo 19-23.



Mun mielestä hirmu hankala muoto syöttää, mutta jos se auttaa pikkuista niin kokeillaan uudestaan. Mulla on semmoiset suihkutissit, että lypsettäessäkin tulee 3-6 sädettä, jotka ruiskuttavat maitoa kun vaan imaisee ne auki. Voin kuvitella miten on vauvalla vaikea syödä kun imurefleksillä asia vaan pahenee ja maitoa tulee tuplasti tai triplasti enemmän.



Seksistä, onpa hauskaa kuulla, etten ole ainut, joka kolmen lapsenkin jälkeen tunti olonsa kuin teinityttö ekalla kerralla. Muista kortsu ja liukuvoide ja ole nyt kulta varovainen ja itse on kuin kuollut kala kun pelkää että tekee kipeää. Hyvinhän se meni, mutta valittettavasti Marian iltahuudot ovat vieneet romantiikan tuon ekan kerran jälkeen. Nyt toivon, että saisin hieman aikaa ja voimia miehenkin hoivaamiseen.



D-tipoista - muistaakseni se on just sen takia meidän täytyy antaa tippoja, että D-vitamiini ei siirry äidinmaidon kautta lapselle. Jos antaa vastitekka täytyy tippoja muistaa antaa vähemmän.



T. Pia ja Maria 100108

Ametisti, minä myös olen syönyt joka sektion (yht 3kpl) jälkeen pierupillereitä eli mene apteekkiin ja kysy reilusti.On esim.Cuplaton-m,erkkisiä, joissa sama vaikutus kuin vauvoilla eli hajottaa isoja ilmakuplia jottei niitten kulkeutuminen suolistossa satu. Ihme etteivät sairaalassa aloittaneet antaa, mulla on annettu joka krt.



D-vitamiinimerkkiä voi vaihtaa, jos tulee vaivoja.Itse aloitan antaa 1tippa ja sillä annoksella viikon.Sit lisään 2tippaa/vko jne. Vielä en aloita, koska olemme edelleen ongelmissa allergioiden kanssa.Tosin tänä aamuna oli paras iho ikinä ja masukaan ei niin paljon vaivannut yöllä.Pyllyn iho on kuitenkin vereksellä sieltä pyllyreijän läheltä.Ihme ettei vauva ole kovin itkuinen, vaan oikeastaan ihanan rauhallinen.Olen kyllä ollut tiukalla dietillä.



Kakkimisesta oli kyselyä...Meidän tytsy kakkii ihan kans koko ajan ja aivan normaali ilmiö.Jotkut vauvat kakkii kerran viikkoon ja sekin on normaalia, jos ei tule ko´via vatsakipuja.Rintamaidolla olevat yleensä kakkii usein.



allu, hyvä että tutti on väliin kelvannut. Meillä ei edelleenkään juurikaan kelpaa.



Ai niin, tyttö sai eilen virallisen nimen ja hänestä tuli Vieno. Nimijuhla oli lämmin ja pienimuotoinen kotosalla.



meillä ei ole aloitettu seksiä vielä, koska imetyshormoonit tekee minusta niin kuivan ja herkkäpaikkaisen ettei mikään liukkari tee asiaa helpommaksi.Koettu viime kerralla josta ei niin kovin kauaa aikaa ole. Ehkä innostumme yrittämään jossain vaiheessa silti, jos vaan löytyis joku sopiva aika...Lapsia on koko ajan sylissä ja vieressä.



Ihana rauha nyt, kun molemmat vauvat nukkuu (Vieno partsilla ja isoveikka omassa sängyssään), koululaiset on kavereillaan(hiihtoloma nimittäin).



Asuuko kukaan mammoista itäisen Helsingin alueella?



sammermanni ja vieno 7vkoa3pvää

nyt ennen kuin unohdan niin kysäisen sinulta Justus tuosta haavaumadiagnoosista, miten se tehtiin ja mitä hoitoa saat haavaumiin? siis onko kyse peräaukon haavaumista? Mulla niitä oli jo esikoisen imetysajalla (olen edelleen vakuuttunut että imetys mulla kuivasi limakalvoja niin että haavaumat oli riesana koko pitkän imetystaipaleen) ja nyt tuntuis että taas saan kärvistellä noiden haavaumien kanssa. Peräpukamat oli synnytyksen jälkeen ihan hirveät ja kamalan kipeät, mutta ne parani - vain todetakseni oireista päätelleen että nyt siellä on sitten haavaumia. Esikoisen ajalla sain niihin vain jotain nitroglyseriinivoidetta mutta ei se ikinä oikein auttanut. Antibioottejako niihin pitäisi saada??